Väitös: Suolistosyövän seulonnalla ei ole elintapoihin tai oireiden kokemiseen liittyviä haittoja
25.7.2022 10:28:14 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Paksusuoli- ja peräsuolen syöpä eli suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy Suomessa. Huomattavana kansanterveysongelmana paksusuolensyöpä vaatii aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.
– Seulonnan tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa kuoleman ehkäisemiseksi.Syöpäseulonnan tehokkuutta arvioidaankin ensisijaisesti seulontakohtaisen syöpäkuolleisuuden muutoksena. Myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on tärkeä selvittää, Sanni Helander sanoo.
Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten terveyskäyttäytymiseen liittyvien vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia elintapoihin.
Sanni Helander tutki väitöskirjassaan suolistosyövän seulonnan kutsun saamisen tai seulontaan osallistumisen vaikutuksia suolistosyövän kannalta merkityksellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja tupakointiin sekä alemman maha-suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla.
– Väestökysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen perustuvat päätulokset olivat seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta huojentavia. Suolistosyöpään liittyvissä elintavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Osa elintavoista muuttui kahden vuoden seurannan aikana syöpäriskin kannalta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen, Helander kertoo.
Koettuja vatsa- ja suolisto-oireita ei tule vähätellä
Erilaiset vatsan ja suoliston alueen oireet ovat hyvin yleisiä. Oireet voivat vaikuttaa suolistosyövän seulontaan osallistumiseen. Osa seulontaan kutsutuista saattaa oireidensa vuoksi kokea erityistä alttiutta sairaudelle, mikä tyypillisesti lisää seulontaan osallistumisen halukkuutta. Toisaalta osa kutsutuista voi ajatella seulonnan itselleen tarpeettomaksi oireiden puuttumisen takia. Seulontaan osallistuminen ja siitä saadun tuloksen tulkinta voivat puolestaan vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat ja reagoivat oireisiinsa seulonnan jälkeen. Maha-suolikanavan oireiden roolista suolistosyövän seulonnan piirissä on tähän asti ollut kuitenkin vain niukalti tutkimustietoa.
Sanni Helander osoitti väitöstutkimuksessaan, että seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten osallistumista seulontaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan oireiden kokemiseen: hienoiset muutokset kahden vuoden seurannassa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmäläisillä, seulontaan osallistuneilla sekä ei-osallistuneilla kutsutuilla.
– Kun seulontaan kutsuttavia opastetaan ja seulonnasta tiedotetaan, erilaiset vatsan alueen oireet tulisi ottaa huomioon. Seulonta ei koskaan korvaa jatkuvien vatsaoireiden asianmukaista tutkimista, vaan niiden kanssa oikea osoite on aina lääkärin pakeille, Helander muistuttaa.
Sanni Helander on kotoisin Vihdin Nummelasta. Väitöstutkimus on toteutettu Suomen Syöpärekisterissä, jossa Helander on tutkimustehtävien lisäksi työskennellyt suolistosyövän seulonnan ohjelmakoordinaattorina.
Terveystieteiden maisteri Sanni Helanderin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening. A Population-Based Survey Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.8.2022 kello 12.15 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä Kööpenhaminan yliopistosta (University of Copenhagen). Kustoksena toimii professori Janne Pitkäniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Helander, puh. 044 341 9513, sanni.helander@cancer.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uusi Corelab-tutkimuskeskus kytkee tekoälyn koko rakennetun ympäristön elinkaaren tutkimukseen12.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistoon on perustettu rakennus- ja kiinteistöalan tutkimuskeskus Corelab. Neljän professorin tutkimusaloja yhdistävässä keskuksessa työskentelee 38 henkilöä. Corelab kokoaa yhteen rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin liittyvää tutkimusta kiinteistöliiketoiminnasta ja kaupunkikehittämisestä suunnitteluun, rakentamiseen ja talotekniikkaan.
Tampere onnistuu houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita, mutta ei pitämään kiinni heidän osaamisestaan8.10.2026 12:15:08 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että kansainväliset opiskelijat viihtyvät Tampereella, mutta työllistymisen vaikeudet uhkaavat karkottaa osaajat alueelta.
Tiina Silander nimitettiin koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Tapio Visakorpi jatkaa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina7.10.2026 13:36:42 EEST | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus nimitti kokouksessaan 7.10.2026 kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Tiina Silanderin koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi sekä vararehtori Tapio Visakorven tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi kaudelle 1.1.2027–31.12.2031.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
