Väitös: Uusi teknologinen oppimisväline kaiken tasoisille matematiikan oppijoille

Useat oppimisteoriat suosittelevat käyttämään erilaisia oppimisvälineitä matematiikan oppimisessa. Ne voivat auttaa oppijoita rakentamaan abstraktien matemaattisten käsitteiden ymmärrystä multimodaalisuuden eli moniesitysmuotojen kautta. Esimerkiksi sama matemaattinen tehtävä esitetään tekstinä, kuvina sekä esineitä liikuttamalla.
Parin viime vuosikymmenen aikana virtuaalisten oppimisvälineiden, kuten tablettien, käyttö on noussut perinteisten fyysisten välineiden rinnalle. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ristiriitaisia tuloksia molempien välineiden vaikutuksesta oppilaiden oppimiseen ja suoritukseen.
Lehtonen selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka perinteiset ja virtuaaliset oppimisvälineet tukevat alakoulun matematiikan oppimista. Hän myös kehitti uudenlaisen teknologisen oppimisvälineen, joka todella tukee alakoululaisten matematiikan oppimista.
Lehtonen keräsi tutkimusaineistonsa useilla tutkimusmenetelmillä, kuten luokanintervention, haastattelun, kyselylomakkeen ja paperikokeen avulla. Väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 18 luokanopettajaa ja matematiikan opettajaa sekä 163 peruskoulun oppilasta.
Esitutkimuksessa havaittiin, että alakoululaiset, jotka käyttivät perinteistä oppimisvälinettä, oppivat uuden matematiikan käsitteen paremmin verrattuna oppilaisiin, jotka käyttivät vastaavaa tablettisovellusta.
— Vaikka sovelluksen käyttö vaikuttaa hauskalta ja antaa oppilaille reaaliaikaisen ohjauksen, sitä käytettäessä oppilaat enimmäkseen painelivat ja pyyhkäisivät tabletin näyttöä ajattelematta asiaa kunnolla. Lisäksi fyysinen vuorovaikutus perinteisen välineen kanssa auttoi oppilaita keskittymään ja konkretisoimaan opittavaa käsitettä, Lehtonen kertoo.
Esitutkimustulosten perusteella Lehtonen kehitti yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden tiimin kanssa uudenlaisen oppimisvälineen, joka yhdistää fyysisten ja virtuaalisten välineiden vahvuudet. Uusi väline hyödyntää multimodaalista teknologiaa: kosketusnäytön painelun ja pyyhkäisyn sijaan oppilas on vuorovaikutuksessa kehitetyn sovelluksen kanssa liikuttamalla fyysisiä esineitä.
– Tutkimustulokset osoittivat, että kehittämämme teknologinen oppimisväline tukee kaiken tasoisia matematiikan oppijoita. Se avustaa alakoululaisia ilmaisemaan omaa matemaattista ajatteluaan ja olemaan vuorovaikutuksessa. Se myös motivoi heitä oppimaan matematiikkaa. Lisäksi uusi väline auttaa keskitasoisia ja heikkoja oppilaita uusien matemaattisten käsitteiden konkretisoimisessa sekä tukee lahjakkaita laskun tarkistamisessa, Lehtonen iloitsee.
Tutkija korostaa, että teknologisten oppimisvälineiden hyödyntäminen menestyksekkäästi vaatii tukea monilta tahoilta. Sekä opettajaopiskelijoille että kentällä oleville opettajille on tarjottava koulutusta, joka antaa heille valmiutta hyödyntää uusia teknologisia välineitä opetuksessaan. Koulun tulee tukea välineiden hankintaa, niihin liittyvää täydennyskoulutusta sekä opetuskäyttöä.
— Teknologisia oppimisvälineitä on käytettävä opetuksessa ja opiskelussa asianmukaisesti eikä vain teknologian vuoksi. Laadukkaat ja toimivat oppimisvälineet eivät myöskään synny itsestään. On oltava toimijoita, joilla on osaamista ja kykyä suunnitella ja valmistaa niitä, Lehtonen sanoo.
Thaimaasta Hämeenlinnaan muuttanut Daranee Lehtonen työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana ja -päällikkönä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Digitaalinen lukutaito koronapandemian jälkeen -hankkeessa.
Taiteen maisteri Daranee Lehtosen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ‘Now I Get It!’: Developing a Real-World Design Solution for Understanding Equation-Solving Concepts tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 11.2.2022 klo 13 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Lasse Eronen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Daranee Lehtonen (suomeksi tai englanniksi)
daranee.lehtonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
