Tampereen yliopisto

Väitös: Sijoituskiinteistöjen käypä arvo aiheuttaa haasteita tilintarkastajille

Jaa

Tilintarkastajan tulisi olla skeptinen tarkastaessaan sijoituskiinteistöjen käypiä arvoja tilinpäätöksissä, koska käyvät arvot perustuvat olennaisilta osin erilaisiin arvioihin. KTM Tuomas Honkamäen väitöstutkimus osoittaa, että käypien arvon tarkastamisen raportoinnissa skeptiset toimenpiteet näkyvät vain harvoin. Lisäksi eri tilintarkastusyhtiöiden välillä on raportoinnissa merkittäviä eroja.

Tuomas Honkamäki (kuva: Pekka Kurtz).
Tuomas Honkamäki (kuva: Pekka Kurtz).

Käyvän arvon käyttäminen tilinpäätöksissä aiheuttaa keskustelua niin tilinpäätöksen hyödyntäjien kuin tilintarkastajien keskuudessa. Erityisen haasteelliseksi koetaan käypien arvojen käyttäminen omaisuuserissä, joissa yksiselitteistä käypää arvoa ei ole saatavilla. Yhden tallaisen erän muodostavat kiinteistöt ja erityisesti sijoituskiinteistöt. Sijoituskiinteistö on kiinteistö, joka on hankittu arvonmuutoksen tai vuokratuottojen saavuttamiseksi.

Sijoituskiinteistöjen käypiä arvoja ei ole saatavilla mistään pörssistä tai muusta julkisesta lähteestä. Tästä huolimatta kansainvälinen tilinpäätösnormisto (IFRS) sallii sijoituskiinteistöjen arvostamisen käypään arvoon ja arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Tulosvaikutteinen kirjaus voi Honkamäen mukaan houkutella tilinpäätöksen laatijaa arvostamaan sijoituskiinteistöt tarkoitushakuisesti, jotta esimerkiksi markkinoiden asettamat odotukset voidaan saavuttaa.

KTM Tuomas Honkamäki tutkii väitöskirjassaan, kuinka tilintarkastajat raportoivat näitä haasteita käypien arvojen tarkastamisessa.

– Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan. Erityisen haasteelliseksi oikean ja riittävän kuvan varmistaminen muodostuu ns. sijoituskiinteistöyhtiöiden osalta, jossa keskimäärin n. 80 % tilinpäätöksen omaisuuseristä muodostuu yhdestä erästä eli sijoituskiinteistöistä, Honkamäki toteaa.

– Tällaisessa tilanteessa pienet oletusten muutokset saattavat saada aikaan merkittävän tulosmuutoksen.  

Suurien tilintarkastustoimistojen (Deloitte, EY, KPMG ja PwC) tekemien tilintarkastusten odotetaan olevan laadukkaampia kuin muiden tilintarkastustoimistojen, koska niillä on enemmän menetettävää maineriskin realisoituessa. Isoja tilintarkastustoimistoja on totuttu myös pitämään tilintarkastuksen laadussa yhtenäisenä joukkona, jossa kaikki tarjoaisivat samanlaista laatua. Honkamäki osoittaa väitöskirjassaan, että sijoituskiinteistöalalla ja käyvän arvon tarkastamisessa osa ennakko-odotuksista pitää paikkaansa ja osa ei.

Tutkimuksensa aineistona Honkamäki käytti 245:n eurooppalaisen sijoituskiinteistöyhtiön tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta vuosilta 2017 ja 2018. Tutkimus on toteutettu tilastollisena menetelmänä koko aineistosta, ja testausmenetelmänä siinä käytetään monimuuttujaregressio-analyysiä.

Kun pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomukset muuttuivat 15.12.2016 jälkeen alkavilta tilikausilta enemmän informaatiota antaviksi, niin tilintarkastajien raportointi ei ole enää ollut identtistä. Tilintarkastuskertomuksien informaatioarvo on muuttunut olennaisesti ja samalla myös tilintarkastajien raportointikäytännöt ovat eriytyneet.

– Sijoittajan näkökulmasta yksityiskohtainen yritysjohtoa ja heidän olettamiaan riittävästi haastava tilintarkastus on edellytys toimiville pääomamarkkinoille. Tutkimus osoitti merkittäviä eroja niin suurten tilintarkastusyhtiöiden kesken kuin suurten ja pienempien tilintarkastusyhtiöiden välillä.

Tuomas Honkamäki työskentelee itsenäisenä KHT-tilintarkastajana ja asuu pääasiassa Kotkassa. Honkamäki on kouluttanut useissa eri organisaatioissa kirjanpitoa ja tilintarkastusta. Hän on toiminut myös opettajana Itä-Suomen ja Tampereen yliopistossa sekä Turun Kauppakorkeakoulussa.

KTM Tuomas Honkamäen laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja Audit Quality in the Investment Property Sector tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 17.6.2022 kello 12.00 alkaen (Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori, KTT Jani Saastamoinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii KTT Timo Hyvönen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomas Honkamäki
tuomas.honkamaki@icloud.com

Kuvat

Tuomas Honkamäki (kuva: Pekka Kurtz).
Tuomas Honkamäki (kuva: Pekka Kurtz).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme