Varhainen äitiys on ristiriitaisten ajatusmallien taistelutanner

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin vanhemmuuden voimavaroja ja kuormitustekijöitä kiinnittämällä huomio suomalaisäitien tapoihin puhua vanhemmuudesta.

– Suomalaisäitien kuvaukset vanhemmuudesta noudattelevat erilaisia kulttuurisia ideaaleja, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia. Äitiyspuheessa käytetään monia erilaisia puhetapoja. Äitien yksilölliset kuvaukset tuottavat sekä perinteisiä että uudenlaisia tapoja puhua äitiydestä, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo.

Modernien ja perinteisten näkemysten ristipaineessa

Tutkimuksessa havaittiin neljä erilaista puhetapaa äitiydestä. Tutkimukseen vastanneet äidit tuottivat kuvauksissaan, ja jopa samassa kyselylomakkeen vastauksessa, useita erilaisia diskursseja eli tapoja hahmottaa äitiyttä. Useimmiten eri näkökulmat asettuivat vastauksissa vastakkaisiksi ja niiden suhde näyttäytyi jännitteisenä. Siinä missä perinteisiä rooleja korostavat familistinen diskurssi ja intensiivisen äitiyden diskurssi olivat usein vastausten keskiössä, modernimpaa ideologiaa edustavat tasa-arvodiskurssi ja tasapainodiskurssi asettuivat niitä haastamaan.

– Ajoittain vastauksista pilkahteli esiin diskurssien yhdistelmiä, joissa kahta tai useampaa näkökulmaa pystyttiin aidosti yhdistämään uudenlaiseksi ymmärrykseksi. Pienten lasten äitien näyttää kuitenkin olevan haastavaa tasapainoilla keskenään ristiriitaisten ideaalien kanssa, Raudasoja kertoo.

Erilaiset äitiyden puhetavat

Tutkijoiden tasa-arvodiskurssiksi kutsumassa puhetavassa vanhempien roolit kuvautuivat pitkälti samankaltaisina, ja yhtäläisiä oikeuksia eri yksilöiden ja perhemuotojen välillä painotettiin. Vanhemmuutta kuvattiin yhdeksi rooliksi muiden elämän roolien ja tehtävien joukossa.

Arvostan myös sitä, ettei Suomessa äidin tarvitse luopua työurasta ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, vaikka on lapsia. On tärkeää, että puolisoni on yhtä mieltä perhevapaiden jakamisesta. (Suvi, 34 vuotta, 1 lapsi)

Familistisen diskurssin kautta puolestaan perhe kuvautui yhtenäisenä yksikkönä, jossa vallitsee sukupuolittunut vastuunjako. Vanhemmuuden käytännöllistä puolta korostettiin ja siihen kaivattiin tukea yhteiskunnalta.

Yhteiskunnalta tuleva viesti, että kotona lapsiaan hoitavat äidit tekevät kaikista laadukkainta ja arvokkainta varhaiskasvatusta. Nyt äidit halutaan vain töihin mahdollisimman pian. Parempi kotihoidon tuki. Enemmän kotiin saatavia palveluita, esim. kodinhoitaja. (Meeri, 32 vuotta, 2 lasta)

Intensiivisen äitiyden diskurssilla tuotettiin myöskin osin sukupuolittuneita rooleja ja vastuita, mutta siinä huomio kiinnitettiin käytännön tehtävien sijaan tunnetyöhön, saatavilla oloon ja kiintymyssuhteen vaalimiseen. Lapseen kohdistuvaa rakkautta korostettiin ja oman vanhemmuuden riittävyydestä koettiin huolta ja ahdistusta.

Vanhemmuus on merkittävin tehtävä elämässäni. Se on muovannut minua eniten ihmisenä ja vaikuttanut eniten siihen minkälainen olen. Se vie voimia, mutta antaa myös valtavasti. On vaikea kuvitella suurempaa ja vaikuttavampaa tehtävää kuin äitiys. (Lilian, 33 vuotta, yli 4 lasta)

Neljännellä puhetavalla, tasapainodiskurssilla, puolestaan peräänkuulutettiin tarvetta joustavuuteen, kaikkien perheenjäsenten ja eri perheiden yksilöllisyyteen, vaatimuksista hellittämiseen ja avun saamiseen tarvittaessa.

Yhteiskunnan yleisesti empaattinen ilmapiiri, jossa vanhempia kannustettaisiin haukkumisen sijaan ja autettaisiin spontaanisti vihaisten katseiden sijaan, jos julkisella paikalla on pulassa pienten lasten kanssa. Pienten lasten vanhemmista ei puristettaisi kaikkea irti työelämässä, vaan luotaisiin mahdollisuuksia osa-aikaisuuteen. (Aino, 32 vuotta, 2 lasta)

Tutkimus tuottaa uutta tietoa äitiyden kulttuurisista perusteista

Tutkimus on ainutlaatuinen sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa, koska se keskittyy diskurssien kuvaamisen lisäksi tutkimaan niiden välisiä suhteita ja yhteisvaikutusta.

Tutkimus on osa Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät (VoiKu)- hanketta, josta vastaavat professori Kaisa Aunola ja dosentti Matilda Sorkkila. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2018 paperilomakkeina ja verkkopohjaisella lomakkeella.

Kyselytutkimukseen vastasi 1725 vanhempaa (91 % äitejä). Tätä tutkimusta varten aineistosta on valikoitu 1-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten äidit, yhteensä 479 äitiä. Vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoitiin menetelmällä, joka pystyy erittelemään erilaisia puhetapoja (diskursseja) sekä niiden välisiä suhteita. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi oman alansa johtavan tason lehdessä.

Artikkeli:
Raudasoja, M., Sorkkila, M., Laitila, A. & Aunola, K. (2022). ”I feel many contradictory emotions” – Finnish mothers’ discursive struggles with motherhood. Journal of Marriage and Family. DOI: 10.1111/jomf.12828. Hyväksytty julkaistavaksi.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja mirjam.raudasoja@jyu.fi, puh. 044 3625046