Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia

YTM Pieta Savinotko tarkastelee väitöstutkimuksessaan omakätisen eli pienimuotoisen ja käsityövaltaisen ruoantuotannon eri muotoja: yhteisöpohjaista vihannesviljelyä, mehiläishoitoa kaupunkiolosuhteissa sekä kotitarvekeskeistä sienestystä. Tutkimus keskittyy etnografisin menetelmin ruoantuotannon arjen käytäntöihin, joissa muodostuu monenlaisia suhteita toimintaan osallisten välille.
– Tulkitsen tutkimuksessa ruoantuotannon arjen käytäntöjä ja suhteita osana taloutta. Omakätisessä ruoantuotannossa tehdään työtä, käydään vaihdantaa ja osallistutaan monin tavoin toimeentulon ja hyvinvoinnin tuottamiseen, kertoo Savinotko.
Tutkimus on osa feministiseen talousmaantieteeseen pohjaavaa moninaisten talouksien (diverse economies) tutkimussuuntausta, joka tarkastelee kriittisesti ja pyrkii uudistamaan sitä, mitä ja miten taloudesta tiedetään. Lisäksi tutkimus hyödyntää feminististä luontokulttuurien tutkimusperinnettä pohtiessaan ihmisen asemaa suhteessa muihin lajeihin.
– Näistä lähtökohdista tarkastelen taloutta tutkimuksessa keskinäisriippuvuuksina ihmisten kesken ja lajien välillä. Ruoantuotannossa nämä monilajiset riippuvuussuhteet ovat käsin kosketeltavia, Savinotko toteaa.
Artikkelimuotoisen väitöskirjan neljästä osajulkaisusta kolme keskittyy edellä mainittuihin ruoantuotannon muotoihin. Tutkimuksessa omakätisen ruoantuotannon keskinäisriippuvuudet piirtyvät esiin monimuotoisina, paikantuneina ja jännitteisinä esimerkiksi yhteisöllisen viljelyn rikkakasvien kitkemisen käytännöissä sekä sienestyksessä, joka sijoittuu samoille alueille plantaasimaisen puuntuotannon kanssa. Mehiläishoidon tarkastelu tuo puolestaan esiin ihmisten ja mehiläisten yhteiseloon liittyviä epävarmuuksia. Neljäs osajulkaisu pohtii omakätistä ruoantuotantoa osana pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Empiirisen omakätisen ruoantuotannon tarkastelun lisäksi väitöstutkimus osallistuu talouden moninaisuutta ja sen tutkimista koskeviin teoreettisiin ja metodologisiin keskusteluihin. Yhtenä teoreettisen työn tuloksena tutkimus ehdottaa omakätisen ruoantuotannon tarkasteluun keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka viittaa elämän ylläpitämisen jatkuvaan vuorovaikutteisuuteen: toimeentulon tuottamisen ja toisten kanssa toimeen tulemisen yhteenkietoutumiseen.
– Keskinäisen toimeentulon käsite auttaa ymmärtämään, että ruoantuotanto muun talouden toiminnan lailla on osallistumista ihmisten ja lajien yhteiseloon sekä sen eettisiin hankaluuksiin, esittää Savinotko.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pieta Savinotkon sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Omakätisen ruoantuotannon monilajiset taloudet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.11.2022 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Marja Vehviläinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pieta Savinotko
pieta.savinotko@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme