Vakuutustutkimus 2020: Asiakkaista 85 prosenttia tyytyväisiä vakuutuskorvauksiin ja palveluun
7.10.2020 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Valtaosa vakuutusasiakkaista kertoi, että korvaus vahingosta oli ehtojen mukainen ja vastasi sattunutta vahinkoa. Lisäksi asiakkaat kokivat saaneensa vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöltään hyvää palvelua ja että korvaushakemus käsiteltiin viivytyksettä. Eniten parannusta kahden vuoden takaiseen tutkimukseen koettiin tapahtuneen vakuutusyhtiöiden verkko- ja mobiilipalveluissa.
Korvausta hakeneista 88 prosenttia sai asiaansa myönteisen päätöksen ja vain seitsemässä prosentissa tapauksia korvaushakemus hylättiin.
Ylivoimaisesti tyypillisin kanava asioida vakuutusyhtiön kanssa on internet. Noin puolet tutkimuksen vastaajista ilmoitti sen tavallisimmaksi asiointikanavakseen, 40 prosenttia asioi netin kautta joskus. Seuraavaksi yleisin asiointikanava on puhelin, jonka kautta vakuutusasioitaan hoitaa tavallisimmin tai joskus 78 prosenttia asiakkaista. Konttorissa asioi tavallisimmin vain 10 prosenttia asiakkaista ja joskus 36 prosenttia.
Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on vuosien mittaan jonkin verran tiukentunut. Kymmenen vuotta sitten neljännes suomalaisista kertoi tuntevansa jonkun vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Nyt osuus oli 15 prosenttia. Tosin 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osaa sanoa. Vahingon määrän liioittelun korvaushakemuksessa hyväksyi täysin tai osittain 13 prosenttia vastaajista.
Vapaaehtoiset vakuutukset tärkeitä sosiaaliturvan täydentäjinä
Vastaajista 61 prosenttia pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 30 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä. Tämä on hieman suurempi joukko kuin kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa.
Finanssiala ry (FA) on viimeksi omassa sote-lausunnossaan peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. ”Kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelu pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi ottamansa vakuutuksen turvin”, sanoo johtava asiantuntija Päivi Luna FA:sta.
Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (38 %), työttömyyden ja lomautukset (35 %) sekä tapaturman (32 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (32 %).
Vastaajista 77 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %). Osuudet ovat jonkin verran pienempiä kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.
”Tulos osoittaa jälleen kerran selkeästi, että erityisesti elämän ehtoopuolen tarpeiden rahoittamiseen tarvitaan uudenlaisia täydentäviä ratkaisuja. Yksi tällainen voisi olla kertamaksuinen eläkevakuutus, jonka avulla omaa varallisuutta voi kanavoida elinikäiseksi lisäturvaksi”, Luna toteaa.
Vakuutustutkimuksen mukaan tyypillisimmin eläkeajan toimeentuloa täydennetään tällä hetkellä säästämällä tai sijoittamalla (68 %), hankkimalla omistusasunto (36 %) sekä tekemällä ansiotyötä eläkkeellä (27 %).
Finanssiala ry:n tilaama Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tämänkertaisen tutkimuksen on toteuttanut Norstat Finland Oy. Tutkimus tehtiin PaneeliNet online tutkimuspaneelissa 23. - 29.4.2020. Vastaajina oli tuhat iältään 18 – 79 -vuotiasta mannersuomalaista. Otos on valtakunnallisesti edustava.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten:
- Mielipiteitä vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä
- Riskitietoisuutta ja riskienhallintaa
- Vakuutusten käyttöä ja kokemuksia korvauskäytännöstä
- Näkemystä yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LunaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4223paivi.luna@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme