Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia
24.11.2022 13:32:10 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

YTM Pieta Savinotko tarkastelee väitöstutkimuksessaan omakätisen eli pienimuotoisen ja käsityövaltaisen ruoantuotannon eri muotoja: yhteisöpohjaista vihannesviljelyä, mehiläishoitoa kaupunkiolosuhteissa sekä kotitarvekeskeistä sienestystä. Tutkimus keskittyy etnografisin menetelmin ruoantuotannon arjen käytäntöihin, joissa muodostuu monenlaisia suhteita toimintaan osallisten välille.
– Tulkitsen tutkimuksessa ruoantuotannon arjen käytäntöjä ja suhteita osana taloutta. Omakätisessä ruoantuotannossa tehdään työtä, käydään vaihdantaa ja osallistutaan monin tavoin toimeentulon ja hyvinvoinnin tuottamiseen, kertoo Savinotko.
Tutkimus on osa feministiseen talousmaantieteeseen pohjaavaa moninaisten talouksien (diverse economies) tutkimussuuntausta, joka tarkastelee kriittisesti ja pyrkii uudistamaan sitä, mitä ja miten taloudesta tiedetään. Lisäksi tutkimus hyödyntää feminististä luontokulttuurien tutkimusperinnettä pohtiessaan ihmisen asemaa suhteessa muihin lajeihin.
– Näistä lähtökohdista tarkastelen taloutta tutkimuksessa keskinäisriippuvuuksina ihmisten kesken ja lajien välillä. Ruoantuotannossa nämä monilajiset riippuvuussuhteet ovat käsin kosketeltavia, Savinotko toteaa.
Artikkelimuotoisen väitöskirjan neljästä osajulkaisusta kolme keskittyy edellä mainittuihin ruoantuotannon muotoihin. Tutkimuksessa omakätisen ruoantuotannon keskinäisriippuvuudet piirtyvät esiin monimuotoisina, paikantuneina ja jännitteisinä esimerkiksi yhteisöllisen viljelyn rikkakasvien kitkemisen käytännöissä sekä sienestyksessä, joka sijoittuu samoille alueille plantaasimaisen puuntuotannon kanssa. Mehiläishoidon tarkastelu tuo puolestaan esiin ihmisten ja mehiläisten yhteiseloon liittyviä epävarmuuksia. Neljäs osajulkaisu pohtii omakätistä ruoantuotantoa osana pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Empiirisen omakätisen ruoantuotannon tarkastelun lisäksi väitöstutkimus osallistuu talouden moninaisuutta ja sen tutkimista koskeviin teoreettisiin ja metodologisiin keskusteluihin. Yhtenä teoreettisen työn tuloksena tutkimus ehdottaa omakätisen ruoantuotannon tarkasteluun keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka viittaa elämän ylläpitämisen jatkuvaan vuorovaikutteisuuteen: toimeentulon tuottamisen ja toisten kanssa toimeen tulemisen yhteenkietoutumiseen.
– Keskinäisen toimeentulon käsite auttaa ymmärtämään, että ruoantuotanto muun talouden toiminnan lailla on osallistumista ihmisten ja lajien yhteiseloon sekä sen eettisiin hankaluuksiin, esittää Savinotko.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pieta Savinotkon sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Omakätisen ruoantuotannon monilajiset taloudet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.11.2022 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Marja Vehviläinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pieta Savinotko
pieta.savinotko@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
