Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa

Riikka Tapaninaho tarkastelee väitöskirjassaan sitä, miten yritykset voivat luoda arvoa yhdessä sidosryhmiensä kanssa huomioiden keskeiset kestävyyshaasteet, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja elonkirjon heikkeneminen. Tapaninahon väitöskirjan tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että yritysjohtajat näkevät kestävyyden strategisena asiana liiketoiminnalle. Lisäksi he korostavat yritysten velvollisuutta toimia kestävyyden edistämiseksi. Kestävyys nähdään alati vahvistuvan sidosryhmien päätöksenteossa, mikä edellyttää myös liiketoiminnalta perustavanlaatuisia muutoksia.
Väitöskirjan pääväite perustuu systeemiseen ja relationaaliseen näkemykseen liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Tämän näkemyksen mukaan liiketoiminnan huomio tulisi olla toisistaan riippuvaisissa sidosryhmäsuhteissa sekä suhteissa ympäröivään yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön. Tämä korostuu erityisesti monimutkaisissa kestävyyshaasteissa, joihin vastaamisessa tarvitaan yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja joissa niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologiset kestävyystavoitteet tulee täyttää.
– Viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet sen, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista, Riikka Tapaninaho toteaa.
– Yritysjohtajilta vaaditaan holistista ymmärrystä liiketoiminnasta ja yritysten roolista yhteiskunnassa, Tapaninaho painottaa.
Väitöskirjaan sisältyvät tapaustutkimukset kiertotalousliiketoiminnasta ja viherrakentamisesta osoittavat, miten yritykset voivat toiminnallaan yhdessä sidosryhmiensä kanssa luoda arvoa, jossa niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja ekologiset arvoulottuvuudet on huomioitu. Tämä vaatii yhteisiä arvonluonnin aktiviteettejä yhteiskunnan eri tasoilla sekä arvon ymmärtämistä moniulotteisesti eri sidosryhmien näkökulmasta. Koska tehtävä ei ole helppo, väitöskirjassa korostetaan tarvetta käsitellä kestävyyteen liittyviä jännitteitä ja kilpailevia vaatimuksia avoimesti ja luovasti yhdessä sidosryhmien kanssa.
Väitöskirjan tulokset tarjoavat vaihtoehtoisen mallin johtamiskirjallisuuden ja -käytännön tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista, jotka edelleen korostavat taloudellista arvoa sekä liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muiden sidosryhmien huomioimisen vähemmälle.
Tapaninahon mukaan vielä tänä päivänä tyypilliset arvonluontimallit niin tutkimuksessa kuin käytännössä edustavat rajoittunutta organisaatio- ja talouspainotteista ymmärrystä liiketoiminnasta. Ne jättävät liian pienelle huomiolle liiketoiminnan ytimen muodostamat yhteistyösuhteet eri sidosryhmien kanssa sekä yritysten riippuvuuden ja vaikutukset laajemmin yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön.
– Tarvitaan systeemistä ja relationaalista käsitystä arvonluonnista, jossa onnistumiset yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntien tasoilla rakentuvat näiden suhteiden yhteisvaikutuksessa, Riikka Tapaninaho sanoo.
Väitöskirja haastaa vallitsevan näkemyksen hyödyntämällä sidosryhmäteoriaa, liiketoiminnan kestävyyttä käsittelevää kirjallisuutta sekä väitöskirjakokonaisuuteen sisältyviä tutkimustuloksia.
Riikka Tapaninaho on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä yliopisto-opettajana yrityksen johtamisen oppiaineessa Tampereen yliopistossa.
Kauppatieteiden maisteri Riikka Tapaninahon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Stakeholder value creation at the intersection of business and sustainability tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa keskiviikkona 29.6.2022 klo 15 alkaen (Pinni A, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjinä toimivat professori R. Edward Freeman Virginian yliopistosta sekä professori Sybille Sachs HWZ yliopistosta ja Zürichin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Kujala johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Tapaninaho
riikka.tapaninaho@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme