Suomen ympäristökeskus

Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla pysyi ennallaan

Jaa

Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien määrä pysyi edelliskesästä ennallaan. Suomen ympäristökeskus laski Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia yhteensä 5 036 yksilöä, joista poikasia oli 1 020. Hanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan viime vuodesta (5 044), mutta aikuisten hanhien määrä laski yhdeksän prosenttia ja vastaavasti poikasten määrä kasvoi 30 prosenttia edelliskesästä. Aikuisten hanhien vähenemistä selittää hanhien talvehtimisalueilla jylläävä lintuinfluenssa.

Kuva: Markku Mikkola-Roos
Kuva: Markku Mikkola-Roos

Heinäkuun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin Kaivopuistossa (677), Suomenlinnassa (604), Töölönlahdella (453) ja Arabianrannassa (449). Näiden alueiden hanhien osuus on 43 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä.

Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Hietarannan uimarannalla (163), Merikannontiellä (162) ja Lapinlahdessa (126). Itä-Helsingin suurimman kerääntymät löytyivät Herttoniemenrannasta (52), Aurinkolahden kanavalta (50) ja Strömsinlahdesta (49).

Espoon Itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 700 yksilöä, mikä on 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Otsolahdella (311), Otarannassa (115) ja Vermossa (84). Itäisen Espoon osuus laskennassa havaituista hanhista on 14 prosenttia.

Suurimmat poikuemäärät keskittyivät perinteisille alueille

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (86 poikuetta), Kaivopuistossa (64), Töölönlahdella (53) Arabianrannassa (38) ja Töölön Merikannontiellä (27). Itä-Helsingissä poikueita oli edellisvuosia vähemmän, suurimmat määrät havaittiin Strömsinlahdella (7) ja Herttoniemenrannassa (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (13) ja Keilalahdella (13).

Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin. Poikuemäärän kasvamisen myötä poikasia laskettiin 300 yksilöä enemmän kuin edelliskesänä. Kylmästä keväästä huolimatta valkoposkihanhet onnistuivat pesinnöissään hyvin. Lähes kaikki poikaset olivat yli kuukauden ikäisiä, joista yli puolet jo lähes lentokykyisiä.

Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 10–25 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 osuus lähti kasvuun ja oli tänä vuonna 26 prosenttia. Poikasten määrä oli myös seurantajakson suurin, joka johtuu sekä poikasmäärän lisääntymisestä että aikuisten määrän vähentymisestä lintuinfluenssan seurauksena.

Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.

Aikuisten lintujen määrä väheni jo toista vuotta peräkkäin

Lintuinfluenssan korkeapatogeenisten tyypin aiheuttamia kuolemia on todettu luonnonvaraisissa linnuissa edelleen vuonna 2022. Erityisen paljon niitä on todettu Pohjanmeren ympäristössä, jossa myös valkoposkihanhet talvehtivat. Talven 2020–2021 aikana lintuinfluenssaan arvioitiin kuolleen Itämeren-Venäjän populaatiosta noin 10 000 valkoposkihanhea.

Erityisesti lintuinfluenssasta ovat kärsineet edellisvuoden poikaset. Tämän seurauksena myös Suomessa pesivien aikuisten lintujen määrä on vähentynyt. Pääkaupunkiseudun laskennassa poikueettomien aikuisten lintujen määrä pieneni viidenneksellä edelliskesään verrattuna. Poikueettomista yksilöistä osa on vuoden ikäisiä pesimättömiä ja osa pesinnässään epäonnistuneita vanhempia lintuja.

Helsingin alueella linnut ovat vähentyneet Korkeasaaren-Mustikkamaan-Sörnäisten-Merihaan alueella. Tähän on todennäköisenä syynä Kruunuvuoren siltatyömaa, joka haittaa hanhien oleskelua alueilla.

Lue lisää aiheesta

Liitteet

  • Kuva 1. Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022. 
  • Kuva 2. Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
  • Kuva 3. Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
  • Kuva 4. Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
  • Kuva 5. Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
  • Taulukko: Valkoposkihanhet Helsingissä ja itäisessä Espoossa heinä-elokuun vaihteessa vuosina 2005–2022 (Pdf)

Lisätietoja

  • Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Tutkija Aija Lehikoinen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 533 9671, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Markku Mikkola-Roos
Kuva: Markku Mikkola-Roos
Lataa
Kuva 1. Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
Kuva 1. Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
Lataa
Kuva 2. Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
Kuva 2. Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
Lataa
Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
Lataa
Kuva 4. Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
Kuva 4. Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
Lataa
Kuva 5. Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
Kuva 5. Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Det varma vädret har ökat antalet blågrönalgobservationer till havs och i insjöar11.8.2022 13:14:46 EEST | Tiedote

Algsituationen har förvärrats jämfört med tidigare veckor till följd av det varma vädret. Blomningar av blågröna alger har nu observerats mer än genomsnittet i insjöar, även om ytvattentemperaturerna i sjöarna är typiska för tidpunkten. Även större blågrönalgblomningar har observerats i vissa havsområden. Långvarigt varmt och lugnt väder ökar sannolikt antalet blågrönalgblomningar.

Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä11.8.2022 13:03:34 EEST | Tiedote

Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää.

Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote

Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme