Tampereen yliopisto

Väitös: Uusi teknologinen oppimisväline kaiken tasoisille matematiikan oppijoille

Jaa
Digitalisoituneen yhteiskunnan myötä uusien oppimisteknologioiden suosio on noussut. Nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kannustavat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen kaikissa oppiaineissa. Samaan aikaan esillä on huoli että, oppimisteknologioista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Taiteen maisteri Daranee Lehtosen väitöstutkimus osoittaa teknologian mahdollisuuksia matematiikan oppimisessa. Hän kehitti osana tutkimustaan uudenlaisen teknologisen oppimisvälineen, joka todella tukee alakoululaisten matematiikan oppimista.
Daranee Lehtonen. Kuva: Touko Lehtonen
Daranee Lehtonen. Kuva: Touko Lehtonen

Useat oppimisteoriat suosittelevat käyttämään erilaisia oppimisvälineitä matematiikan oppimisessa. Ne voivat auttaa oppijoita rakentamaan abstraktien matemaattisten käsitteiden ymmärrystä multimodaalisuuden eli moniesitysmuotojen kautta. Esimerkiksi sama matemaattinen tehtävä esitetään tekstinä, kuvina sekä esineitä liikuttamalla.

Parin viime vuosikymmenen aikana virtuaalisten oppimisvälineiden, kuten tablettien, käyttö on noussut perinteisten fyysisten välineiden rinnalle. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ristiriitaisia tuloksia molempien välineiden vaikutuksesta oppilaiden oppimiseen ja suoritukseen.

Lehtonen selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka perinteiset ja virtuaaliset oppimisvälineet tukevat alakoulun matematiikan oppimista. Hän myös kehitti uudenlaisen teknologisen oppimisvälineen, joka todella tukee alakoululaisten matematiikan oppimista.

Lehtonen keräsi tutkimusaineistonsa useilla tutkimusmenetelmillä, kuten luokanintervention, haastattelun, kyselylomakkeen ja paperikokeen avulla. Väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 18 luokanopettajaa ja matematiikan opettajaa sekä 163 peruskoulun oppilasta.

Esitutkimuksessa havaittiin, että alakoululaiset, jotka käyttivät perinteistä oppimisvälinettä, oppivat uuden matematiikan käsitteen paremmin verrattuna oppilaisiin, jotka käyttivät vastaavaa tablettisovellusta.

— Vaikka sovelluksen käyttö vaikuttaa hauskalta ja antaa oppilaille reaaliaikaisen ohjauksen, sitä käytettäessä oppilaat enimmäkseen painelivat ja pyyhkäisivät tabletin näyttöä ajattelematta asiaa kunnolla. Lisäksi fyysinen vuorovaikutus perinteisen välineen kanssa auttoi oppilaita keskittymään ja konkretisoimaan opittavaa käsitettä, Lehtonen kertoo.

Esitutkimustulosten perusteella Lehtonen kehitti yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden tiimin kanssa uudenlaisen oppimisvälineen, joka yhdistää fyysisten ja virtuaalisten välineiden vahvuudet. Uusi väline hyödyntää multimodaalista teknologiaa: kosketusnäytön painelun ja pyyhkäisyn sijaan oppilas on vuorovaikutuksessa kehitetyn sovelluksen kanssa liikuttamalla fyysisiä esineitä.

– Tutkimustulokset osoittivat, että kehittämämme teknologinen oppimisväline tukee kaiken tasoisia matematiikan oppijoita. Se avustaa alakoululaisia ilmaisemaan omaa matemaattista ajatteluaan ja olemaan vuorovaikutuksessa. Se myös motivoi heitä oppimaan matematiikkaa. Lisäksi uusi väline auttaa keskitasoisia ja heikkoja oppilaita uusien matemaattisten käsitteiden konkretisoimisessa sekä tukee lahjakkaita laskun tarkistamisessa, Lehtonen iloitsee.

Tutkija korostaa, että teknologisten oppimisvälineiden hyödyntäminen menestyksekkäästi vaatii tukea monilta tahoilta. Sekä opettajaopiskelijoille että kentällä oleville opettajille on tarjottava koulutusta, joka antaa heille valmiutta hyödyntää uusia teknologisia välineitä opetuksessaan. Koulun tulee tukea välineiden hankintaa, niihin liittyvää täydennyskoulutusta sekä opetuskäyttöä.

— Teknologisia oppimisvälineitä on käytettävä opetuksessa ja opiskelussa asianmukaisesti eikä vain teknologian vuoksi. Laadukkaat ja toimivat oppimisvälineet eivät myöskään synny itsestään. On oltava toimijoita, joilla on osaamista ja kykyä suunnitella ja valmistaa niitä, Lehtonen sanoo.

Thaimaasta Hämeenlinnaan muuttanut Daranee Lehtonen työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana ja -päällikkönä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Digitaalinen lukutaito koronapandemian jälkeen -hankkeessa.

Taiteen maisteri Daranee Lehtosen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ‘Now I Get It!’: Developing a Real-World Design Solution for Understanding Equation-Solving Concepts tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 11.2.2022 klo 13 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Lasse Eronen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Daranee Lehtonen (suomeksi tai englanniksi)
daranee.lehtonen@tuni.fi

Kuvat

Daranee Lehtonen. Kuva: Touko Lehtonen
Daranee Lehtonen. Kuva: Touko Lehtonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye