Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla pysyi ennallaan
27.7.2022 07:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Heinäkuun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin Kaivopuistossa (677), Suomenlinnassa (604), Töölönlahdella (453) ja Arabianrannassa (449). Näiden alueiden hanhien osuus on 43 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä.
Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Hietarannan uimarannalla (163), Merikannontiellä (162) ja Lapinlahdessa (126). Itä-Helsingin suurimman kerääntymät löytyivät Herttoniemenrannasta (52), Aurinkolahden kanavalta (50) ja Strömsinlahdesta (49).
Espoon Itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 700 yksilöä, mikä on 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Otsolahdella (311), Otarannassa (115) ja Vermossa (84). Itäisen Espoon osuus laskennassa havaituista hanhista on 14 prosenttia.
Suurimmat poikuemäärät keskittyivät perinteisille alueille
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (86 poikuetta), Kaivopuistossa (64), Töölönlahdella (53) Arabianrannassa (38) ja Töölön Merikannontiellä (27). Itä-Helsingissä poikueita oli edellisvuosia vähemmän, suurimmat määrät havaittiin Strömsinlahdella (7) ja Herttoniemenrannassa (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (13) ja Keilalahdella (13).
Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin. Poikuemäärän kasvamisen myötä poikasia laskettiin 300 yksilöä enemmän kuin edelliskesänä. Kylmästä keväästä huolimatta valkoposkihanhet onnistuivat pesinnöissään hyvin. Lähes kaikki poikaset olivat yli kuukauden ikäisiä, joista yli puolet jo lähes lentokykyisiä.
Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 10–25 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 osuus lähti kasvuun ja oli tänä vuonna 26 prosenttia. Poikasten määrä oli myös seurantajakson suurin, joka johtuu sekä poikasmäärän lisääntymisestä että aikuisten määrän vähentymisestä lintuinfluenssan seurauksena.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.
Aikuisten lintujen määrä väheni jo toista vuotta peräkkäin
Lintuinfluenssan korkeapatogeenisten tyypin aiheuttamia kuolemia on todettu luonnonvaraisissa linnuissa edelleen vuonna 2022. Erityisen paljon niitä on todettu Pohjanmeren ympäristössä, jossa myös valkoposkihanhet talvehtivat. Talven 2020–2021 aikana lintuinfluenssaan arvioitiin kuolleen Itämeren-Venäjän populaatiosta noin 10 000 valkoposkihanhea.
Erityisesti lintuinfluenssasta ovat kärsineet edellisvuoden poikaset. Tämän seurauksena myös Suomessa pesivien aikuisten lintujen määrä on vähentynyt. Pääkaupunkiseudun laskennassa poikueettomien aikuisten lintujen määrä pieneni viidenneksellä edelliskesään verrattuna. Poikueettomista yksilöistä osa on vuoden ikäisiä pesimättömiä ja osa pesinnässään epäonnistuneita vanhempia lintuja.
Helsingin alueella linnut ovat vähentyneet Korkeasaaren-Mustikkamaan-Sörnäisten-Merihaan alueella. Tähän on todennäköisenä syynä Kruunuvuoren siltatyömaa, joka haittaa hanhien oleskelua alueilla.
Lue lisää aiheesta
Liitteet
- Kuva 1. Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
- Kuva 2. Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 19.7.2022.
- Kuva 3. Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
- Kuva 4. Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärät Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2006–2022.
- Kuva 5. Valkoposkihanhien poikasten osuus hanhien kokonaismäärästä vuosina 2006–2022.
- Taulukko: Valkoposkihanhet Helsingissä ja itäisessä Espoossa heinä-elokuun vaihteessa vuosina 2005–2022 (Pdf)
Lisätietoja
- Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Aija Lehikoinen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 533 9671, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme