Tampereen yliopisto

Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia

Jaa

Ruoan pienimuotoinen tuotanto kotitarvekäyttöön tai lähimarkkinoille on Suomessa yleistä ja harjoittajilleen merkityksellistä toimintaa. Esimerkiksi vihannesviljelyn, sienestyksen ja mehiläishoidon kautta tuotetaan sekä toimeentuloa että hyvinvointia. Samalla ruoantuotannon arkiset käytännöt ovat tiivistä kanssakäymistä sekä niihin osallistuvien ihmisten kesken että ihmisten ja muiden lajien välillä.

Pieta Savinotko (Kuva: Siiri Savinotko).
Pieta Savinotko (Kuva: Siiri Savinotko).

YTM Pieta Savinotko tarkastelee väitöstutkimuksessaan omakätisen eli pienimuotoisen ja käsityövaltaisen ruoantuotannon eri muotoja: yhteisöpohjaista vihannesviljelyä, mehiläishoitoa kaupunkiolosuhteissa sekä kotitarvekeskeistä sienestystä. Tutkimus keskittyy etnografisin menetelmin ruoantuotannon arjen käytäntöihin, joissa muodostuu monenlaisia suhteita toimintaan osallisten välille.

– Tulkitsen tutkimuksessa ruoantuotannon arjen käytäntöjä ja suhteita osana taloutta. Omakätisessä ruoantuotannossa tehdään työtä, käydään vaihdantaa ja osallistutaan monin tavoin toimeentulon ja hyvinvoinnin tuottamiseen, kertoo Savinotko.

Tutkimus on osa feministiseen talousmaantieteeseen pohjaavaa moninaisten talouksien (diverse economies) tutkimussuuntausta, joka tarkastelee kriittisesti ja pyrkii uudistamaan sitä, mitä ja miten taloudesta tiedetään. Lisäksi tutkimus hyödyntää feminististä luontokulttuurien tutkimusperinnettä pohtiessaan ihmisen asemaa suhteessa muihin lajeihin.

– Näistä lähtökohdista tarkastelen taloutta tutkimuksessa keskinäisriippuvuuksina ihmisten kesken ja lajien välillä. Ruoantuotannossa nämä monilajiset riippuvuussuhteet ovat käsin kosketeltavia, Savinotko toteaa.

Artikkelimuotoisen väitöskirjan neljästä osajulkaisusta kolme keskittyy edellä mainittuihin ruoantuotannon muotoihin. Tutkimuksessa omakätisen ruoantuotannon keskinäisriippuvuudet piirtyvät esiin monimuotoisina, paikantuneina ja jännitteisinä esimerkiksi yhteisöllisen viljelyn rikkakasvien kitkemisen käytännöissä sekä sienestyksessä, joka sijoittuu samoille alueille plantaasimaisen puuntuotannon kanssa. Mehiläishoidon tarkastelu tuo puolestaan esiin ihmisten ja mehiläisten yhteiseloon liittyviä epävarmuuksia. Neljäs osajulkaisu pohtii omakätistä ruoantuotantoa osana pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Empiirisen omakätisen ruoantuotannon tarkastelun lisäksi väitöstutkimus osallistuu talouden moninaisuutta ja sen tutkimista koskeviin teoreettisiin ja metodologisiin keskusteluihin. Yhtenä teoreettisen työn tuloksena tutkimus ehdottaa omakätisen ruoantuotannon tarkasteluun keskinäisen toimeentulon käsitettä, joka viittaa elämän ylläpitämisen jatkuvaan vuorovaikutteisuuteen: toimeentulon tuottamisen ja toisten kanssa toimeen tulemisen yhteenkietoutumiseen.

– Keskinäisen toimeentulon käsite auttaa ymmärtämään, että ruoantuotanto muun talouden toiminnan lailla on osallistumista ihmisten ja lajien yhteiseloon sekä sen eettisiin hankaluuksiin, esittää Savinotko.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Pieta Savinotkon sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Omakätisen ruoantuotannon monilajiset taloudet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.11.2022 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Marja Vehviläinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pieta Savinotko
pieta.savinotko@tuni.fi

Kuvat

Pieta Savinotko (Kuva: Siiri Savinotko).
Pieta Savinotko (Kuva: Siiri Savinotko).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme