FA:n puheenjohtaja Juha Koponen kehottaa suomalaisia pysähtymään hetkeksi, ajattelemaan oman elämänsä riskejä ja varautumaan niihin. ”Hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaaliturva takaa kansalaisilleen välttämättömät tarpeet ja palvelut, mutta monesti vapaaehtoisia vakuutuksia tarvitaan niitä täydentämään.”  

Vakuutustutkimuksen vastaajista 61 prosenttia pitääkin vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 28 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi tapaturman tai pitkäaikaisen sairauden kohdatessa.  

Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (43 %), tapaturman (35 %) ja vastuun lähiomaisen hoivasta (31 %). 

Julkinen palvelulupaus pitää selkeyttää 

Vakuutustutkimuksen vastaajista 76 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. 48 prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä lähtien hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Valtaosa vastaajista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja (82 %) sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja (73 %).  

FA on jo pitkään peräänkuuluttanut, että Suomessa tulisi määritellä julkinen palvelulupaus. Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi painottaa, että kansalaisten on tiedettävä, mitä julkinen palvelulupaus pitää sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. ”Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaan täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella tai esimerkiksi oman vakuutuksen turvin.” 

Liian harvalla on henkivakuutus kuoleman varalta 

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat, selviää Etlan keväällä julkaistusta tutkimuksesta. 

Vakuutusvajetta arvioitiin tutkimuksessa huoltajan kuoleman aiheuttamien työtulojen menetyksen, vähentyneen kulutuksen, jäljelle jääneen nettovarallisuuden, lakisääteisten perhe-eläkkeiden ja vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten avulla. Laskelmissa ei ole mukana henkivakuutus- tai eläkesäästöjen turvaamiseksi otettuja vakuutuksia. 

”Tulosten perusteella keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma, noin 73 000 euroa, riittäisi keskimäärin elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa. Suurin ongelma syntyykin siitä, että riskihenkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella”, toteaa tutkimusjohtaja Tero Kuusi Etlasta.  

Riskeistä ja vakuutuksista keskustellaan SuomiAreenassaFA:n järjestämässä tilaisuudessa ”Turvaa rakkaimpasi – kun minä lähden, mitä läheisilleni käy?”
Tilaisuus pidetään tänään 13.7. klo 11 – 13 Caffé Localessa, Yrjänkatu 12, Pori. 

 

Vakuutustutkimus 2022 

ETLA: Henkivakuutusvaje Suomessa