Helsingin yliopisto

Valtio alkoi muokata sotakorvausteollisuutta kohti idänkauppaa pian sodan jälkeen

Jaa

Toisin kuin usein esitetään, sotakorvaukset eivät synnyttäneet Suomen metalliteollisuutta, vaan niiden kautta valtionhallinnon ja teollisuuden 1930-luvun mittaan kriisiin ajautuneet suhteet saivat uuden muodon. Laivanrakennusteollisuus oli tämän muutoksen keskiössä, sillä se palveli sekä valtion että ulkomaankaupan tarpeita.

Jäänmurtaja Voiman suunnitteluun osallistuivat suomalaisten talvimerenkulun asiantuntijoiden lisäksi ruotsalaiset kollegat. Hietalahden Telakka rakensi 1950-luvulla myös sen sisaraluksen, Odenin, jolla lyhennettiin Suomen velkoja Ruotsille.
Kuvatiedot: Aljasalo Niilo, kuvaaja. SMM.
Jäänmurtaja Voiman suunnitteluun osallistuivat suomalaisten talvimerenkulun asiantuntijoiden lisäksi ruotsalaiset kollegat. Hietalahden Telakka rakensi 1950-luvulla myös sen sisaraluksen, Odenin, jolla lyhennettiin Suomen velkoja Ruotsille. Kuvatiedot: Aljasalo Niilo, kuvaaja. SMM.

FM Aaro Saharin väitöstutkimuksessa sotakorvausten, valtion teollisuuspolitiikan, idänkaupan ja laivanrakennusteollisuuden historiat muodostavat yhden kokonaisuuden. Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeiset teknologiat ja niiden rakentajat nousevat esiin politiikan ja talouden tuttujen kertomusten takaa.

Sodan jälkeen valtio ottaa kontrollin

1920- ja 30 -luvuilla liike-elämän toimijat olivat ohjanneet yhteiskunnan teknologiapolitiikkaa, mikä näkyi laivasto- ja jäänmurtajaohjelmissa. Heikko valtio oli ongelma viranomaisille, ja II maailmansota tarjosi keinot aiempaa tiukemman teollisuuspoliittisen kontrollin pystyttämiseen. Seurauksena oli törmäys sotakorvaushankkeen sisällä.

Sotakorvaukset eristettiin politiikasta irralliseksi kokonaisuudeksi. Valtataistelut teollisuuden ja valtion välillä käytiin tämän suljetun järjestelmän sisällä, eikä kumpikaan osapuoli selviytynyt muuttumattomana. Soteva-virastokäytti tarvittaessa kovia keinoja pakottaakseen yritykset pitämään toimitusaikatauluista kiinni.

Suomen suurin metalliteollisuusyritys Wärtsilä, jonka syntyä ei voi ymmärtää ilman valtion ja teollisuuden yhteistoimintaa näissä teknopoliittisissa hankkeissa, kykeni poikkeuksellisen asemansa avulla välttämään riskit ja kehittämään telakoitaan tulevaisuutta varten. Hietalahden telakan kehitys maailman johtavaksi jäänmurtajien rakentajaksi ei olisi onnistunut ilman valtion tukea. Riskit sen sijaan toteutuivat Valmetin telakoilla, joiden miljarditappiot johtuivat järjestelmän polkuriippuvuuksista.

Valtion telakoista rakennettiin poliittisesti jännittyneen idänkaupan varoventtiili. Sotevan järjestelmänrakentajat alkoivat jo vuonna 1947 muuttaa järjestelmää idänkauppaa kohti.

FM Aaro Saharin väitöstutkimus Valtio ja suurteollisuuden synty - Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918-1954 tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aaro Sahari
Aaro.Sahari@helsinki.fi
puh. 040-5926206

Kuvat

Jäänmurtaja Voiman suunnitteluun osallistuivat suomalaisten talvimerenkulun asiantuntijoiden lisäksi ruotsalaiset kollegat. Hietalahden Telakka rakensi 1950-luvulla myös sen sisaraluksen, Odenin, jolla lyhennettiin Suomen velkoja Ruotsille.
Kuvatiedot: Aljasalo Niilo, kuvaaja. SMM.
Jäänmurtaja Voiman suunnitteluun osallistuivat suomalaisten talvimerenkulun asiantuntijoiden lisäksi ruotsalaiset kollegat. Hietalahden Telakka rakensi 1950-luvulla myös sen sisaraluksen, Odenin, jolla lyhennettiin Suomen velkoja Ruotsille. Kuvatiedot: Aljasalo Niilo, kuvaaja. SMM.
Lataa
Suomenlinnan allastelakka oli ennen sotakorvauksia puolustusvoimien huolto- ja korjaustelakka. Laivaston sukellusveneet Vesihiisi ja Saukko talviteloilla sodan aikana.

Kuvatiedot: Luutnantti Pauli J.Wiro, valokuvaaja. SA-kuva CC BY 4.0.
Suomenlinnan allastelakka oli ennen sotakorvauksia puolustusvoimien huolto- ja korjaustelakka. Laivaston sukellusveneet Vesihiisi ja Saukko talviteloilla sodan aikana. Kuvatiedot: Luutnantti Pauli J.Wiro, valokuvaaja. SA-kuva CC BY 4.0.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme