Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen

Raatikaisen väitöskirja tarkastelee erikseen sekä SA-vuotopotilaiden viivästynyttä aivoiskemiaa että veren hyytymisen muutoksia SA-vuotopotilailla.
Osa potilaista kuolee SA-vuotoon välittömästi ja vuoden kuluttua vuodosta elossa on vain joka toinen sairastuneista. Eloon jääneillä on usein neurologisia ja psykososiaalisia ongelmia vuodon jälkeen, ja vain 25 prosenttia sairastuneista toipuu täysin. Viivästynyt aivoiskemia (DCI) ilmaantuu tyypillisesti 3–14 vuorokautta vuodosta. DCI aiheuttaa noin 30 prosentille SA-vuodosta selviytyneelle lisävaurioita, kuten tiedonkäsittelyn ja liikkumisen ongelmia sekä elämänlaadun heikentymistä.
– DCI:n tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan monitekijäinen. Taustalla arvioidaan olevan aivoverisuoniston supistumista sekä aivoverisuonten mikrohyytymiä muiden tekijöiden ohella, Raatikainen kertoo.
SA-vuotoihin liittyvissä tutkimuksissa on käytetty monia eri määritelmiä DCI:stä. Vuonna 2010 luotiin konsensusmääritelmä, jonka tavoitteena oli luoda selkeä määritelmä, jota voitaisiin käyttää tulevissa tutkimuksissa ja joka helpottaisi tutkimusten vertailua. Raatikaisen väitöstutkimuksen mukaan DCI on vahva itsenäinen riskitekijä huonoon neurologiseen toipumiseen SA-vuotopotilailla.
Raatikainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että veren hyytyminen on lisääntynyt SA-vuodon saaneilla potilailla ja tämä lisääntynyt veren hyytyminen on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen. SA-vuotopotilaiden lisääntyneen veren hyytymisen yhteyttä viivästyneeseen aivoiskemiaan DCI:hin ei todettu. DCI:tä todettiin kuitenkin väitöstutkimuksen potilasaineistossa enemmän verrattuna aiempaan tutkimustietoon. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, onko ilmiö todellinen vai liittyykö viivästyneen aivoiskemian lisääntynyt määrä käytetyn kriteeristön liialliseen herkkyyteen.
Essi Raatikainen on kotoisin Äänekoskelta ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Essi Raatikaisen anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja Delayed Cerebral Ischemia and Blood Coagulation Changes after Aneurysmal Subarachnoid hemorrhage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, perjantaina 31.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Posti, Turun Yliopisto. Kustoksena toimii professori Johanna Hästbacka, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Essi Raatikainen
essi.raatikainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
