Väitöstutkimus toi uutta tietoa sanomalehtipaperin ditioniittivalkaisun optimointiin
28.5.2019 15:16:17 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Natriumditioniitin (Na2S2O4) ensimmäinen valmistussynteesi tehtiin jo vuonna 1870, jolloin sillä havaittiin olevan voimakas pelkistävä ominaisuus. Kyseistä ominaisuutta on hyödynnetty sen jälkeen muun muassa vaateteollisuudessa, paperiteollisuudessa ja orgaanisissa synteeseissä.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ditioniittivalkaisun peruskemiallisia ilmiöitä valkaisukemikaalin valmistuksessa, liuoksen varastoinnissa ja mekaanisen massan valkaisussa.
Perusta ditioniittivalkaisun hallinnalle tehdasolosuhteissa muodostuu jo liuoksen valmistuksen yhteydessä. Kaikki ne häiriötekijät, jotka johtuvat valmistusprosessista ja sen epätäydellisistä säädöistä, voivat kulkeutua lopuksi paperikoneelle asti ja aiheuttaa koneen märkäosan kemian ongelmia.
Valkaisussa tapahtuvien rikkiyhdisteiden reaktioiden ymmärtäminen onkin paperinvalmistajille erittäin merkityksellistä. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että lähtökohta ditioniitin valkaisutehokkuutta ja käyttökustannuksia arvioitaessa perustuu valkaisuhetkellä olevan aktiivisen ditioniittikonsentraation väkevyyden tietämiseen.
Uusia ideoita teollisuusmittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan
Perustutkimuksissa on usein jäänyt keskeneräiseksi valkaisun peruskemian tunteminen ja on syvennytty ainoastaan teollisuusprosessin lopputuloksen, massan vaaleuden nostamiseen.
Tässä tutkimuksessa ditioniittivalkaisua on tarkasteltu laaja-alaisesti kemikaalin valmistuksesta aina tehdasolosuhteissa tapahtuviin ditioniittivalkaisun jälkeisiin rikkiyhdisteiden hapettumisreaktioihin saakka.
Vaikka tulokset pohjautuvat suurimmaksi osaksi laboratoriomittakaavan tutkimustuloksiin, ne synnyttävät ideoita ja ovat sovellettavissa myös prosessimittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan.
FM Jukka Pekka Isoahon soveltavan kemian väitöskirjan " Dithionite Bleaching of Thermomechanical Pulp — Chemistry and Optimal Conditions" tarkastustilaisuus on 31.5.2019 klo 12:00 Vanhassa juhlasalissa (Seminarium), S212. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Paltakari (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Jukka Pekka Isoaho valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 1993. Isoaho työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella laboratorioinsinöörinä.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa,2019. ISSN 2489-9003; 85; ISBN 978-951-39-7768-9 (PDF), SBN 978-951-39-7768-9 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64078
Lisätietoja:
Jukka Pekka Isoaho, jukka.p.isoaho@jyu.fi, +358 40 805 3689
Tiedottaja Tanja Heikkinen, viestinta@jyu.fi, +358 50 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme