Väitös: Tietojärjestelmähankkeissa eri toimijat järkeistävät monimutkaista kokonaisuutta kertomuksin
![Pasi Raatikainen (Kuva: European Conference on Information Systems [ECIS] 2022).](/data/images/00879/3a7f4d79-bad3-4472-997e-9b9c546c5f5b-w_720.jpg)
Tietojärjestelmähankkeiden maine on kurja. Kansanviisaus kertookin, että lähes kaksi kolmasosaa tietojärjestelmähankkeista tavalla tai toisella epäonnistuu. Silti tietojärjestelmähankkeiden merkitys on nyky-yhteiskunnassa valtava.
— Olisikin ehdottoman tärkeää, että tietojärjestelmähankkeiden onnistumisprosenttia parannetaan. Tämä vaatii monitieteistä tarkastelua, joka ottaa huomioon tietojärjestelmähankkeiden sosiaalisen ja teknisen puolen, Pasi Raatikainen toteaa.
Raatikainen esittää yhdeksi syyksi hankkeiden epäonnistumisiin niiden monimutkaisuutta. Hankkeet ovat useiden eri toimijoiden yhteistoimintaa, mikä sekoittaa abstraktia ja konkretiaa, sekä teknistä ja sosiaalista. Taustalla uurastavat tietojärjestelmät eivät ole kovin käsinkosketeltavia.
— Emme me taida juuri huomata useitakaan eri tietojärjestelmiä, joita päivittäin käytämme. Usein järjestelmään kiinnitetään huomiota ongelmien ilmaantuessa. Esimerkiksi uusi opintotietojärjestelmä, joka ei yllättäen annakaan suorittaa kurssikirjauksia, on kovinkin käsinkosketeltava este aiemmin niin yksinkertaisen työtehtävän suorittamiselle, Raatikainen havainnollistaa.
Samaan tyyliin yli puolen miljardin euron hintalappu uudelle potilastietojärjestelmälle on dramaattisen konkreettinen. Vastaavasti työntekijöiden normaali arki voi vaikuttaa toiselle toimijalle melko abstraktilta. Toisaalta taas tulenkatkuinen palaute uuden tietojärjestelmän turhautuneilta käyttäjiltä antaa työntekijöiden arjelle konkreettisen olomuodon.
Raatikainen ehdottaa sosioteknistä sekamelskaa kuvaavaksi termiksi tällaiselle kokonaisuudelle. Tietojärjestelmähanke ei silloin ole ihmisen kokoinen. Ihminen tarvitsee tarttumapintaa, ja juuri sitä kertomus tarjoaa toimijoille.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tietojärjestelmähankkeiden toimijat – kuten tietojärjestelmien kehittäjät, käyttäjät, ja johtajat – käsittävät tietojärjestelmähankkeita prototyypillisin kertomuksin.
—Samalla kun prototyypilliset kertomukset tekevät monimutkaisesta ymmärrettävää ja lähestyttävää, ja mahdollistavat toiminnan vaikeasti käsitettävissä olosuhteissa, ne alistuvat kertomusten ominaispiirteille. Tämä tarkoittaa sitä, että tietojärjestelmähankkeita järkeistävät kertomukset eivät aina välttämättä ole objektiivisia, tarkkoja tai vaaratta yleistettävissä.
— Kertomukset suosivat selityksiä, jotka resonoivat, ovat mukaansatempaavia ja vetoavia. Tässä piilee kertomusten vaara tietojärjestelmähankkeissa, kuvailee Raatikainen.
Kertomukset voivat muuttaa yhteistyön toimijoiden kamppailuksi
Väitöskirjassaan Raatikainen tutkii kertomusten roolia tietojärjestelmähankkeissa. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, ja sen kohteena on kaksi suurta tietojärjestelmähanketta. Aineiston pohjalta on tuotettu viisi Raatikaisen väitöskirjaan sisältyvää tieteellistä ja vertaisarvioitua julkaisua.
Raatikainen pitää osittain positiivisena, että kertomukset ovat saaneet lisää huomiota uusissa ympäristöissä, kuten yritysten viestinnässä ja vaikkapa data-analytiikassa. Jopa tietojärjestelmätieteen huippulehdet (esim. Information Systems Journal) ovat vastikään julkaisseet erikoisnumeroita aihepiiristä. Raatikainen kuitenkin haluaa huomauttaa, että kovin yksinkertaistavan tarinankerronnan näkökulman varomaton hyödyntäminen on osaltaan vaarallista juuri kertomusten prototyyppisten ominaispiirteiden vuoksi.
Väitöskirja osoittaakin, miten vetoavat, mukaansatempaavat ja resonoivat kertomukset eivät ole välttämättä rakentavia tietojärjestelmähankkeiden kokonaisuuden kannalta. Tietojärjestelmähankkeesta voi lähes huomaamatta syntyä eri osapuolten erilaisten kertomusten kamppailu, kun samaan aikaan onnistuminen tietojärjestelmähankkeessa vaatii tiivistä yhteistyötä. Tässä voikin olla yksi osasyy sille miksi tietojärjestelmähankkeet niin usein epäonnistuvat.
— Väitöskirjalla tahdon tuoda esiin kriittistä näkökulmaa kertomuksista tietojärjestelmäkontekstissa. Tämän toivon tukevan ja täydentävän vallitsevaa diskurssia kertomuksista ja siihen liittyvistä teemoista kuten tarinankerronnasta. Väitöskirja tuo esiin kertomusten voimaa ja vaaroja, samalla kuuluttaen sitä, että on tarve niin käytännön kuin teorian työkaluille kertomusten kriittiseen analyysiin. Väitöskirjani pohjalta väitän, että tämä voisi osaltaan johtaa parempiin lopputuloksiin tietojärjestelmähankkeissa, toteaa Raatikainen.
Raatikaisen väitöskirja on toteutettu Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa Infostory – Tarinat tietotekniikan toteutuksessa. Tutkimushankkeen rahoitti Eemil Aaltosen säätiö.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. toukokuuta
Kauppatieteiden maisteri Pasi Raatikaisen tietojohtamisen kuuluva väitöskirja Sensemaking with Narratives in Enterprise System Implementation Projects tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa klo 12 alkaen, Festian Pienessä salissa 1, (Korkeakoulunkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori Tina Blegind Jensen Copenhagen Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Samuli Pekkola johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Raatikainen
pasi.raatikainen@tuni.fi
Kuvat
![Pasi Raatikainen (Kuva: European Conference on Information Systems [ECIS] 2022).](/data/images/00879/3a7f4d79-bad3-4472-997e-9b9c546c5f5b-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä26.5.2023 16:11:58 EEST | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa ja muualla maailmassa. Mielenterveydessä suurin yksittäinen eläkeperuste on masennus, jonka vuoksi arviolta jopa 10 ihmistä siirtyy päivittäin Suomessa varhaiseläkkeelle. Aiempi tutkimus on havainnut masennusperusteisessa eläköitymisessä eroja ammattiryhmien ja alueiden välillä. Uuden tutkimuksen mukaan tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennaisessa roolissa, kun halutaan ehkäistä masennuseläköitymistä.
Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen26.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen piirisuunnitteluosaamisen vahvistamisen ytimessä on akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyö. Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Nokia suunnittelevat yhteisen järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän huippukeskuksen perustamista. Keskus olisi osa vireillä olevaa kansallista Siruja Suomesta –ohjelmaa.
Autonomisista kiskopyöräkaivureista tehoa ja turvaa ratatöihin25.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Euroopassa rautateitä ylläpidetään ja uusitaan ihmisten ohjaamilla ratakoneilla. Robottiteknologia voi ratkaista raskaan ja tarkkuutta vaativan työn haasteita työvoimapulastakin kärsivällä rautatiealalla. Esimerkiksi autonominen kiskopyöräkaivuri voi mullistaa rautateiden kunnossapidon parantamalla laadun ja tuottavuuden lisäksi ratatyön turvallisuutta.
Väitös: Elintapatekijöistä tupakointi lisää riskiä sairastua vaikeaan myyräkuumeeseen25.5.2023 09:45:52 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain 1000–3000 myyräkuumediagnoosia. Sairastuneista osa joutuu sairaalahoitoon, ja heistä noin kolmannekselle kehittyy vaikea-asteinen akuutti munuaisvaurio. LL Laura Tervo selvitti väitöskirjatyössään eri tekijöitä, jotka vaikuttavat myyräkuumeen vaikeuteen. Elintapatekijöistä tupakointi johti vaikeampaan munuaisvaurioon, mutta sen sijaan alkoholin käyttö ei näyttäytynyt vaikea-asteisen taudin riskitekijänä.
Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa25.5.2023 09:26:02 EEST | Tiedote
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme