Varhaiskasvatuksen onnistuminen vaatii moniammatillista yhteistyötä
Tällä hetkellä on käynnissä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Esiopetukseen osallistuminen tuli velvoittavaksi vuonna 2015. Koulutuspolun varhentamisella pyritään varmistamaan lapsen yhdenvertaiset lähtökohdat perusopetuksen aloittamiseen. Oppimisen merkitystä osana varhaiskasvatusta on myös nostettu esiin uudistusten myötä.
Tulevia sosionomeja opettavat lehtorit Piia Roos ja Petteri Väkiparta ovat huolissaan siitä, ettei kehityssuunta käänny liiaksi oppimista painottavaksi.
– Pahin tulevaisuuden suunta on se, että päiväkodit muuttuvat pienten lasten kouluiksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että meillä on moniammatilliset tiimit, joissa kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen pääsee esille. Näin varmistamme, että suomalainen varhaiskasvatuskulttuuri on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, jossa korostuu pedagogiikka.
Sosionomit ovat perhetyön erityisosaajia
Roosin ja Väkiparran mukaan varhaiskasvatuksen tärkein laadun kriteeri on lapsen oma kokemus. Tärkeää on myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnistaa Roosin ja Väkiparran mukaan siitä, että sekä lapset että kasvattajat ovat sitoutuneita toimintaan ja työhönsä.
Varhaiskasvatukseen suuntautuvissa sosionomiopinnoissa paneudutaan lasten ja perheiden hyvinvointiin tunnistamalla riskitekijöitä ja oikein kohdennettuja tukimuotoja. Roos ja Väkiparta haluavat korostaa vuorovaikutusosaamisen ensisijaisuutta. Tähän sisältyy muun muassa aito läsnäolo ja huoltajien sekä työyhteisön yhteistyö. Ammattilaisella tulee olla vahva tietoperusta hoidon, kasvatuksen ja opetuksen pedagogisesti painottuneesta kokonaisuudesta.
Varhaiskasvatukseen suuntautuneilla sosionomeilla on Roosin ja Väkiparran mukaan taito vahvistaa perheiden osallisuutta tukevaa vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä sekä hyödyntää perhetyön ja lastensuojelun osaamista.
– Suhteessa varhaiskasvatuksen laatuun olemme Suomessa jo pitkällä. Meillä on valtava määrä motivoituneita ammattilaisia, jotka monin tavoin huomioivat lasten tarpeita ja edistävät heidän hyvinvointiaan ja oppimistaan.
Päiväkodin henkilöstörakenne muuttumassa
Vuoden 2018 varhaiskasvatuslain mukaan henkilöstörakenne tulee muuttumaan vuoteen 2030 mennessä siten, että päiväkodin lapsiryhmän henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Jo nyt varhaiskasvatuksessa työskentelee varhaiskasvatuksen sosionomeja, mutta heidän tehtävänkuvansa rakentuminen on vasta alussa. Varsinkin suurissa kunnissa on hiljalleen alettu työstää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaa.
Toistaiseksi varhaiskasvatuksen opettaja vastaa pedagogiikasta, kun taas varhaiskasvatuksen lastenhoitajan vastuulla on lapsen hoiva ja huolenpito.
Tällä hetkellä vain osa varhaiskasvatuksen sosionomeiksi valmistuneista työskentelee varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeellä. Roos ja Väkiparta toivovat, että heidän erityisosaaminen ja sen tarpeellisuus tunnustetaan ja tunnistetaan yhä enemmän.
– Osaaminen kiinnittyy lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen ja muuhun varhaiskasvatuksessa tarvittavaan sosiaalialan osaamiseen. Sosionomien merkityksen vahvistumiseen vaikuttavat myös yleiset varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa haastavat tekijät, kuten palkkaus, alan yleinen arvostus ja työn organisointi sekä selkeä tehtävänkuva.
Lisätietoa
Petteri Väkiparta, lehtori, Sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu, petteri.vakiparta@tuni.fi, +358504706240
Piia Roos, lehtori, Sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu, piia.roos@tuni.fi, +358504653822
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen ammattikorkeakoulu on monialainen työelämäkorkeakoulu, joka vastaa työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin tuottamalla parasta ammatillista korkeakoulutusta ja innovaatioita. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja työelämän kumppaneiden kanssa, kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kärkiosaamisemme suuntautuu oppimisen edistämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, ekologisiin innovaatioihin ja sosiokulttuurisiin haasteisiin. TAMKissa on yli 10 000 opiskelijaa ja vakituista henkilöstöä noin 700.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen ammattikorkeakoulu
Luovan alan tuottajaverkostot ja osaaminen vahvistuvat valtakunnallisella yhteistyöllä25.4.2024 10:44:21 EEST | Tiedote
Tuottajakeskus Living Lab -projekti kehittää valtakunnallista tuottajakeskusverkostoa ja tukee luovan alan tuottaja- ja välittäjäportaan alueellisen yhteistyön kehittymistä mahdollistamalla kohtaamisia. Projekti järjestää maksuttomia koulutuksia, verkostotapaamisia, Valmentava mentorointi -ohjelman sekä työnohjausta tuottajille ja tuottajanomaisesti toimiville. Tavoitteena on vahvistaa tuottajien osaamista ja tukea ammatillista kehittymistä. Tuottajille muodostetaan myös oma verkkopalvelu tiedon jakamiseen kaikkien alan toimijoiden hyödynnettäväksi.
Varaudutaan viisaasti – valtakunnalliset AMK-päivät järjestettiin Tampereella 17.–18.4.19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen suurin vuosittainen tapahtuma järjestettiin Tampere-talossa 17.–18.4.2024. Valtakunnallisten AMK-päivien järjestäjinä olivat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) yhdessä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n sekä STTK:n ja Akavan kanssa. Tapahtuman ajankohtainen teema oli Varaudutaan viisaasti.
Muuttuva yhteiskunta muovaa kuvataiteilijoiden työtä – uusi koulutushanke lisää alan arvostusta ja mahdollisuuksia parempaan toimeentuloon11.4.2024 10:16:32 EEST | Tiedote
Kuvataiteilijoiden sosiaalistaloudellinen asema on heikko ja taiteilijan työ on usein projektimuotoista. Teknologinen kehitys vaatii kuvataiteilijoilta uudistumiskykyä, sillä kuvataiteen uudenlaiset digitaaliset alustat ja tekoäly edellyttävät taiteilijoilta projektinhallinta- ja digitaitoja. Tampereen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Globe Art Point -yhdistyksen toteuttama Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä (KUVATA) -hanke vastaa uudenlaisiin osaamistarpeisiin.
Opiskelijat tulevaisuuden tekijöinä: maakuntaroadshow tuo nuoret seutukaupunkeihin4.4.2024 10:11:18 EEST | Tiedote
Pienten kuntien haasteena on osaajapula ja koulutusmahdollisuuksien puute, mikä johtaa nuorten muuttoliikkeeseen isommille paikkakunnille. Tampereen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulun aluekehittäjät pyrkivät parantamaan pienten kuntien vetovoimaa, lisäämään työvoiman saatavuutta, edistämään yritysten kehitystä ja tarjoamaan nuorille jatkokoulutusmahdollisuuksia siten, että napanuora kotikuntaan ei pääsisi katkeamaan.
TAMK säilytti paikkansa Suomen toiseksi suosituimpana ammattikorkeakouluna2.4.2024 12:50:39 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen ammattikorkeakouluun oli 17 114 hakijaa. Hakijamäärät nousivat useilla aloilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme