Väitös: Uusi menetelmä toimii kirurgin kaistavahtina terveen kudoksen ja syövän välillä

Syöpäleikkauksissa syntyviä savukaasuja voidaan käyttää leikatun kudoksen tunnistamiseen. Savukaasuja syntyy käytettäessä sähköveistä, joka leikkaa polttamalla kudosta. Tämä vähentää haitallista verenvuotoa. Mittaamalla sivutuotteena syntyviä savukaasuja voidaan kaasuista erotella molekylaarinen koostumus spektroskopian avulla. Menetelmällä voidaan valvoa kasvaimen leikkausmarginaalia.
Markus Karjalainen tutkii väitöskirjassaan, miten ioniliikkuvuusspektrometrillä voidaan tunnistaa eri aivokasvaintyyppejä toisistaan, sekä miten tunnistamiseen soveltuvaa laitteistoa on mahdollista kehittää kohti jokapäiväistä käyttöä peruskirurgiassa. Leikkausmarginaalin valvonnalla on mahdollista vähentää uusintaleikkauksien tarvetta. Riittämätön marginaali voi helposti johtaa syövän uusiutumiseen. Aivoleikkauksissa tarkalla kasvaimen tunnistuksella voidaan optimoida poistettavan aivokudoksen määrää, mikä minimoi poiston aiheuttaman haitan.
— Olemme kehittäneet kirurgin kaistavahtia. Eli järjestelmän tulisi ohjata kirurgia pysymään oikealla kaistalla, samaan tapaan miten autojen kaistavahdit ohjeistavat. Autokaistojen sijaan kyseessä on vain syöpäkudoksen ja terveen kudoksen rajapinta, Karjalainen toteaa.
Yritysyhteistyössä tutkijat ovat kehittäneet ioniliikkuvuuspektrometriaan perustuvan kudostunnistusmenetelmän.
— Menetelmä mahdollistaa nopean kudostunnistuksen. Tällaista tarvitaan, jottei kirurgin työskentely hidastu. Sujuva ja häiriötön toiminta minimoi leikkauksen komplikaatioriskit, mikä on edellytys hyvälle käytettävyydelle ja sitä kautta menetelmän yleistettävyydelle.
Väitöskirjassaan Karjalainen käy läpi myös muita teknisiä ratkaisuja kudostunnistukseen. Menetelmät kilpailevat keskenään, mutta tieteeseen kuuluu Karjalaisen mielestä dialogi ja parhaassa tapauksessa yhteistyö kilpailevien teknisten ratkaisujen kesken.
— Potilaiden parhaaksi on, että hoitomenetelmäksi valikoituu paras ratkaisu. Vastaväittäjäksi olemmekin saaneet massaspektrometriaan perustuvan savukaasunanalyysin pioneerin, professori Zoltan Takatsin. Väitöstilaisuus on jännittävä, koska yritämme ratkaista samaa ongelmaa kilpailevilla teknisillä ratkaisuilla. Toisaalta se on malliesimerkki siitä, kuinka voimme pyrkiä kohti potilaan etua akateemisen väittelyn ja asioiden kriittisen tarkastelun avulla, Karjalainen miettii.
Karjalainen on kotoisin Jämsästä ja työskentelee tällä hetkellä Olfactomics Oy:ssä ja Helsingin yliopistossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kaasuspektrometrian sovellukset ja kehitys. Tulevaisuuden suunnitelmissa Karjalaisella on kaasuspektrometrian tutkimus ja kehitys syöpäkirurgiassa ja muissa sovelluksissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. toukokuuta
Diplomi-insinööri Markus Karjalaisen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Utilizing surgical smoke to improve cancer surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.5.2023 klo 12.00 alkaen Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Zoltan Takats Lontoon Imperial Collegesta. Kustoksena toimii tenure track -professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Karjalainen
markus.karjalainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme