Väitös: Vääränlainen, kiusattu, ulkopuolinen – koulukiusaamisella voi olla pitkäaikaisia seurauksia sen kohteeksi joutuvalle

Koulukiusaamisesta, väkivallasta ja syrjäytymisestä uutisoidaan mediassa säännöllisesti. Loppuvuodesta 2022 opetushallitus lisäsi kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin vaatimukset syrjimättömyydestä. Sillä tarkoitetaan määrätietoista puuttumista häirintään, syrjimiseen ja kiusaamiseen.
Luokanopettajana Itä-Helsingissä vuosia työskennellyt Suvi Skarp on lisäyksestä mielissään, sillä kiusaaminen tuntuu olevan aina ajankohtainen ilmiö koulumaailmassa. Hän avaa väitöskirjassaan kahdeksan henkilön kasvutarinat kiusaamista kokeneista nuorista yli 30-vuotiaiksi aikuisiksi. Suurin osa tutkittavista oli joutunut kokemaan kiusaamista vuosikausia ilman, että siihen puututtiin millään lailla.
Tutkimus on suoritettu keräämällä aineistoa kirjoituspyyntöjen ja haastattelujen avulla samoilta tutkittavilta 11 vuoden ajan. Skarp on koonnut aineistosta jokaisen informantin elämää kuvaavan kasvutarinan käyttämällä työkalunaan asemoinnin teoriaa.
Se pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan yksilö määrittää ja asemoi toisia ihmisiä etenkin vuorovaikutustilanteissa ja tulee samalla itsekin asemoiduksi tilanteesta riippuen jollain tavalla. Nämä asemat tai positiot eivät ole välttämättä pysyviä. Kouluyhteisössä kiusatuksi asemoitu lapsi saatetaan nähdä esimerkiksi harrastusryhmässä eri lailla.
– Kaikki tutkittavani olivat kouluaikanaan omalla tahollaan syrjityn, ulkopuolisen, vääränlaisen ja kiusatun yksilön asemassa. Moni heistä asemoi nuorena myös itse itsensä arvottomaksi tai vialliseksi ihmiseksi vertaisryhmässä osakseen saaman pilkan ja hyljeksinnän vuoksi. Onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella, miten ja miksi nämä asemoinnit vuosien kuluessa muuttuvat, jos muuttuvat, Skarp havainnollistaa.
Skarp jaottelee väitöskirjassaan tutkittavien kertomukset selviytymistä ja uhriutumista kuvaaviin tarinoihin. Tutkimuksen mukaan selviytymisen kannalta on merkittävää, että yksilö asettuu oman elämänsä päähenkilöksi ja löytää toimijan position. Ystävyyssuhteet kouluaikana ja aikuisena, itsensä ja kokemustensa hyväksyminen sekä asemoituminen uusissa yhteisöissä myönteisellä tavalla suojaavat kiusattua kiusaamisen vahingollisilta seurauksilta.
Kiusaamisella on seurauksia niillekin, jotka ovat kokemuksesta selviytyneet. Itsetunto-ongelmat, itseluottamuksen puute, epävarmuus sosiaalisissa tilanteissa, arkuus muodostaa parisuhteita sekä vetäytyminen sivustaseuraajaksi ryhmissä ja yhteisöissä koskettivat jokaista tutkimukseen osallistunutta jossain vaiheessa aikuisuutta.
Skarpin informanteista puolet kärsi masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai muista psykosomaattisista oireista varhaisaikuisuudessa ja osa vielä yli 30-vuotiaana. Lisäksi huonommuuden tunne, häpeä ja tarve miellyttää muita ihmisiä tulevat esiin kiusaamisen jättäminä jälkinä tutkimuksessa.
Tutkittavista suurin osa joutui kokemaan kiusaamista tai syrjimistä myös aikuisuudessa esimerkiksi työpaikallaan. Skarpin mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tutkittava olisi selviytynyt tai toipunut koulukiusaamisen kokemuksestaan. Olennaisempaa on se, millaisen position ja merkityksen koettu kiusaaminen lopulta elämässä saa.
– Erään tutkittavani sanoja mukaillen kiusaaminen on ihmisarvon menettämistä yhteisössä, eikä sen ehkäisemiseksi voi tehdä liikaa töitä koulun tasolla. Jokaista lasta tulisi suojella kiusaamiselta ja sen seurauksilta, Skarp tähdentää.
Suvi Skarp asuu Valkeakoskella ja toimii laaja-alaisena erityisopettajana Akaassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. toukokuuta
Kasvatustieteiden maisteri Suvi Skarpin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Kiusaamisen kaikuja – kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä koulukiusaamiskokemuksen jälkeen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 5.5.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Eero Ropo kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Skarp
suvi.skarp@gmail.com
0445434574
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme