Valtaa oppilaille, ja mitä siitä seurasi?

Väittelijä tutki neljää opetusryhmää yläkoulun historian tunneilla. Oppilaiden vallan lisääminen on pitkä prosessi, koska peruskoulussa opettaja yleensä päättää, mitä tunnilla tehdään. Tutkimuksessa oppilaat saivat asteittain lisää valtaa. He löysivät parhaan auktoriteetin itsestään eivätkä nojautuneet oppimisessaan opettajaan – eli oppilaat valtaistuivat.
Kun oppilaat saivat päättää, he opiskelivat pääsääntöisesti tietokoneiden avulla. He keksivät opiskeltavia aiheita muun muassa opetussuunnitelman, omien mieltymystensä ja internet-videoiden avulla. Eniten kiinnostivat maailmansodat ja Suomen historia. Yleisin työtapa oli tutkielman tekeminen, mutta usein oppilaat pyrkivät pelillistämään ja toiminnallistamaan oppimistaan luomalla lautapelejä, tietovisoja sekä roolipelejä.
– Oppilaat olivat aktiivisia, motivoituneita ja innoissaan, kun saivat itse päättää, Kristiansson kertoo.
Historian oppiaineelle asetettuja tavoitteita oppilaat eivät oppineet erityisen hyvin. Historian tulkinnallisuuden ja jatkuvuuden ymmärtämisessä oli puutteita. Näiden tavoitteiden parempi saavuttaminen edellyttänee enemmän ohjausta. Tutkimuksessa ohjaus toteutui lähinnä palautteen avulla. Opettajan tehtävänä oli oppimisen arvioinnin lisäksi kannustaa oppilaita ja todentaa, että he opiskelivat.
Vaikka oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa oli puutteita, niin opetussuunnitelman yleiset tavoitteet demokratiakasvatuksen, ajattelemaan oppimisen ja oppilaan aktiivisuuden saralla saavutettiin hyvin. Tutkimus osoitti, että peruskoulussa on mahdollista järjestää opetus niin, että se tukee demokratiakasvatusta ja oppiainekohtaiset oppimistavoitteet toteutuvat.
– Opettajan ei tarvitse olla luokkahuoneen yksinvaltias, vaan hän voi olla kumppani, joka tukee oppilaiden matkaa kohti aikuisuutta ja osallistuvaa kansalaisuutta, Kristiansson kuvailee.
FM Jesper Kristianssonin yleisen historian väitöskirjan ”Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan”. Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopiston salissa 11.6.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii KT, FM Tuukka Tomperi ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Simo Mikkonen.
Linkki väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-kristiansson-110621
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358408093949
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8680-3
Taustatietoja:
Jesper Kristiansson kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005 ja valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011. Sen jälkeen Kristiansson alkoi opiskella historian aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän aloitti opettajan työn ohessa väitöstutkimuksensa tekemisen. Tällä hetkellä Kristiansson työskentelee historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana.
Lisätietoja:
Jesper Kristiansson, 0400 418199, jesper.v.e.kristiansson@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme