Tampereen yliopisto

Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen

Jaa
Aivovaltimon pullistuman repeäminen voi aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon eli SA-vuodon. SA-vuotoon sairastuneiden kuolleisuus on suuri, ja eloon jääneiden potilaiden toipumista voi vaikeuttaa potilaalle ilmaantuva viivästynyt aivoiskemia (DCI). LL Essi Raatikaisen väitöstutkimus osoitti, että viivästynyt aivoiskemia muodostaa vahvan ja itsenäisen riskitekijän huonolle neurologiselle toipumiselle sairaalasta kotiutumisen jälkeen. SA-potilailla esiintyvä lisääntynyt veren hyytyminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen.
Essi Raatikainen (Kuva:
Essi Raatikainen (Kuva:

Raatikaisen väitöskirja tarkastelee erikseen sekä SA-vuotopotilaiden viivästynyttä aivoiskemiaa että veren hyytymisen muutoksia SA-vuotopotilailla.

Osa potilaista kuolee SA-vuotoon välittömästi ja vuoden kuluttua vuodosta elossa on vain joka toinen sairastuneista. Eloon jääneillä on usein neurologisia ja psykososiaalisia ongelmia vuodon jälkeen, ja vain 25 prosenttia sairastuneista toipuu täysin. Viivästynyt aivoiskemia (DCI) ilmaantuu tyypillisesti 3–14 vuorokautta vuodosta. DCI aiheuttaa noin 30 prosentille SA-vuodosta selviytyneelle lisävaurioita, kuten tiedonkäsittelyn ja liikkumisen ongelmia sekä elämänlaadun heikentymistä.

– DCI:n tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan monitekijäinen. Taustalla arvioidaan olevan aivoverisuoniston supistumista sekä aivoverisuonten mikrohyytymiä muiden tekijöiden ohella, Raatikainen kertoo.

SA-vuotoihin liittyvissä tutkimuksissa on käytetty monia eri määritelmiä DCI:stä. Vuonna 2010 luotiin konsensusmääritelmä, jonka tavoitteena oli luoda selkeä määritelmä, jota voitaisiin käyttää tulevissa tutkimuksissa ja joka helpottaisi tutkimusten vertailua. Raatikaisen väitöstutkimuksen mukaan DCI on vahva itsenäinen riskitekijä huonoon neurologiseen toipumiseen SA-vuotopotilailla.

Raatikainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että veren hyytyminen on lisääntynyt SA-vuodon saaneilla potilailla ja tämä lisääntynyt veren hyytyminen on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen. SA-vuotopotilaiden lisääntyneen veren hyytymisen yhteyttä viivästyneeseen aivoiskemiaan DCI:hin ei todettu. DCI:tä todettiin kuitenkin väitöstutkimuksen potilasaineistossa enemmän verrattuna aiempaan tutkimustietoon. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, onko ilmiö todellinen vai liittyykö viivästyneen aivoiskemian lisääntynyt määrä käytetyn kriteeristön liialliseen herkkyyteen.

Essi Raatikainen on kotoisin Äänekoskelta ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla erikoislääkärinä.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023

Lääketieteen Lisensiaatti Essi Raatikaisen anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja Delayed Cerebral Ischemia and Blood Coagulation Changes after Aneurysmal Subarachnoid hemorrhage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, perjantaina 31.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Posti, Turun Yliopisto. Kustoksena toimii professori Johanna Hästbacka, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Essi Raatikainen
essi.raatikainen@tuni.fi

Kuvat

Essi Raatikainen (Kuva:
Essi Raatikainen (Kuva:
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye