Väitös: Suolistosyövän uusiutumista voidaan ennustaa verestä
LL Kaisa Lehtomäen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan veren merkkiaineiden avulla voidaan tunnistaa ne suolistosyöpäpotilaat, joilla taudin uusiutumisriski on koholla ja jotka tarvitsevat tehostettua seurantaa.

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa ja aiheuttaa toiseksi
eniten syöpäkuolemia. Kehittyneen seulonnan ja parantuneiden hoitomenetelmien myötä suolistosyöpään sairastuneiden ennuste on parantunut, mutta leikkaushoito on edelleen ainoa parantava hoitomuoto.
Sairauden uusimisriskiarvion perusteella osa potilaista ohjataan saamaan leikkauksen jälkeen vielä liitännäissyöpälääkehoitoa, osa ohjataan suoraan seurantaan. Potilaita seurataan käyttäen paksusuolen tähystystä, tietokonetomografiakuvantamista ja verestä mitattavaa CEA-merkkiainetta.
Suolistosyöpä kuitenkin uusiutuu noin 25 prosentilla niistä potilaista, joilla taudin arvioitiin alun perin olevan paikallinen. Tämä osoittaa, että nykyisillä seurantamenetelmillä ei kyetä tunnistamaan mahdollista jäännöstautia leikkauksen jälkeen, eikä kaikkia niitä potilaita, joilla sairauden uusimisriski jää edelleen koholle liitännäissyöpälääkehoidon päätyttyäkin. Toisaalta ei tunnisteta myöskään niitä potilaita, joilla taudin uusiutuminen on epätodennäköistä.
Merkkiaineiden yhdistelmä kertoo taudin uusiutumisesta
Kaisa Lehtomäen väitöstutkimuksessa todettiin, että yhdistelemällä useampia veren merkkiaineita CEA-merkkiaineen oheen, voitiin havaita sairauden uusiutuma jo selvästi ennen kuvantamista. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että liitännäissyöpälääkehoidon jälkeinen koholla oleva interleukiini-6-pitoisuus auttaa tunnistamaan potilaita, joilla taudin uusiutumisriski on kohonnut. Tämä koskee etenkin potilaita, joilla CEA-arvo oli normaali.
Tutkimus myös osoitti, että ohimenevä CEA-pitoisuuden nousu liitännäishoidon aikana ei ole merkki huonontuneesta, vaan ennemminkin paremmasta ennusteesta.
— Nämä uudet löydökset auttavat meitä syöpää hoitavia lääkäreitä suunnittelemaan kunkin potilaan seurannan yksilöllisemmin. Löydökset auttavat tunnistamaan niitä potilaita, joiden sairauden uusimisriski on koholla ja toisaalta niitä, joiden riski taudin uusiutumiselle on pieni, Kaisa Lehtomäki kertoo.
Yhdessä osatyössä tutkittiin myös kiertävän kasvain-DNA:n soveltuvuutta havaitsemaan suolistosyövän jäännöstautia potilaiden verestä.
— Kiertävä kasvain-DNA on uskomattoman innostava ja innovatiivinen tapa tutkia syövän uusiutumisriskiä. Siinä tunnistetaan potilaan verestä DNA:ta, joka ei ole peräisin potilaan omista soluista vaan viittaa siihen, että elimistöön on jäänyt yksittäisiä syöpäsoluja, vaikka kuvantamistutkimuksissa ei vielä todetakaan epäilyttäviä muutoksia, Lehtomäki kuvailee.
Menetelmää käytetään jo laajasti syöpätutkimuksessa, mutta toistaiseksi menetelmän haastavuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi se ei ole vielä potilaskäytössä. Lehtomäki kuitenkin uskoo, että menetelmä saadaan rutiinikäyttöön lähivuosina.
Kaisa Lehtomäki työskentelee syöpälääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä kliinisenä opettajana ja tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Kaisa Lehtomäen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Päätöksenteko parantavalla tavoitteella hoidetun suolistosyövän hoidossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.1.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka-Pekka Mecklin Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Lehtomäki
kaisa.lehtomaki@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote
Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.
Keijumainen robotti lentää tuulen ja valon voimalla27.1.2023 11:54:46 EET | Tiedote
Mehiläisten ja muiden pölyttäjien katoaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja aiheuttaa valtavia maailmanlaajuisia haasteita esimerkiksi ruoantuotannossa. Tampereen yliopiston tutkijat ovat nyt kehittäneet ensimmäisen keinotekoisilla lihaksilla toimivan, passiivisesti lentävän robotin. Voitaisiinko tällaista keinotekoista keijurobottia hyödyntää pölytyksessä?
Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.
Tampereen yliopiston rehtoriksi haki 21 henkilöä24.1.2023 10:51:53 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston rehtorin tehtävä oli haettavana 3.–23.1.2023. Rehtorin valitsee Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ja toimikausi alkaa 1.1.2024. Rehtori toimii samalla säätiölain tarkoittamana toimitusjohtajana ja vastaa yliopiston kehittämisestä ja tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta.
Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote
Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme