Väitös: Ympäristörikollisuuden torjunnassa on vielä kehitettävää

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristörikollisuuteen liittyy useita uhkakuvia. Kansallisten ympäristörikostapausten ja rajat ylittävien jäterikosten määrän arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tutkimuksen havainnoissa korostuu kuitenkin viranomaisten yhtenäisen näkemyksen puute ympäristörikostorjunnan tavoitteista ja keinoista. Torjunnan yhtenäistämiseksi tarvitaan koulutusta, laajempaa näkökulmaa ympäristörikostorjuntaan ja poliittisen tason tukea – ja tietysti resursseja.

– Ympäristörikollisuuteen liitetään ajatuksen tasolla yleensä luonnonsuojelun arvomaailma. Kuitenkin ilmiön torjuntaa värittävät taloudelliset näkökulmat. Viranomaiset keskittävät niukat resurssinsa usein taloudellisesti merkittävimpien ympäristörikosten torjuntaan. Olisikin hyvä tunnistaa myös taloudellisesti arvioiden vähäisempien rikosten kokonaisvaikutus ympäristöön, ihmisten terveyteen ja talouteen, Sahramäki huomauttaa.

Sahramäki on tutkinut ympäristörikollisuuden torjuntaa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimusprojekteissa.

– Ympäristörikostorjunnan haasteet ovat meillä samankaltaisia kuin muissakin maissa. Vaikka ilmiön torjuntaa on kehitetty kansallisesti monin tavoin viime vuosien aikana, viranomaiset painivat edelleen samantapaisten kysymysten kanssa kuin aiemminkin, Sahramäki toteaa.

Tutkimuksen aineisto- ja menetelmäkirjo on huomattavan laaja ja kuvaa monipuolisesti ympäristörikollisuuden torjunnan eri puolia. Väitöskirja koostuu haastattelututkimuksesta, tulevaisuuden tutkimuksen piiriin kuuluvasta Delfoi-menetelmästä, tapaustutkimuksista ja vertailevasta tutkimuksesta.

– Väitöskirjassa mallinnan muun muassa rikoksen tekemisen tapoja yrityksessä, joka tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta. Vaikka tutkimukseni osoittaa useita kehittämiskohtia viranomaistoiminnassa, huomionarvoista on, että myös yrityksen toimintakulttuuri vaikuttaa kyseisen yrityksen mahdollisuuteen syyllistyä ympäristörikokseen, Sahramäki sanoo.

Sahramäen tutkimus on ensimmäinen vihreän kriminologian alaan kytkeytyvä väitöskirja Suomessa. Vihreä kriminologia viittaa suuntaukseen, jossa tarkastellaan ympäristörikollisuutta erityisesti ympäristöhaitan ja -rikoksen välisen rajanvedon näkökulmasta. Sahramäki on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa.

Hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin Iina Sahramäen ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Regulating Green Crimes. Characteristics and framings of environmental crime prevention in Finland tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.10.2022 klo 12.00 Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Wim Huisman, Vrije Universiteit Amsterdam. Kustoksena toimii professori Pekka Jokinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.