Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen

Raatikaisen väitöskirja tarkastelee erikseen sekä SA-vuotopotilaiden viivästynyttä aivoiskemiaa että veren hyytymisen muutoksia SA-vuotopotilailla.
Osa potilaista kuolee SA-vuotoon välittömästi ja vuoden kuluttua vuodosta elossa on vain joka toinen sairastuneista. Eloon jääneillä on usein neurologisia ja psykososiaalisia ongelmia vuodon jälkeen, ja vain 25 prosenttia sairastuneista toipuu täysin. Viivästynyt aivoiskemia (DCI) ilmaantuu tyypillisesti 3–14 vuorokautta vuodosta. DCI aiheuttaa noin 30 prosentille SA-vuodosta selviytyneelle lisävaurioita, kuten tiedonkäsittelyn ja liikkumisen ongelmia sekä elämänlaadun heikentymistä.
– DCI:n tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan monitekijäinen. Taustalla arvioidaan olevan aivoverisuoniston supistumista sekä aivoverisuonten mikrohyytymiä muiden tekijöiden ohella, Raatikainen kertoo.
SA-vuotoihin liittyvissä tutkimuksissa on käytetty monia eri määritelmiä DCI:stä. Vuonna 2010 luotiin konsensusmääritelmä, jonka tavoitteena oli luoda selkeä määritelmä, jota voitaisiin käyttää tulevissa tutkimuksissa ja joka helpottaisi tutkimusten vertailua. Raatikaisen väitöstutkimuksen mukaan DCI on vahva itsenäinen riskitekijä huonoon neurologiseen toipumiseen SA-vuotopotilailla.
Raatikainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että veren hyytyminen on lisääntynyt SA-vuodon saaneilla potilailla ja tämä lisääntynyt veren hyytyminen on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen. SA-vuotopotilaiden lisääntyneen veren hyytymisen yhteyttä viivästyneeseen aivoiskemiaan DCI:hin ei todettu. DCI:tä todettiin kuitenkin väitöstutkimuksen potilasaineistossa enemmän verrattuna aiempaan tutkimustietoon. Tämän vuoksi tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, onko ilmiö todellinen vai liittyykö viivästyneen aivoiskemian lisääntynyt määrä käytetyn kriteeristön liialliseen herkkyyteen.
Essi Raatikainen on kotoisin Äänekoskelta ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Essi Raatikaisen anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja Delayed Cerebral Ischemia and Blood Coagulation Changes after Aneurysmal Subarachnoid hemorrhage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, perjantaina 31.3.2023 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Posti, Turun Yliopisto. Kustoksena toimii professori Johanna Hästbacka, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Essi Raatikainen
essi.raatikainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme