Väitöstutkimus toi uutta tietoa sanomalehtipaperin ditioniittivalkaisun optimointiin
Natriumditioniitin (Na2S2O4) ensimmäinen valmistussynteesi tehtiin jo vuonna 1870, jolloin sillä havaittiin olevan voimakas pelkistävä ominaisuus. Kyseistä ominaisuutta on hyödynnetty sen jälkeen muun muassa vaateteollisuudessa, paperiteollisuudessa ja orgaanisissa synteeseissä.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ditioniittivalkaisun peruskemiallisia ilmiöitä valkaisukemikaalin valmistuksessa, liuoksen varastoinnissa ja mekaanisen massan valkaisussa.
Perusta ditioniittivalkaisun hallinnalle tehdasolosuhteissa muodostuu jo liuoksen valmistuksen yhteydessä. Kaikki ne häiriötekijät, jotka johtuvat valmistusprosessista ja sen epätäydellisistä säädöistä, voivat kulkeutua lopuksi paperikoneelle asti ja aiheuttaa koneen märkäosan kemian ongelmia.
Valkaisussa tapahtuvien rikkiyhdisteiden reaktioiden ymmärtäminen onkin paperinvalmistajille erittäin merkityksellistä. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että lähtökohta ditioniitin valkaisutehokkuutta ja käyttökustannuksia arvioitaessa perustuu valkaisuhetkellä olevan aktiivisen ditioniittikonsentraation väkevyyden tietämiseen.
Uusia ideoita teollisuusmittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan
Perustutkimuksissa on usein jäänyt keskeneräiseksi valkaisun peruskemian tunteminen ja on syvennytty ainoastaan teollisuusprosessin lopputuloksen, massan vaaleuden nostamiseen.
Tässä tutkimuksessa ditioniittivalkaisua on tarkasteltu laaja-alaisesti kemikaalin valmistuksesta aina tehdasolosuhteissa tapahtuviin ditioniittivalkaisun jälkeisiin rikkiyhdisteiden hapettumisreaktioihin saakka.
Vaikka tulokset pohjautuvat suurimmaksi osaksi laboratoriomittakaavan tutkimustuloksiin, ne synnyttävät ideoita ja ovat sovellettavissa myös prosessimittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan.
FM Jukka Pekka Isoahon soveltavan kemian väitöskirjan " Dithionite Bleaching of Thermomechanical Pulp — Chemistry and Optimal Conditions" tarkastustilaisuus on 31.5.2019 klo 12:00 Vanhassa juhlasalissa (Seminarium), S212. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Paltakari (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Jukka Pekka Isoaho valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 1993. Isoaho työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella laboratorioinsinöörinä.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa,2019. ISSN 2489-9003; 85; ISBN 978-951-39-7768-9 (PDF), SBN 978-951-39-7768-9 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64078
Lisätietoja:
Jukka Pekka Isoaho, jukka.p.isoaho@jyu.fi, +358 40 805 3689
Tiedottaja Tanja Heikkinen, viestinta@jyu.fi, +358 50 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme