Vanhat rakenteet on tuhottava - kestävyystieteen suurtapahtuma Sustainability Science Days korostaa radikaalien muutosten tarvetta
10.5.2021 09:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suomen suurin kestävyystieteen tapahtuma Sustainability Science Days järjestetään 18.-19. toukokuuta 2021. Konferenssin teemaksi on valittu tuho ja luovuus, koska kestävyyshaasteita ei ratkaista ilman radikaaleja muutoksia ihmisen toiminnassa ja yhteiskunnan rakenteissa. Konferenssi järjestetään kokonaan etäyhteydellä, ja sitä voi seurata suorien Zoom-videokokousten kautta. Osallistuminen on maksutonta ja mukaan voi ilmoittautua 13. toukokuuta asti.
Konferenssi keskittyy erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 9 (kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt).
– Vaikka kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikki ajankohtaisia ja toisiinsa kytkeytyviä, halusimme nostaa nämä kaksi keskiöön. Kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää ja tässä myös erilaisten yhteisöjen rooli korostuu. Kestävyysmurros vaatii myös tuekseen innovatiivisia ratkaisuja ja kokeiluja, sanoo Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen.
– Teeman avulla haluamme myös korostaa radikaalien muutosten välttämättömyyttä kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Nykyisen systeemin hienosäätö ei enää riitä, vaan vanhoja rakenteita on tuhottava, jotta voimme tehdä tilaa uusille ratkaisuille. Tähän työhön tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita, sanoo konferenssin toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.
Puhujina maailman huiput
Kestävän liiketalouden professori Nancy Bocken Maastrichtin yliopistosta puhuu siitä, miten kiertotaloutta voidaan edistää kestävillä liiketoimintamalleilla ja innovaatioilla. Session muut keynote-puheet pitävät Dresdenin teknillisen yliopiston professori Marc Wolfram, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen ja kestävyystieteen päivien toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme.
Keynote-sessioiden lisäksi ohjelmassa on 12 erilaista sessiota, joissa käsitellään muun muassa kiertotalouden teemoja, alkuperäiskansojen oikeuksia ja oikeudenmukaista kestävyysmurrosta, ekohyvinvointivaltion mahdollisuuksia, puurakentamista, tuotannon ja kulutuksen uudelleenjärjestämistä sekä yksityisen kulutuksen muutosta, kuten yksityisautoilun ja lihan syömisen vähentämistä.
Konferenssin järjestävät Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS ja Aalto-yliopisto.
Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan. Osallistumislinkit eri sessioihin saat ilmoittautumalla. Ilmoittautuminen päättyy 13.5. Jos haluat haastatella jotakuta tapahtuman puhujista ja tarvitset apua haastattelun järjestämiseen, tai tarvitset lisätietoja, ole yhteydessä.
Lisätietoa tapahtumasta:
Aalto-yliopisto
Paula Schönach, paula.schonach@aalto.fi, puh. 050 505 8727
Meri Löyttyniemi, meri.loyttyniemi@aalto.fi, puh. 050 313 7549
Helsingin yliopisto
Eeva-Lotta Apajalahti, eeva-lotta.apajalahti@helsinki.fi, puh. 050 470 6762
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
