Väitös: Ympäristönmuutos vaikuttaa järvien eliöyhteisöihin ja niiden ravinnolliseen laatuun

Keva havaitsi ympäristömuutoksilla olevan huomattavia vaikutuksia järvien eliöyhteisöjen rakenteeseen sekä levä- ja selkärangatonyhteisöjen rasvahappokoostumuksiin. Tutkimuksen mukaan kalojen omega-3 rasvahappopitoisuudet ovat sen sijaan suhteellisen vakaita ympäristön muuttuessa, mutta happamien metsäjärvien petokalat, kuten suuret ahvenet, ovat ravinnollisesti heikkolaatuisia korkeiden elohopeapitoisuuksien takia.

Eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) ovat muutamien leväryhmien tuottamia tärkeimpiä omega-3 monityydyttymättömiä rasvahappoja. Ne edistävät toisenvaraisten vesieliöiden kasvua ja lisääntymistä. Elohopea on puolestaan myrkyllinen raskasmetalli, jota päätyy järviin ilmalaskeumana sekä valuntana ympäröiviltä maa-alueilta kertyen eliöihin.

Keva huomasi, että pohjoisissa järvissä lämpeneminen ja rehevöityminen alensi levä- ja eläinplanktonyhteisöjen EPA+DHA-pitoisuutta. Keski- ja Etelä-Suomen järvissä tällaisia muutoksia ei havaittu. Ravintomallinnuksien perusteella vesikirput valikoivat ravinnokseen rasvahappoprofiileiltaan hyvälaatuisia leväryhmiä kuten pii- ja nieluleviä ja välttivät huonolaatuisia sinileviä.

Kalojen lihaksen rasvahappokoostumus vaikuttaa olevan melko vakaa ympäristön muuttuessa.

Keski- ja Etelä-Suomen järvissä ahvenen DHA-pitoisuus laski hieman syvistä kirkasvetisistä järvistä matalampiin tummavetisiin järviin. Sen sijaan pohjoisissa järvissä lämpenemisen ja tuottavuuden lisääntymisen ei havaittu vaikuttavan kalayhteisöjen EPA+DHA-pitoisuuksiin.

- Pohjoisten järvien lämmetessä ja rehevöityessä sinilevien osuus leväyhteisöissä sekä särkikalojen ja ahventen osuus kalayhteisöissä kasvaa, Keva kertoo. Samaan aikaan kalastuksellisesti arvokkaiden lohikalojen määrä vähenee. Lämpeneminen ja rehevöityminen kasvattaa erityisesti leväyhteisöjen ja selkärangattomia syövien särkikalojen ja pienten ahventen biomassaa.

Kevan tulokset auttavat ymmärtämään, kuinka järviekosysteemit ja eliöt reagoivat ympäristönmuutoksiin. Ravintoverkkoprosessit ja rasvahappojen siirtyminen vaikuttavat eroavan eri lämpötilavyöhykkeillä.

- Suomalaiset järvet eivät ole kirkastumassa lähitulevaisuudessa, vaan suunta on pikemminkin kohti lämpimämpiä ja rehevämpiä järviä, ja muutokset eliöissä ja eliöyhteisöissä ovat sen mukaisia, Keva kuvailee.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 525, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9168-5 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9168-5

M.Sc. Ossi Kevan väitöskirjan ”Environmental change effects on lake food web structure and nutritional quality” tarkastustilaisuus perjantaina 17.6.2022 klo 12. Vastaväittäjänä professori Peter Eklöv (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena dosentti Sami Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätietoja: Ossi Keva, ossi.keva@jyu.fi, +358400618944