Väitös: Uutta tietoa biologisten merkkiaineiden merkityksestä Hodgkinin lymfoomassa

Lymfoomat ovat heterogeeninen ryhmä imukudossyöpiä. Hodgkinin lymfooma on erityisesti nuorten aikuisten imukudossyöpä. Uusi tautitapauksia todetaan Suomessa noin 100-150 vuodessa. Tällä hetkellä yli 80 % Hodgkinin lymfoomapotilaista voidaan parantaa solunsalpaaja- ja sädehoidon avulla. Hyvän ennusteen takia tutkimuksen tärkeä painopiste on tällä hetkellä säde- ja solunsalpaajahoidon pitkän ajan haittavaikutukset. Huomattava määrä potilaista kärsii tai jopa kuolee hoitoon liittyvistä pitkäaikaishaitoista johtuen.

Tämän väitöstyön tarkoituksena oli löytää uusia mahdollisia biologisia tekijöitä, jotka ennakoisivat taudin huonoa ennustetta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on antaa uusia näkökulmia Hodgkinin lymfoomapotilaiden hoidon yksilöllistämiseen.

Tutkimuksessa oli mukana 121 Hodgkinin lymfoomapotilaan tietoja. Heitä oli hoidettu samanlaisesti Oulun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa sekä Länsi-Pohjan, Lapin ja Kainuun keskussairaaloissa vuosina 1997–2015. Väitöstutkimuksessa arviointiin immunohistokemiallisilla värjäyksillä biologisten merkkiaineiden, oksidatiivisen stressin, antioksidanttien, hypoksiaa indusoivien tekijöiden, happisensorimolekyylien, epigeneettisten säätelijöiden ja DNA:ta korjaavien proteiinien ilmentymistä Hodgkinin lymfoomaa sairastavien potilaiden näytteissä.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että oksidatiivisen stressin merkkiaine 8-OHdG ja antioksidantti MnSOD ennustivat ennenaikaista taudin uusiutumaa. Sädehoidetuilla potilailla happisensorimolekyyli PHD1 ja epigeneettiset säätelijät KDM4B ja KDM4D ennustivat ennenaikaista taudin uusiutumaa. Sädehoidetuilla levinnyttä tautia sairastavilla potilailla PHD1, hypoksia indusoiva tekijä HIF-1α, epigeneettinen säätelijä SIRT6, DNA:ta korjaava proteiini Rif1 ja SIRT6 yhdessä Rif1 kanssa ennustivat ennenaikaista taudin uusiutumaa. Monimuuttuja-analyysissä PHD1, MnSOD, 8-OHdG ja Rif1 itsenäisenä ja yhdessä SIRT6 kanssa ennustivat tilastollisesti merkitsevästi taudin ennenaikaista uusiutumaa.

Tulokset osoittavat näiden eri biologisten merkkiaineiden merkittävyyden Hodgkinin lymfoomassa erityisesti sädehoitoa saaneilla potilailla. Tuloksista voi olla hyötyä, kun hoitokäytäntöjä yksilöidään, mikä voisi helpottaa välttämään liiallista hoitoa ja hallitsemaan pitkäaikaisiin hoitoihin liittyviä haittoja. Näiden alustavien havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia.

---

Lääketieteen lisensiaatti Hamid Bur väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 8.6.2018. Syöpätautien ja sädehoidon alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Biological prognostic and predictive markers in Hodgkin lymphoma (Biologiset prognostiset ja prediktiiviset markkerit Hodgkinin lymfoomassa). Vastaväittäjänä toimii professori Timo Paavonen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Peeter Karihtala. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 7 klo 12.