Väitöstutkimus toi uutta tietoa sanomalehtipaperin ditioniittivalkaisun optimointiin
28.5.2019 15:16:17 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Natriumditioniitin (Na2S2O4) ensimmäinen valmistussynteesi tehtiin jo vuonna 1870, jolloin sillä havaittiin olevan voimakas pelkistävä ominaisuus. Kyseistä ominaisuutta on hyödynnetty sen jälkeen muun muassa vaateteollisuudessa, paperiteollisuudessa ja orgaanisissa synteeseissä.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin ditioniittivalkaisun peruskemiallisia ilmiöitä valkaisukemikaalin valmistuksessa, liuoksen varastoinnissa ja mekaanisen massan valkaisussa.
Perusta ditioniittivalkaisun hallinnalle tehdasolosuhteissa muodostuu jo liuoksen valmistuksen yhteydessä. Kaikki ne häiriötekijät, jotka johtuvat valmistusprosessista ja sen epätäydellisistä säädöistä, voivat kulkeutua lopuksi paperikoneelle asti ja aiheuttaa koneen märkäosan kemian ongelmia.
Valkaisussa tapahtuvien rikkiyhdisteiden reaktioiden ymmärtäminen onkin paperinvalmistajille erittäin merkityksellistä. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että lähtökohta ditioniitin valkaisutehokkuutta ja käyttökustannuksia arvioitaessa perustuu valkaisuhetkellä olevan aktiivisen ditioniittikonsentraation väkevyyden tietämiseen.
Uusia ideoita teollisuusmittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan
Perustutkimuksissa on usein jäänyt keskeneräiseksi valkaisun peruskemian tunteminen ja on syvennytty ainoastaan teollisuusprosessin lopputuloksen, massan vaaleuden nostamiseen.
Tässä tutkimuksessa ditioniittivalkaisua on tarkasteltu laaja-alaisesti kemikaalin valmistuksesta aina tehdasolosuhteissa tapahtuviin ditioniittivalkaisun jälkeisiin rikkiyhdisteiden hapettumisreaktioihin saakka.
Vaikka tulokset pohjautuvat suurimmaksi osaksi laboratoriomittakaavan tutkimustuloksiin, ne synnyttävät ideoita ja ovat sovellettavissa myös prosessimittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan.
FM Jukka Pekka Isoahon soveltavan kemian väitöskirjan " Dithionite Bleaching of Thermomechanical Pulp — Chemistry and Optimal Conditions" tarkastustilaisuus on 31.5.2019 klo 12:00 Vanhassa juhlasalissa (Seminarium), S212. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Paltakari (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Jukka Pekka Isoaho valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 1993. Isoaho työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella laboratorioinsinöörinä.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa,2019. ISSN 2489-9003; 85; ISBN 978-951-39-7768-9 (PDF), SBN 978-951-39-7768-9 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64078
Lisätietoja:
Jukka Pekka Isoaho, jukka.p.isoaho@jyu.fi, +358 40 805 3689
Tiedottaja Tanja Heikkinen, viestinta@jyu.fi, +358 50 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.
Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun24.6.2026 08:58:00 EEST | Tiedote
Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme