Valtaa oppilaille, ja mitä siitä seurasi?

Väittelijä tutki neljää opetusryhmää yläkoulun historian tunneilla. Oppilaiden vallan lisääminen on pitkä prosessi, koska peruskoulussa opettaja yleensä päättää, mitä tunnilla tehdään. Tutkimuksessa oppilaat saivat asteittain lisää valtaa. He löysivät parhaan auktoriteetin itsestään eivätkä nojautuneet oppimisessaan opettajaan – eli oppilaat valtaistuivat.
Kun oppilaat saivat päättää, he opiskelivat pääsääntöisesti tietokoneiden avulla. He keksivät opiskeltavia aiheita muun muassa opetussuunnitelman, omien mieltymystensä ja internet-videoiden avulla. Eniten kiinnostivat maailmansodat ja Suomen historia. Yleisin työtapa oli tutkielman tekeminen, mutta usein oppilaat pyrkivät pelillistämään ja toiminnallistamaan oppimistaan luomalla lautapelejä, tietovisoja sekä roolipelejä.
– Oppilaat olivat aktiivisia, motivoituneita ja innoissaan, kun saivat itse päättää, Kristiansson kertoo.
Historian oppiaineelle asetettuja tavoitteita oppilaat eivät oppineet erityisen hyvin. Historian tulkinnallisuuden ja jatkuvuuden ymmärtämisessä oli puutteita. Näiden tavoitteiden parempi saavuttaminen edellyttänee enemmän ohjausta. Tutkimuksessa ohjaus toteutui lähinnä palautteen avulla. Opettajan tehtävänä oli oppimisen arvioinnin lisäksi kannustaa oppilaita ja todentaa, että he opiskelivat.
Vaikka oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa oli puutteita, niin opetussuunnitelman yleiset tavoitteet demokratiakasvatuksen, ajattelemaan oppimisen ja oppilaan aktiivisuuden saralla saavutettiin hyvin. Tutkimus osoitti, että peruskoulussa on mahdollista järjestää opetus niin, että se tukee demokratiakasvatusta ja oppiainekohtaiset oppimistavoitteet toteutuvat.
– Opettajan ei tarvitse olla luokkahuoneen yksinvaltias, vaan hän voi olla kumppani, joka tukee oppilaiden matkaa kohti aikuisuutta ja osallistuvaa kansalaisuutta, Kristiansson kuvailee.
FM Jesper Kristianssonin yleisen historian väitöskirjan ”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”. Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston salissa 11.6.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii KT, FM Tuukka Tomperi ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Simo Mikkonen.
Linkki väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kristiansson-110621
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358408093949
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3
Taustatietoja:
Jesper Kristiansson kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005 ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011. Sen jälkeen Kristiansson alkoi opiskella historian aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän aloitti opettajan työn ohessa väitöstutkimuksensa tekemisen. Tällä hetkellä Kristiansson työskentelee historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana.
Lisätietoja:
Jesper Kristiansson, 0400 418199, jesper.v.e.kristiansson@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Globaali Eurooppa -foorumi: diplomatian superiltapäivä Jyväskylän yliopistossa 11.11.20254.11.2025 10:49:02 EET | Tiedote
Tervetuloa diplomatian superiltapäivään! Syksyn toisessa Globaali Eurooppa -foorumissa vieraina ovat Japanin Suomen-suurlähettiläs Takashi Okada ja Martti Ahtisaari Peace Foundationin (CMI) toimitusjohtaja Janne Taalas.
Jyväskylän yliopiston professori Markus Kortelainen on teoreettisen ydinfysiikan huippuosaaja4.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella aloitti marraskuussa 2025 teoreettisen ydinrakennefysiikan professorina Markus Kortelainen. Hänen tutkimuksensa keskittyy atomiytimen rakenteen syvälliseen ymmärtämiseen ja mallien kehittämiseen niiden kuvaamiseksi. Kortelainen tekee tiivistä yhteistyötä kokeellisten ydinfysiikan ryhmien kanssa, mikä on johtanut merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin.
Hakijan päivässä 7.11.2025 esittelyssä yhden päivän aikana koko Jyväskylän yliopiston opintotarjonta3.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Hakijan päivä tarjoaa näkymiä tulevaisuuden työelämään ja maistiaisia opiskelusta. Osallistujat pääsevät tutustumaan Jyväskylän yliopiston opintotarjontaan, eri alojen työelämämahdollisuuksiin ja keskustelemaan henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma toteutetaan Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa perjantaina 7.11. kello 9–15. Päivää voi seurata myös etäyhteyden kautta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta rakentaa tulevaisuutta3.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on rohkeasti tulevaisuuteen katsova uudistaja, joka rakentaa siltoja tieteen ja teollisuuden välille. Uudet tekniikan koulutusohjelmat vastaavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, vahvistavat yhteistyötä yritysten kanssa ja tarjoavat opiskelijoille monipuolisia urapolkuja. Tutkimus tuottaa osaamista ja luotettavaa tietoa sekä kehittää ratkaisuja, joilla on merkitystä – nyt ja tulevaisuudessa.
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää yleisöluennon Suomen turvallisuudesta ja Venäjän tavoitteista Ukrainassa31.10.2025 14:00:15 EET | Tiedote
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan taustoista ja Venäjän tavoitteista kaikille avoimella yleisöluennolla Jyväskylän yliopistossa torstaina 6.11. Luento on osa informaatioteknologian tiedekunnan Turvallisuuden ja tiedustelun studia generalia -sarjaa ja sen järjestämistä on tukenut Maanpuolustuksen kannatussäätiö. Luentoa voi seurata Agora-rakennuksessa tai etänä YouTubessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
