Vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin heinäkuussa enemmän kuin vuotta aiemmin
Vakuudettomia kulutusluottoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin 302 milj. euron edestä heinäkuussa 2020, mikä on hieman enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Heinäkuun nostomäärä on 10-vuotisen tilastointihistorian toiseksi suurin kuukausittainen nostomäärä.
Vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät pienenivät poikkeusolojen aikana, mutta palautuminen on ollut nopeaa. Kuluttajien luottamus ja halukkuus kestohyödykkeiden ostoon heijastuvat osin vakuudettomien kulutusluottojen kysyntään. Henkilöautokaupan [1] kehitys vaikuttaa selittävän osan nostomäärien vaihteluista, mutta vakuudettomien kulutusluottojen nostoissa on lisäksi nähtävissä pidemmän aikavälin nouseva trendi.
Heinäkuun alusta tuli voimaan väliaikainen tiettyjä kuluttajaluottoja koskeva 10 prosentin korkokatto. Suomessa toimivista luottolaitoksista nostettujen vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko oli 5,67 % heinäkuussa 2020. Heinäkuun keskikorko on vuoden alhaisin, mutta ei poikkeuksellisen alhainen. Viimeksi korot olivat yhtä alhaiset toukokuussa 2019.
Suomessa toimivien luottolaitosten kulutusluottokanta oli 16,7 mrd. euroa heinäkuussa 2020. Kulutusluotoista oli vakuudettomia 6,4 mrd. euroa, vakuudellisia 5,9 mrd. euroa ja tili- ja korttiluottoja 4,4 mrd. euroa. Näiden kulutusluottojen osuus on arviolta 70 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.
Lainat
Kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,7 mrd. euron edestä, mikä on 31 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2020 lopussa 101,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,8 %. Kotitalouslainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.
Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin heinäkuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 2,22 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 97,0 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 36,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2020 lopussa 101,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,07 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 88,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 139 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 0,17 %.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2146, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.9.2020 klo 13.
[1] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudellisiksi luetaan lainat, joilla on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (575/2013) hyväksytty vakuus. Henkilöauto ei ole asetuksessa hyväksytty vakuus, joten luotot, joiden vakuutena on henkilöauto, katsotaan vakuudettomiksi.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Uusi kirja seteleiden leikkauksesta18.9.2020 11:25:43 EEST | Tiedote
Antti Heinosen uusi kirja ”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Suomen Pankin julkaisema ja Otavan kustantama kirja täydentää Heinosen aikaisempia teoksia Suomen setelihistoriasta. Aiemmin hän on käsitellyt laajoja historiallisia kokonaisuuksia ja tässä kirjassa Heinonen pureutuu yksittäiseen tapahtumaan huomattavan yksityiskohtaisesti. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteolli
BOFIT publishes 2020–2022 forecasts for Russia and China17.9.2020 11:05:00 EEST | Uutinen
The Bank of Finland Institute for Economies in Transition (BOFIT) released today (17.9.) its semi-annual forecasts for the Russian and Chinese economies. The autumn 2020 forecasts cover the period 2020–2022.
BOFIT: Venäjä- ja Kiina-ennusteet vuosiksi 2020–202217.9.2020 11:05:00 EEST | Uutinen
BOFIT julkaisi tänään (17.9.) puolivuosittain päivitettävät ennusteensa Venäjän ja Kiinan talouksille. Syksyn 2020 ennuste kattaa vuodet 2020–2022.
Kraftigt expansiv penningpolitik skapar utrymme för strukturella reformer17.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote
Världsekonomin och ekonomin i euroområdet beräknas krympa kraftigt 2020 på grund av coronapandemin. Den globala återhämtningen väntas ta fart under andra halvåret, men återhämtningstakten är osäker. Pandemichocken har bromsat upp inflationen och arbetslösheten stiger.
Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka antaa tilaa rakenteellisille uudistuksille17.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote
Maailman ja euroalueen talouksien ennustetaan supistuvan vuonna 2020 jyrkästi koronapandemian vuoksi. Vuoden toisella puoliskolla maailmantalouden odotetaan alkavan toipua, mutta elpymisvauhti on epävarmaa. Pandemiashokin vaikutus on ollut inflaatiota hidastava, ja työttömyys on kasvussa.
Ample monetary stimulus is creating space for structural reforms17.9.2020 11:00:00 EEST | Press release
The world and euro-area economies are forecast to contract sharply in 2020 due to the coronavirus pandemic. The world economy is expected to begin to pick up in the latter half of 2020, but the pace of recovery is uncertain. The pandemic shock has had a dampening effect on inflation, and unemployment is on the rise.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme