Helsingin yliopisto

Väitös: Yhteistyökokeiluista Kelan ja kuntien välillä saatiin onnistumisia

Jaa

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle toi tarvetta kehittää Kelan ja kuntien välisiä yhteistyötapoja. Tutkimuksen mukaan onnistuneita yhteistyön kokeiluja olivat tutustumiset toisten työhön sekä aikuissosiaalityön ja maahanmuuttopalveluiden pitämät infot Kelan työntekijöille.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa tarkastellaan Kelan ja kunnan välistä yhteistyötä ja asiakasohjausta sosiaalityön kehittämishankkeessa. Yhteistyön ja asiakasohjauksen haasteet liittyivät muun muassa tiedonkulkuun, tietosuojaan, kiireeseen sekä Kelan ja kunnan väliseen työnjakoon. Lisäksi on tärkeää, että Kelassa osataan tunnistaa, jos asiakkaat tarvitsevat sosiaalipalveluita.

Tunnistettujen haasteiden pohjalta kehitettiin erilaisia kokeiluja, jotka Kelan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten työntekijät suunnittelivat yhdessä.

- Vaikka kaikki kokeilut eivät jääneet pysyviksi käytännöiksi, kaikki hankkeessa toteutetut kokeilut tiivistivät yhteistyötä ja auttoivat ymmärtämään toisten työtä. Ennakkoluulot vähenivät, sanoo väitöskirjatutkija Heidi Turkia Helsingin yliopistosta.

Lisäksi kokeiltiin sitä, että Kelan ja aikuissosiaalityön asiantuntijat työskentelivät säännöllisesti samassa tilassa.

- Samassa tilassa työskennellessä voitiin yhdessä katsoa asiakkaan kokonaistilannetta, ja käydä keskusteluja siitä, milloin asiakas tarvitsee muuta kuin taloudellista tukea.


Oma asiakkuusvastaava koettiin toimivaksi

Asiakasohjaukseen liittyvistä kokeiluista toimivia olivat asiakkuusvastaavapalvelu ja Kela-infojen järjestäminen maahanmuuttajille.

Asiakkuusvastaavapalvelu toimi siten, että asiakkaalle nimettiin Kelaan oma palveluasiantuntija määräajaksi, jonka kanssa asiakas hoiti asiaansa. Asiakkaan kanssa sovittiin tietty aika, jonka aikana asiakas sai ottaa yhteyttä suoraan asiakkuusvastaavaan. Asiakkuusvastaava neuvoi asiakasta ja selvitti asiakkaan tilannetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Kokeilu koettiin toimivaksi. Eksoten työntekijöillä oli selkeä yhteistyökumppani, lisäksi asiakkuusvastaavat oppivat nopeasti tuntemaan Eksoten yhteyshenkilöt.

- Ennen asiakkuusvastaavapalvelua kokeiltiin Kelan ja Eksoten yhteistä palvelutarvearviota. Kokeilussa oli paljon hyviä puolia, mutta esiin nousseiden haasteiden vuoksi koettiin, että asiakkuusvastaavapalvelulla saatiin yhteisen palvelutarvearvion hyödyt vähemmin järjestelyin, Turkia kertoo.

Asiakkuusvastaava sai hyvän kuvan asiakkaan kokonaistilanteesta ja pystyi seuraamaan asiakkaan asioiden etenemistä Kelassa.


Yhteistyöllä voidaan tukea tiettyjä asiakkaita enemmän

Suurin haaste asiakkuusvastaavakokeilussa oli resursointi sekä Kelan ja kunnan välisten yhteydenottokanavien puutteellisuus. Toisena haasteena oli tunnistaa, millaisissa tilanteissa asiakas hyötyy palvelusta, ja milloin asiakas pystyy siirtymään takaisin ns. normaaleihin asiointikanaviin. Haastavimmiksi koettiin asiakasryhmät, joiden elämä kriisiytyi kerta toisensa jälkeen, sekä asiakasryhmät, jotka eivät neuvonnasta huolimatta oppineet ymmärtämään Kelan prosesseja.

- Kelan ja kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan tukea etenkin niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea asiointiinsa, ja jotka tarvitsevat useita etuuksia ja palveluita. Tutkimus toi esiin myös, että Kelan ja kuntien yhteistyön lisäksi Kelan sisäistä yhteistyötä tulee kehittää, Turkia toteaa.

Tutkimus toteutettiin Etelä-Karjalassa. Siihen osallistui asiantuntijoita Kelasta ja Eksotesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisena Kelan ja Eksoten työntekijät kokivat yhteistyön ja asiakasohjauksen toimivuuden ja millaisilla yhteistyömalleilla niitä voidaan tukea.

**********************

Sosionomi (yamk) Heidi Turkia väittelee 21.5.2021 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Monialaisen yhteistyön ja asiakasohjauksen kehittäminen Kelan ja kuntien välillä - Toimintatutkimus perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream https://helsinki.zoom.us/j/67040174119

Vastaväittäjänä on dosentti Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus, ja kustoksena on professori Heikki Hiilamo.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 158 | 2021.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Heidi Turkia
Puh. 050 3027744  
heidi.turkia@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Evon tiedekansallispuistohankkeen tiedetyöryhmä: kansalaiset mukaan tieteen tekemiseen ja luonnon havainnointiin18.6.2021 15:44:36 EEST | Tiedote

Tiedetyöryhmän juuri valmistuneessa raportissa esitetään tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Raportissa korostuu asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdottaa säätiön perustamista toiminnan tueksi.

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme