Vakuutustutkimus 2020: Asiakkaista 85 prosenttia tyytyväisiä vakuutuskorvauksiin ja palveluun

Valtaosa vakuutusasiakkaista kertoi, että korvaus vahingosta oli ehtojen mukainen ja vastasi sattunutta vahinkoa. Lisäksi asiakkaat kokivat saaneensa vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöltään hyvää palvelua ja että korvaushakemus käsiteltiin viivytyksettä. Eniten parannusta kahden vuoden takaiseen tutkimukseen koettiin tapahtuneen vakuutusyhtiöiden verkko- ja mobiilipalveluissa.

Korvausta hakeneista 88 prosenttia sai asiaansa myönteisen päätöksen ja vain seitsemässä prosentissa tapauksia korvaushakemus hylättiin.

Ylivoimaisesti tyypillisin kanava asioida vakuutusyhtiön kanssa on internet. Noin puolet tutkimuksen vastaajista ilmoitti sen tavallisimmaksi asiointikanavakseen, 40 prosenttia asioi netin kautta joskus. Seuraavaksi yleisin asiointikanava on puhelin, jonka kautta vakuutusasioitaan hoitaa tavallisimmin tai joskus 78 prosenttia asiakkaista. Konttorissa asioi tavallisimmin vain 10 prosenttia asiakkaista ja joskus 36 prosenttia.

Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on vuosien mittaan jonkin verran tiukentunut. Kymmenen vuotta sitten neljännes suomalaisista kertoi tuntevansa jonkun vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Nyt osuus oli 15 prosenttia. Tosin 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osaa sanoa. Vahingon määrän liioittelun korvaushakemuksessa hyväksyi täysin tai osittain 13 prosenttia vastaajista.

Vapaaehtoiset vakuutukset tärkeitä sosiaaliturvan täydentäjinä

Vastaajista 61 prosenttia pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 30 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä. Tämä on hieman suurempi joukko kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa.

Finanssiala ry (FA) on viimeksi omassa sote-lausunnossaan peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. ”Kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelu pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi ottamansa vakuutuksen turvin”, sanoo johtava asiantuntija Päivi Luna FA:sta.

Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (38 %), työttömyyden ja lomautukset (35 %) sekä tapaturman (32 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (32 %).

Vastaajista 77 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %). Osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.

”Tulos osoittaa jälleen kerran selkeästi, että erityisesti elämän ehtoopuolen tarpeiden rahoittamiseen tarvitaan uudenlaisia täydentäviä ratkaisuja. Yksi tällainen voisi olla kertamaksuinen eläkevakuutus, jonka avulla omaa varallisuutta voi kanavoida elinikäiseksi lisäturvaksi”, Luna toteaa.

Vakuutustutkimuksen mukaan tyypillisimmin eläkeajan toimeentuloa täydennetään tällä hetkellä säästämällä tai sijoittamalla (68 %), hankkimalla omistusasunto (36 %) sekä tekemällä ansiotyötä eläkkeellä (27 %).

Finanssiala ry:n tilaama Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tämänkertaisen tutkimuksen on toteuttanut Norstat Finland Oy. Tutkimus tehtiin PaneeliNet online tutkimuspaneelissa 23. - 29.4.2020. Vastaajina oli tuhat iältään 18 – 79 -vuotiasta mannersuomalaista. Otos on valtakunnallisesti edustava.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten:

- Mielipiteitä vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä

- Riskitietoisuutta ja riskienhallintaa

- Vakuutusten käyttöä ja kokemuksia korvauskäytännöstä

- Näkemystä yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta

Vakuutustutkimus 2020