Finanssiala ry

Vapaaehtoiset vakuutukset tärkeitä sosiaaliturvan täydentäjinä

Jaa

Suomalainen vakuuttaa yleensä omaisuutensa paremmin kuin itsensä ja läheisensä. Tämä käy jälleen ilmi Finanssiala ry:n (FA) alkukesästä julkaisemasta vakuutustutkimuksesta. Toki sellaiset perusvakuutukset, kuten kotivakuutus, kuuluukin olla oikeastaan kaikilla, mutta myös henkivakuutus on yhtä lailla tärkeä erityisesti niille, joilla on lapsia ja lainaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvitti toukokuussa henkivakuutusvajetta Suomessa. Selvityksessä kävi ilmi, että vain noin kymmenellä prosentilla suomalaisista on vähintään yksi kuoleman varalta otettu henkivakuutus.

FA:n puheenjohtaja Juha Koponen kehottaa suomalaisia pysähtymään hetkeksi, ajattelemaan oman elämänsä riskejä ja varautumaan niihin. ”Hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaaliturva takaa kansalaisilleen välttämättömät tarpeet ja palvelut, mutta monesti vapaaehtoisia vakuutuksia tarvitaan niitä täydentämään.”  

Vakuutustutkimuksen vastaajista 61 prosenttia pitääkin vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 28 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi tapaturman tai pitkäaikaisen sairauden kohdatessa.  

Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (43 %), tapaturman (35 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (31 %). 

Julkinen palvelulupaus pitää selkeyttää 

Vakuutustutkimuksen vastaajista 76 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. 48 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä lähtien hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %).  

FA on jo pitkään peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi painottaa, että kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelulupaus pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. ”Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi oman vakuutuksen turvin.” 

Liian harvalla on henkivakuutus kuoleman varalta 

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat, selviää Etlan keväällä julkaistusta tutkimuksesta. 

Vakuutusvajetta arvioitiin tutkimuksessa huoltajan kuoleman aiheuttamien työtulojen menetyksen, vähentyneen kulutuksen, jäljelle jääneen nettovarallisuuden, lakisääteisten perhe-eläkkeiden ja vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten avulla. Laskelmissa ei ole mukana henkivakuutus- tai eläkesäästöjen turvaamiseksi otettuja vakuutuksia. 

”Tulosten perusteella keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma, noin 73 000 euroa, riittäisi keskimäärin elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa. Suurin ongelma syntyykin siitä, että riskihenkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella”, toteaa tutkimusjohtaja Tero Kuusi Etlasta.  

Riskeistä ja vakuutuksista keskustellaan SuomiAreenassaFA:n järjestämässä tilaisuudessa ”Turvaa rakkaimpasi – kun minä lähden, mitä läheisilleni käy?”
Tilaisuus pidetään tänään 13.7. klo 11 – 13 Caffé Localessa, Yrjänkatu 12, Pori. 

 

Vakuutustutkimus 2022 

ETLA: Henkivakuutusvaje Suomessa 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n kysely: Nuoret, naiset ja seniorit näyttävät suuntaa vastuullisessa sijoittamisessa – ilmastovaikutusten arviointi koetaan hankalaksi12.7.2022 09:32:00 EEST | Tiedote

Kaksi viidestä suomalaisesta sijoittajasta seuraa sijoitustensa kestävyyttä, selviää Finanssiala ry:n (FA) teettämästä kansalaiskyselystä. Lähes puolet rahasto- ja vakuutussijoittajista pitää ilmastovaikutuksia ainakin osittain tärkeänä sijoituskriteerinä, osakesijoittajista 42 prosenttia. FA teetti Norstat Oy:llä kansalaiskyselyn kesäkuussa 2022, jossa selvitettiin suomalaisten innokkuutta vastuulliseen sijoittamiseen. Samantyyppinen kysely on toteutettu tammikuussa 2020 sekä kesäkuussa 2020. ”Kestävyydestä on tulossa hyvä vauhtia valtavirtaa myös finanssialalla. Esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski, joten viisas yksityissijoittajakin turvaa sijoituksensa huolehtimalla, että salkussa on kestävyyden huomioon ottavia kohteita. Sellaisia ovat jo nyt täydet kestävyyskriteerit täyttävien lisäksi kohteet, joilla on uskottava siirtymäsuunnitelma”, FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo. Vastuullisten kohteiden valinta ei ole yksittäiselle sijoitt

Varo, varmista ja varoita: Nettihuijaukset ja tietojenkalastelu muuttavat muotoaan, mutta niiltä on mahdollista suojautua7.7.2022 07:59:33 EEST | Tiedote

Nettihuijaukset vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan. Vuonna 2021 poliisille tehtiin yhteensä 2 500 ilmoitusta nettihuijauksista ja suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 milj. euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 milj. euron edestä varojen siirtoja huijareille ja palauttamaan varat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen kampanja muistuttaa, että varomalla, varmistamalla ja varoittamalla muita jokainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme