Tampereen yliopisto

Väitös: Suolistosyövän seulonnalla ei ole elintapoihin tai oireiden kokemiseen liittyviä haittoja

Jaa

Ulosteen veritestiin perustuva suolistosyöpäseulonta on tutkitusti tehokas tapa löytää seulottava syöpä. Seulontaohjelmassa arvioidaan myös seulonnan erilaisia epäsuoria vaikutuksia muuan muassa elintapoihin, elämänlaatuun ja terveyskäyttäytymiseen. Terveystieteiden maisteri Sanni Helander havaitsi väitöskirjassaan, että suomalainen suolistosyövän seulonta ei johtanut epäsuotuisiin muutoksiin elintavoissa tai vatsa- ja suolisto-oireiden havaitsemisessa.

Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax

Paksusuoli- ja peräsuolen syöpä eli suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy Suomessa. Huomattavana kansanterveysongelmana paksusuolensyöpä vaatii aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.

– Seulonnan tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa kuoleman ehkäisemiseksi.Syöpäseulonnan tehokkuutta arvioidaankin ensisijaisesti seulontakohtaisen syöpäkuolleisuuden muutoksena. Myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on tärkeä selvittää, Sanni Helander sanoo.

Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten terveyskäyttäytymiseen liittyvien vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia elintapoihin.

Sanni Helander tutki väitöskirjassaan suolistosyövän seulonnan kutsun saamisen tai seulontaan osallistumisen vaikutuksia suolistosyövän kannalta merkityksellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja tupakointiin sekä alemman maha-suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla.

– Väestökysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen perustuvat päätulokset olivat seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta huojentavia. Suolistosyöpään liittyvissä elintavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Osa elintavoista muuttui kahden vuoden seurannan aikana syöpäriskin kannalta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen, Helander kertoo.

Koettuja vatsa- ja suolisto-oireita ei tule vähätellä

Erilaiset vatsan ja suoliston alueen oireet ovat hyvin yleisiä. Oireet voivat vaikuttaa suolistosyövän seulontaan osallistumiseen. Osa seulontaan kutsutuista saattaa oireidensa vuoksi kokea erityistä alttiutta sairaudelle, mikä tyypillisesti lisää seulontaan osallistumisen halukkuutta. Toisaalta osa kutsutuista voi ajatella seulonnan itselleen tarpeettomaksi oireiden puuttumisen takia. Seulontaan osallistuminen ja siitä saadun tuloksen tulkinta voivat puolestaan ​​vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat ja reagoivat oireisiinsa seulonnan jälkeen. Maha-suolikanavan oireiden roolista suolistosyövän seulonnan piirissä on tähän asti ollut kuitenkin vain niukalti tutkimustietoa.

Sanni Helander osoitti väitöstutkimuksessaan, että seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten osallistumista seulontaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan oireiden kokemiseen: hienoiset muutokset kahden vuoden seurannassa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmäläisillä, seulontaan osallistuneilla sekä ei-osallistuneilla kutsutuilla.

– Kun seulontaan kutsuttavia opastetaan ja seulonnasta tiedotetaan, erilaiset vatsan alueen oireet tulisi ottaa huomioon. Seulonta ei koskaan korvaa jatkuvien vatsaoireiden asianmukaista tutkimista, vaan niiden kanssa oikea osoite on aina lääkärin pakeille, Helander muistuttaa.

Sanni Helander on kotoisin Vihdin Nummelasta. Väitöstutkimus on toteutettu Suomen Syöpärekisterissä, jossa Helander on tutkimustehtävien lisäksi työskennellyt suolistosyövän seulonnan ohjelmakoordinaattorina.

Terveystieteiden maisteri Sanni Helanderin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening. A Population-Based Survey Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.8.2022 kello 12.15 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä Kööpenhaminan yliopistosta (University of Copenhagen). Kustoksena toimii professori Janne Pitkäniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanni Helander, puh. 044 341 9513, sanni.helander@cancer.fi

Kuvat

Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote

Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.

Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote

Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme