Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla pysyi ennallaan
Heinäkuun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin Kaivopuistossa (677), Suomenlinnassa (604), Töölönlahdella (453) ja Arabianrannassa (449). Näiden alueiden hanhien osuus on 43 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä.
Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Hietarannan uimarannalla (163), Merikannontiellä (162) ja Lapinlahdessa (126). Itä-Helsingin suurimman kerääntymät löytyivät Herttoniemenrannasta (52), Aurinkolahden kanavalta (50) ja Strömsinlahdesta (49).
Espoon Itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 700 yksilöä, mikä on 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Otsolahdella (311), Otarannassa (115) ja Vermossa (84). Itäisen Espoon osuus laskennassa havaituista hanhista on 14 prosenttia.
Suurimmat poikuemäärät keskittyivät perinteisille alueille
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (86 poikuetta), Kaivopuistossa (64), Töölönlahdella (53) Arabianrannassa (38) ja Töölön Merikannontiellä (27). Itä-Helsingissä poikueita oli edellisvuosia vähemmän, suurimmat määrät havaittiin Strömsinlahdella (7) ja Herttoniemenrannassa (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (13) ja Keilalahdella (13).
Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin. Poikuemäärän kasvamisen myötä poikasia laskettiin 300 yksilöä enemmän kuin edelliskesänä. Kylmästä keväästä huolimatta valkoposkihanhet onnistuivat pesinnöissään hyvin. Lähes kaikki poikaset olivat yli kuukauden ikäisiä, joista yli puolet jo lähes lentokykyisiä.
Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 10–25 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 osuus lähti kasvuun ja oli tänä vuonna 26 prosenttia. Poikasten määrä oli myös seurantajakson suurin, joka johtuu sekä poikasmäärän lisääntymisestä että aikuisten määrän vähentymisestä lintuinfluenssan seurauksena.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.
Aikuisten lintujen määrä väheni jo toista vuotta peräkkäin
Lintuinfluenssan korkeapatogeenisten tyypin aiheuttamia kuolemia on todettu luonnonvaraisissa linnuissa edelleen vuonna 2022. Erityisen paljon niitä on todettu Pohjanmeren ympäristössä, jossa myös valkoposkihanhet talvehtivat. Talven 2020–2021 aikana lintuinfluenssaan arvioitiin kuolleen Itämeren-Venäjän populaatiosta noin 10 000 valkoposkihanhea.
Erityisesti lintuinfluenssasta ovat kärsineet edellisvuoden poikaset. Tämän seurauksena myös Suomessa pesivien aikuisten lintujen määrä on vähentynyt. Pääkaupunkiseudun laskennassa poikueettomien aikuisten lintujen määrä pieneni viidenneksellä edelliskesään verrattuna. Poikueettomista yksilöistä osa on vuoden ikäisiä pesimättömiä ja osa pesinnässään epäonnistuneita vanhempia lintuja.
Helsingin alueella linnut ovat vähentyneet Korkeasaaren-Mustikkamaan-Sörnäisten-Merihaan alueella. Tähän on todennäköisenä syynä Kruunuvuoren siltatyömaa, joka haittaa hanhien oleskelua alueilla.
Lue lisää aiheesta
Liitteet
- Kuva 1. Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
- Kuva 2. Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
- Kuva 3. Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
- Kuva 4. Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
- Kuva 5. Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
- Taulukko: Valkoposkihanhet Helsingissä ja itäisessä Espoossa heinä-elokuun vaihteessa vuosina 2005–2022 (Pdf)
Lisätietoja
- Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Aija Lehikoinen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 533 9671, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme