Väitös: Suolistosyövän seulonnalla ei ole elintapoihin tai oireiden kokemiseen liittyviä haittoja
25.7.2022 10:28:14 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Paksusuoli- ja peräsuolen syöpä eli suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy Suomessa. Huomattavana kansanterveysongelmana paksusuolensyöpä vaatii aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.
– Seulonnan tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa kuoleman ehkäisemiseksi.Syöpäseulonnan tehokkuutta arvioidaankin ensisijaisesti seulontakohtaisen syöpäkuolleisuuden muutoksena. Myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on tärkeä selvittää, Sanni Helander sanoo.
Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten terveyskäyttäytymiseen liittyvien vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia elintapoihin.
Sanni Helander tutki väitöskirjassaan suolistosyövän seulonnan kutsun saamisen tai seulontaan osallistumisen vaikutuksia suolistosyövän kannalta merkityksellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja tupakointiin sekä alemman maha-suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla.
– Väestökysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen perustuvat päätulokset olivat seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta huojentavia. Suolistosyöpään liittyvissä elintavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Osa elintavoista muuttui kahden vuoden seurannan aikana syöpäriskin kannalta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen, Helander kertoo.
Koettuja vatsa- ja suolisto-oireita ei tule vähätellä
Erilaiset vatsan ja suoliston alueen oireet ovat hyvin yleisiä. Oireet voivat vaikuttaa suolistosyövän seulontaan osallistumiseen. Osa seulontaan kutsutuista saattaa oireidensa vuoksi kokea erityistä alttiutta sairaudelle, mikä tyypillisesti lisää seulontaan osallistumisen halukkuutta. Toisaalta osa kutsutuista voi ajatella seulonnan itselleen tarpeettomaksi oireiden puuttumisen takia. Seulontaan osallistuminen ja siitä saadun tuloksen tulkinta voivat puolestaan vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat ja reagoivat oireisiinsa seulonnan jälkeen. Maha-suolikanavan oireiden roolista suolistosyövän seulonnan piirissä on tähän asti ollut kuitenkin vain niukalti tutkimustietoa.
Sanni Helander osoitti väitöstutkimuksessaan, että seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten osallistumista seulontaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan oireiden kokemiseen: hienoiset muutokset kahden vuoden seurannassa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmäläisillä, seulontaan osallistuneilla sekä ei-osallistuneilla kutsutuilla.
– Kun seulontaan kutsuttavia opastetaan ja seulonnasta tiedotetaan, erilaiset vatsan alueen oireet tulisi ottaa huomioon. Seulonta ei koskaan korvaa jatkuvien vatsaoireiden asianmukaista tutkimista, vaan niiden kanssa oikea osoite on aina lääkärin pakeille, Helander muistuttaa.
Sanni Helander on kotoisin Vihdin Nummelasta. Väitöstutkimus on toteutettu Suomen Syöpärekisterissä, jossa Helander on tutkimustehtävien lisäksi työskennellyt suolistosyövän seulonnan ohjelmakoordinaattorina.
Terveystieteiden maisteri Sanni Helanderin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening. A Population-Based Survey Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.8.2022 kello 12.15 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä Kööpenhaminan yliopistosta (University of Copenhagen). Kustoksena toimii professori Janne Pitkäniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Helander, puh. 044 341 9513, sanni.helander@cancer.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
