Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia
YTM Pieta Savinotko tarkastelee väitöstutkimuksessaan omakätisen eli pienimuotoisen ja käsityövaltaisen ruoantuotannon eri muotoja: yhteisöpohjaista vihannesviljelyä, mehiläishoitoa kaupunkiolosuhteissa sekä kotitarvekeskeistä sienestystä. Tutkimus keskittyy etnografisin menetelmin ruoantuotannon arjen käytäntöihin, joissa muodostuu monenlaisia suhteita toimintaan osallisten välille.
– Tulkitsen tutkimuksessa ruoantuotannon arjen käytäntöjä ja suhteita osana taloutta. Omakätisessä ruoantuotannossa tehdään työtä, käydään vaihdantaa ja osallistutaan monin tavoin toimeentulon ja hyvinvoinnin tuottamiseen, kertoo Savinotko.
Tutkimus on osa feministiseen talousmaantieteeseen pohjaavaa moninaisten talouksien (diverse economies) tutkimussuuntausta, joka tarkastelee kriittisesti ja pyrkii uudistamaan sitä, mitä ja miten taloudesta tiedetään. Lisäksi tutkimus hyödyntää feminististä luontokulttuurien tutkimusperinnettä pohtiessaan ihmisen asemaa suhteessa muihin lajeihin.
– Näistä lähtökohdista tarkastelen taloutta tutkimuksessa keskinäisriippuvuuksina ihmisten kesken ja lajien välillä. Ruoantuotannossa nämä monilajiset riippuvuussuhteet ovat käsin kosketeltavia, Savinotko toteaa.
Artikkelimuotoisen väitöskirjan neljästä osajulkaisusta kolme keskittyy edellä mainittuihin ruoantuotannon muotoihin. Tutkimuksessa omakätisen ruoantuotannon keskinäisriippuvuudet piirtyvät esiin monimuotoisina, paikantuneina ja jännitteisinä esimerkiksi yhteisöllisen viljelyn rikkakasvien kitkemisen käytännöissä sekä sienestyksessä, joka sijoittuu samoille alueille plantaasimaisen puuntuotannon kanssa. Mehiläishoidon tarkastelu tuo puolestaan esiin ihmisten ja mehiläisten yhteiseloon liittyviä epävarmuuksia. Neljäs osajulkaisu pohtii omakätistä ruoantuotantoa osana pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Empiirisen omakätisen ruoantuotannon tarkastelun lisäksi väitöstutkimus osallistuu talouden moninaisuutta ja sen tutkimista koskeviin teoreettisiin ja metodologisiin keskusteluihin. Yhtenä teoreettisen työn tuloksena tutkimus ehdottaa omakätisen ruoantuotannon tarkasteluun keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka viittaa elämän ylläpitämisen jatkuvaan vuorovaikutteisuuteen: toimeentulon tuottamisen ja toisten kanssa toimeen tulemisen yhteenkietoutumiseen.
– Keskinäisen toimeentulon käsite auttaa ymmärtämään, että ruoantuotanto muun talouden toiminnan lailla on osallistumista ihmisten ja lajien yhteiseloon sekä sen eettisiin hankaluuksiin, esittää Savinotko.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pieta Savinotkon sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Omakätisen ruoantuotannon monilajiset taloudet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.11.2022 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Marja Vehviläinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pieta Savinotko
pieta.savinotko@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme