Vapaaehtoistoiminta liikunnassa ja urheilussa kiinnostaa edelleen – erityisesti tapahtumat ja urheilukilpailut suosittuja
8.5.2019 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Urheiluseuroissa tukeudutaan aiempaa enemmän palkallisiin työntekijöihin, mutta lyhyemmille vapaaehtoistyöpätkille on tarvetta – ja tarjontaa. Trendi saa vahvistusta tuloksista, jotka käyvät ilmi kirjasta Sports Volunteers Around the Globe – Meaning and Understanding of Volunteering and its Societal Impact. Kirja kokoaa yhteen perustietoja 26 maassa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta liikunnassa ja urheilussa. Suomen osuuden kirjaan kirjoittivat yliopistonlehtorit Hanna Vehmas ja Kati Lehtonen Jyväskylän yliopistosta sekä professori Pasi Koski Turun yliopistosta.
- Yhä useammat seurat ovatkin päätyneet palkkaamaan ammattilaisia. Vapaaehtoistyön tekeminen näyttää erityisesti urheiluseuroissa polarisoituvan: pieni joukko todella aktiivisia tekee yhä enemmän ja enemmän, toteaa professori Pasi Koski.
Pätkävapaaehtoisuuden lisäksi liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä haastaa nyt ja tulevaisuudessa myös seuratoimintaan kohdistuvat kasvavat odotukset ja vaatimukset.
- Vapaaehtoistyön tekemisen muodot vaihtelevat paljon. Esimerkiksi kuljettaminen harrastuksiin ja kisoihin jää usein tunnistamatta, arvioi Kati Lehtonen.
Kirjassa mukana olleet 26 maata ovat yhteiskuntajärjestelmiltään hyvin erilaisia, mikä nosti myös esiin kysymyksiä siitä, miten vapaaehtoistyö yleisesti ymmärretään eri puolilla maailmaa. Kirjan keskeinen anti on ymmärtää vapaaehtoistoiminnan erilaisuutta ja sen sidonnaisuutta kunkin maan kulttuuriin ja kansalaisyhteiskuntaan. Monissa maissa perinteinen seuratoiminta näyttäytyy nykypäivän vapaa-ajassa liian sitovana.
- Kirjassa tuodaan esille myös se, ettei liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan tutkimus ole kansainvälisesti kovin systemaattista ja yleistä. Suhteessa siihen, miten tärkeä potentiaali vapaaehtoistyö ja -toiminta on esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa yhteiskunnallisesti, olisi myös siihen liittyvään järjestelmälliseen tiedonkeruuseen kiinnitettävä huomiota, pohtii Hanna Vehmas.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Kati Lehtonen, kati.m.k.lehtonen@jyu.fi, 0500 460 162
Yliopistonlehtori Hanna Vehmas, hanna.m.vehmas@jyu.fi, 040 805 3977
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme