Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen

Raatikaisen väitöskirja tarkastelee erikseen sekä SA-vuotopotilaiden viivästynyttä aivoiskemiaa että veren hyytymisen muutoksia SA-vuotopotilailla.
Osa potilaista kuolee SA-vuotoon välittömästi ja vuoden kuluttua vuodosta elossa on vain joka toinen sairastuneista. Eloon jääneillä on usein neurologisia ja psykososiaalisia ongelmia vuodon jälkeen, ja vain 25 prosenttia sairastuneista toipuu täysin. Viivästynyt aivoiskemia (DCI) ilmaantuu tyypillisesti 3–14 vuorokautta vuodosta. DCI aiheuttaa noin 30 prosentille SA-vuodosta selviytyneelle lisävaurioita, kuten tiedonkäsittelyn ja liikkumisen ongelmia sekä elämänlaadun heikentymistä.
– DCI:n tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan monitekijäinen. Taustalla arvioidaan olevan aivoverisuoniston supistumista sekä aivoverisuonten mikrohyytymiä muiden tekijöiden ohella, Raatikainen kertoo.
SA-vuotoihin liittyvissä tutkimuksissa on käytetty monia eri määritelmiä DCI:stä. Vuonna 2010 luotiin konsensusmääritelmä, jonka tavoitteena oli luoda selkeä määritelmä, jota voitaisiin käyttää tulevissa tutkimuksissa ja joka helpottaisi tutkimusten vertailua. Raatikaisen väitöstutkimuksen mukaan DCI on vahva itsenäinen riskitekijä huonoon neurologiseen toipumiseen SA-vuotopotilailla.
Raatikainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että veren hyytyminen on lisääntynyt SA-vuodon saaneilla potilailla ja tämä lisääntynyt veren hyytyminen on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen. SA-vuotopotilaiden lisääntyneen veren hyytymisen yhteyttä viivästyneeseen aivoiskemiaan DCI:hin ei todettu. DCI:tä todettiin kuitenkin väitöstutkimuksen potilasaineistossa enemmän verrattuna aiempaan tutkimustietoon. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, onko ilmiö todellinen vai liittyykö viivästyneen aivoiskemian lisääntynyt määrä käytetyn kriteeristön liialliseen herkkyyteen.
Essi Raatikainen on kotoisin Äänekoskelta ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Essi Raatikaisen anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja Delayed Cerebral Ischemia and Blood Coagulation Changes after Aneurysmal Subarachnoid hemorrhage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, perjantaina 31.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Posti, Turun Yliopisto. Kustoksena toimii professori Johanna Hästbacka, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Essi Raatikainen
essi.raatikainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
