Helsingin yliopisto

Vanhat rakenteet on tuhottava - kestävyystieteen suurtapahtuma Sustainability Science Days korostaa radikaalien muutosten tarvetta

Jaa

Saako talouskasvuun oikeasti kajota? Entä yksilön ostoksiin, syömiseen tai liikkumiseen? Millaiselta hyvä elämä näyttää kestävässä tulevaisuudessa?

Suomen suurin kestävyystieteen tapahtuma Sustainability Science Days järjestetään 18.-19. toukokuuta 2021. Konferenssin teemaksi on valittu tuho ja luovuus, koska kestävyyshaasteita ei ratkaista ilman radikaaleja muutoksia ihmisen toiminnassa ja yhteiskunnan rakenteissa. Konferenssi järjestetään kokonaan etäyhteydellä, ja sitä voi seurata suorien Zoom-videokokousten kautta. Osallistuminen on maksutonta ja mukaan voi ilmoittautua 13. toukokuuta asti.

Konferenssi keskittyy erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 9 (kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt).

– Vaikka kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikki ajankohtaisia ja toisiinsa kytkeytyviä, halusimme nostaa nämä kaksi keskiöön. Kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää ja tässä myös erilaisten yhteisöjen rooli korostuu. Kestävyysmurros vaatii myös tuekseen innovatiivisia ratkaisuja ja kokeiluja, sanoo Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen.

– Teeman avulla haluamme myös korostaa radikaalien muutosten välttämättömyyttä kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Nykyisen systeemin hienosäätö ei enää riitä, vaan vanhoja rakenteita on tuhottava, jotta voimme tehdä tilaa uusille ratkaisuille. Tähän työhön tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita, sanoo konferenssin toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.

Puhujina maailman huiput

Kestävän liiketalouden professori Nancy Bocken Maastrichtin yliopistosta puhuu siitä, miten kiertotaloutta voidaan edistää kestävillä liiketoimintamalleilla ja innovaatioilla. Session muut keynote-puheet pitävät Dresdenin teknillisen yliopiston professori Marc Wolfram, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen ja kestävyystieteen päivien toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme.

Keynote-sessioiden lisäksi ohjelmassa on 12 erilaista sessiota, joissa käsitellään muun muassa kiertotalouden teemoja, alkuperäiskansojen oikeuksia ja oikeudenmukaista kestävyysmurrosta, ekohyvinvointivaltion mahdollisuuksia, puurakentamista, tuotannon ja kulutuksen uudelleenjärjestämistä sekä yksityisen kulutuksen muutosta, kuten yksityisautoilun ja lihan syömisen vähentämistä.

Konferenssin järjestävät Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS ja Aalto-yliopisto.

Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan. Osallistumislinkit eri sessioihin saat ilmoittautumalla. Ilmoittautuminen päättyy 13.5. Jos haluat haastatella jotakuta tapahtuman puhujista ja tarvitset apua haastattelun järjestämiseen, tai tarvitset lisätietoja, ole yhteydessä.

Lisätietoa tapahtumasta:

Aalto-yliopisto
Paula Schönach, paula.schonach@aalto.fi, puh. 050 505 8727
Meri Löyttyniemi, meri.loyttyniemi@aalto.fi, puh. 050 313 7549

Helsingin yliopisto
Eeva-Lotta Apajalahti, eeva-lotta.apajalahti@helsinki.fi, puh. 050 470 6762

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme