Valtaa oppilaille, ja mitä siitä seurasi?
8.6.2021 11:35:49 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Väittelijä tutki neljää opetusryhmää yläkoulun historian tunneilla. Oppilaiden vallan lisääminen on pitkä prosessi, koska peruskoulussa opettaja yleensä päättää, mitä tunnilla tehdään. Tutkimuksessa oppilaat saivat asteittain lisää valtaa. He löysivät parhaan auktoriteetin itsestään eivätkä nojautuneet oppimisessaan opettajaan – eli oppilaat valtaistuivat.
Kun oppilaat saivat päättää, he opiskelivat pääsääntöisesti tietokoneiden avulla. He keksivät opiskeltavia aiheita muun muassa opetussuunnitelman, omien mieltymystensä ja internet-videoiden avulla. Eniten kiinnostivat maailmansodat ja Suomen historia. Yleisin työtapa oli tutkielman tekeminen, mutta usein oppilaat pyrkivät pelillistämään ja toiminnallistamaan oppimistaan luomalla lautapelejä, tietovisoja sekä roolipelejä.
– Oppilaat olivat aktiivisia, motivoituneita ja innoissaan, kun saivat itse päättää, Kristiansson kertoo.
Historian oppiaineelle asetettuja tavoitteita oppilaat eivät oppineet erityisen hyvin. Historian tulkinnallisuuden ja jatkuvuuden ymmärtämisessä oli puutteita. Näiden tavoitteiden parempi saavuttaminen edellyttänee enemmän ohjausta. Tutkimuksessa ohjaus toteutui lähinnä palautteen avulla. Opettajan tehtävänä oli oppimisen arvioinnin lisäksi kannustaa oppilaita ja todentaa, että he opiskelivat.
Vaikka oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa oli puutteita, niin opetussuunnitelman yleiset tavoitteet demokratiakasvatuksen, ajattelemaan oppimisen ja oppilaan aktiivisuuden saralla saavutettiin hyvin. Tutkimus osoitti, että peruskoulussa on mahdollista järjestää opetus niin, että se tukee demokratiakasvatusta ja oppiainekohtaiset oppimistavoitteet toteutuvat.
– Opettajan ei tarvitse olla luokkahuoneen yksinvaltias, vaan hän voi olla kumppani, joka tukee oppilaiden matkaa kohti aikuisuutta ja osallistuvaa kansalaisuutta, Kristiansson kuvailee.
FM Jesper Kristianssonin yleisen historian väitöskirjan ”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”. Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston salissa 11.6.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii KT, FM Tuukka Tomperi ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Simo Mikkonen.
Linkki väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kristiansson-110621
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358408093949
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3
Taustatietoja:
Jesper Kristiansson kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005 ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011. Sen jälkeen Kristiansson alkoi opiskella historian aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän aloitti opettajan työn ohessa väitöstutkimuksensa tekemisen. Tällä hetkellä Kristiansson työskentelee historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana.
Lisätietoja:
Jesper Kristiansson, 0400 418199, jesper.v.e.kristiansson@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
