Vakuutustutkimus 2020: Asiakkaista 85 prosenttia tyytyväisiä vakuutuskorvauksiin ja palveluun
Valtaosa vakuutusasiakkaista kertoi, että korvaus vahingosta oli ehtojen mukainen ja vastasi sattunutta vahinkoa. Lisäksi asiakkaat kokivat saaneensa vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöltään hyvää palvelua ja että korvaushakemus käsiteltiin viivytyksettä. Eniten parannusta kahden vuoden takaiseen tutkimukseen koettiin tapahtuneen vakuutusyhtiöiden verkko- ja mobiilipalveluissa.
Korvausta hakeneista 88 prosenttia sai asiaansa myönteisen päätöksen ja vain seitsemässä prosentissa tapauksia korvaushakemus hylättiin.
Ylivoimaisesti tyypillisin kanava asioida vakuutusyhtiön kanssa on internet. Noin puolet tutkimuksen vastaajista ilmoitti sen tavallisimmaksi asiointikanavakseen, 40 prosenttia asioi netin kautta joskus. Seuraavaksi yleisin asiointikanava on puhelin, jonka kautta vakuutusasioitaan hoitaa tavallisimmin tai joskus 78 prosenttia asiakkaista. Konttorissa asioi tavallisimmin vain 10 prosenttia asiakkaista ja joskus 36 prosenttia.
Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on vuosien mittaan jonkin verran tiukentunut. Kymmenen vuotta sitten neljännes suomalaisista kertoi tuntevansa jonkun vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Nyt osuus oli 15 prosenttia. Tosin 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osaa sanoa. Vahingon määrän liioittelun korvaushakemuksessa hyväksyi täysin tai osittain 13 prosenttia vastaajista.
Vapaaehtoiset vakuutukset tärkeitä sosiaaliturvan täydentäjinä
Vastaajista 61 prosenttia pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 30 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä. Tämä on hieman suurempi joukko kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa.
Finanssiala ry (FA) on viimeksi omassa sote-lausunnossaan peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. ”Kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelu pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi ottamansa vakuutuksen turvin”, sanoo johtava asiantuntija Päivi Luna FA:sta.
Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (38 %), työttömyyden ja lomautukset (35 %) sekä tapaturman (32 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (32 %).
Vastaajista 77 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %). Osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.
”Tulos osoittaa jälleen kerran selkeästi, että erityisesti elämän ehtoopuolen tarpeiden rahoittamiseen tarvitaan uudenlaisia täydentäviä ratkaisuja. Yksi tällainen voisi olla kertamaksuinen eläkevakuutus, jonka avulla omaa varallisuutta voi kanavoida elinikäiseksi lisäturvaksi”, Luna toteaa.
Vakuutustutkimuksen mukaan tyypillisimmin eläkeajan toimeentuloa täydennetään tällä hetkellä säästämällä tai sijoittamalla (68 %), hankkimalla omistusasunto (36 %) sekä tekemällä ansiotyötä eläkkeellä (27 %).
Finanssiala ry:n tilaama Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tämänkertaisen tutkimuksen on toteuttanut Norstat Finland Oy. Tutkimus tehtiin PaneeliNet online tutkimuspaneelissa 23. - 29.4.2020. Vastaajina oli tuhat iältään 18 – 79 -vuotiasta mannersuomalaista. Otos on valtakunnallisesti edustava.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten:
- Mielipiteitä vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä
- Riskitietoisuutta ja riskienhallintaa
- Vakuutusten käyttöä ja kokemuksia korvauskäytännöstä
- Näkemystä yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LunaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4223paivi.luna@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat15.9.2025 16:57:38 EEST | Tiedote
Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme