Jyväskylän yliopisto

Valtaa oppilaille, ja mitä siitä seurasi?

Jaa

FM Jesper Kristiansson antoi väitöstutkimuksessaan oppilailleen vallan päättää toimintatavat ja aiheet yläkoulun historian tunneilla. Koulun opetussuunnitelma ja säännöt asettivat tietyt rajat, mutta muuten he saivat valita itse.

Jesper Kristiansson
Jesper Kristiansson

Väittelijä tutki neljää opetusryhmää yläkoulun historian tunneilla. Oppilaiden vallan lisääminen on pitkä prosessi, koska peruskoulussa opettaja yleensä päättää, mitä tunnilla tehdään. Tutkimuksessa oppilaat saivat asteittain lisää valtaa. He löysivät parhaan auktoriteetin itsestään eivätkä nojautuneet oppimisessaan opettajaan – eli oppilaat valtaistuivat.

Kun oppilaat saivat päättää, he opiskelivat pääsääntöisesti tietokoneiden avulla. He keksivät opiskeltavia aiheita muun muassa opetussuunnitelman, omien mieltymystensä ja internet-videoiden avulla. Eniten kiinnostivat maailmansodat ja Suomen historia. Yleisin työtapa oli tutkielman tekeminen, mutta usein oppilaat pyrkivät pelillistämään ja toiminnallistamaan oppimistaan luomalla lautapelejä, tietovisoja sekä roolipelejä.­

– Oppilaat olivat aktiivisia, motivoituneita ja innoissaan, kun saivat itse päättää, Kristiansson kertoo.

Historian oppiaineelle asetettuja tavoitteita oppilaat eivät oppineet erityisen hyvin. Historian tulkinnallisuuden ja jatkuvuuden ymmärtämisessä oli puutteita. Näiden tavoitteiden parempi saavuttaminen edellyttänee enemmän ohjausta. Tutkimuksessa ohjaus toteutui lähinnä palautteen avulla. Opettajan tehtävänä oli oppimisen arvioinnin lisäksi kannustaa oppilaita ja todentaa, että he opiskelivat.

Vaikka oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa oli puutteita, niin opetussuunnitelman yleiset tavoitteet demokratiakasvatuksen, ajattelemaan oppimisen ja oppilaan aktiivisuuden saralla saavutettiin hyvin. Tutkimus osoitti, että peruskoulussa on mahdollista järjestää opetus niin, että se tukee demokratiakasvatusta ja oppiainekohtaiset oppimistavoitteet toteutuvat.

– Opettajan ei tarvitse olla luokkahuoneen yksinvaltias, vaan hän voi olla kumppani, joka tukee oppilaiden matkaa kohti aikuisuutta ja osallistuvaa kansalaisuutta, Kristiansson kuvailee.

FM Jesper Kristianssonin yleisen historian väitöskirjan ”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”. Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston salissa 11.6.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii KT, FM Tuukka Tomperi ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Simo Mikkonen.

Linkki väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kristiansson-110621

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358408093949

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3

Taustatietoja:

Jesper Kristiansson kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005 ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011. Sen jälkeen Kristiansson alkoi opiskella historian aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän aloitti opettajan työn ohessa väitöstutkimuksensa tekemisen. Tällä hetkellä Kristiansson työskentelee historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana.

Lisätietoja:

Jesper Kristiansson, 0400 418199, jesper.v.e.kristiansson@student.jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jesper Kristiansson
Jesper Kristiansson
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla16.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme