Vakuutustutkimus 2020: Asiakkaista 85 prosenttia tyytyväisiä vakuutuskorvauksiin ja palveluun
7.10.2020 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Valtaosa vakuutusasiakkaista kertoi, että korvaus vahingosta oli ehtojen mukainen ja vastasi sattunutta vahinkoa. Lisäksi asiakkaat kokivat saaneensa vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöltään hyvää palvelua ja että korvaushakemus käsiteltiin viivytyksettä. Eniten parannusta kahden vuoden takaiseen tutkimukseen koettiin tapahtuneen vakuutusyhtiöiden verkko- ja mobiilipalveluissa.
Korvausta hakeneista 88 prosenttia sai asiaansa myönteisen päätöksen ja vain seitsemässä prosentissa tapauksia korvaushakemus hylättiin.
Ylivoimaisesti tyypillisin kanava asioida vakuutusyhtiön kanssa on internet. Noin puolet tutkimuksen vastaajista ilmoitti sen tavallisimmaksi asiointikanavakseen, 40 prosenttia asioi netin kautta joskus. Seuraavaksi yleisin asiointikanava on puhelin, jonka kautta vakuutusasioitaan hoitaa tavallisimmin tai joskus 78 prosenttia asiakkaista. Konttorissa asioi tavallisimmin vain 10 prosenttia asiakkaista ja joskus 36 prosenttia.
Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on vuosien mittaan jonkin verran tiukentunut. Kymmenen vuotta sitten neljännes suomalaisista kertoi tuntevansa jonkun vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Nyt osuus oli 15 prosenttia. Tosin 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osaa sanoa. Vahingon määrän liioittelun korvaushakemuksessa hyväksyi täysin tai osittain 13 prosenttia vastaajista.
Vapaaehtoiset vakuutukset tärkeitä sosiaaliturvan täydentäjinä
Vastaajista 61 prosenttia pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 30 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä. Tämä on hieman suurempi joukko kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa.
Finanssiala ry (FA) on viimeksi omassa sote-lausunnossaan peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. ”Kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelu pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi ottamansa vakuutuksen turvin”, sanoo johtava asiantuntija Päivi Luna FA:sta.
Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (38 %), työttömyyden ja lomautukset (35 %) sekä tapaturman (32 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (32 %).
Vastaajista 77 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %). Osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.
”Tulos osoittaa jälleen kerran selkeästi, että erityisesti elämän ehtoopuolen tarpeiden rahoittamiseen tarvitaan uudenlaisia täydentäviä ratkaisuja. Yksi tällainen voisi olla kertamaksuinen eläkevakuutus, jonka avulla omaa varallisuutta voi kanavoida elinikäiseksi lisäturvaksi”, Luna toteaa.
Vakuutustutkimuksen mukaan tyypillisimmin eläkeajan toimeentuloa täydennetään tällä hetkellä säästämällä tai sijoittamalla (68 %), hankkimalla omistusasunto (36 %) sekä tekemällä ansiotyötä eläkkeellä (27 %).
Finanssiala ry:n tilaama Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tämänkertaisen tutkimuksen on toteuttanut Norstat Finland Oy. Tutkimus tehtiin PaneeliNet online tutkimuspaneelissa 23. - 29.4.2020. Vastaajina oli tuhat iältään 18 – 79 -vuotiasta mannersuomalaista. Otos on valtakunnallisesti edustava.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten:
- Mielipiteitä vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä
- Riskitietoisuutta ja riskienhallintaa
- Vakuutusten käyttöä ja kokemuksia korvauskäytännöstä
- Näkemystä yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LunaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4223paivi.luna@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme