Varma ottaa luontokadon hillitsemisen vastuullisuuden ohjenuoraksi ilmastotyön lisäksi

Maailman maat ovat parhaillaan kokoontuneet Kanadan Montrealiin YK:n luontokokoukseen, jossa tavoitteena on päättää uusista kansainvälisistä tavoitteista ja mittareista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Neuvottelujen keskiössä on ollut yhteisen sopimuksen luominen luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon saamisen elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä.

 – YK:n luontokokouksen alla on tullut selväksi, että luontokadon ehkäisyssä on paljon kirittävää, koska luonnon köyhtyminen on jatkunut. Vastuullisena sijoittajana emme voi vain odotella huippukokousten tuloksia, vaan meidän on luotava itse tavoitteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Sijoittajina meidän tulee rakentaa maailmaa, joka on kestävä myös tuleville sukupolville, Varman vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskela sanoo.

Jatkossa Varma alkaa huomioida biodiversiteetin sijoitussalkussa. Sitä varten Varma on selvittänyt, mitkä ovat sen sijoitusten suurimpia biodiversiteettiriskejä sijoitusten vaikutusten ja riippuvuuksien kautta. Samalla kartoitettiin, kuinka suuri osa Varman sijoituksista altistuu luontokadon aiheuttamille riskeille. Kartoitus kattoi Varman suorat sijoitukset yrityksiin sekä pääoma-, laina- ja hedgerahastot, mikä on 77 prosenttia Varman koko sijoitussalkusta.

– Sijoittajan on tärkeä ymmärtää, millaisia riskejä luontokato voi aiheuttaa. Jos esimerkiksi Amazonin sademetsä päästetään tuhoutumaan, sademäärät voivat muuttua Yhdysvalloissa asti. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on riskien hallintaa ja se tulee ottaa taloudelliseen päätöksentekoon. Kyse on luonnon suojelemisen ohella myös siitä, että luonnonvarojen käyttö on kestävää, Kaskela sanoo.

Ympäristöjärjestö WWF Suomi kirittää yrityksiä biodiversiteettiasioissa ja tekee työtä rahavirtojen suuntaamiseksi ekologisesti kestävään liiketoimintaan. WWF:n mukaan luontokato ja ilmastokriisi liittyvät toisiinsa ja ne pitää ratkaista yhdessä.

– Moni yritys pyrkii jo vähentämään ilmastovaikutuksiaan, mutta yritysten ja sijoittajien rooli on yhtä tärkeä luontokadon pysäyttämisessä. Yritysten kannattaa alkaa kehittää liiketoimintaansa ekologisesti kestävälle pohjalle heti, sillä luontokadon pysäyttämiseen liittyvä sääntely tulee lisääntymään ja vaikuttamaan yrityksiin jatkossa yhä voimakkaammin. Muutosten ennakoijat ovat usein myös markkinatalouden voittajia, kommentoi WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.

Riskialttiit toimialat erityisen huomion kohteena

Lähes kaikki toimialat kohtaavat riskejä luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Sijoittajan kannalta huomioitavaa ovat erityisesti riskialttiit alat, joiden riippuvuudet ja vaikutukset biodiversiteettiin ovat erityisen suuria. Varma on luokitellut tällaisiksi toimialoiksi sähköntuotannon, öljyn ja kaasun, kaivannais-, metsä-, auto-, rakennus-, kuljetus-, ruoka- ja kemianteollisuuden. Nämä kattoivat 10 prosenttia Varman sijoitussalkusta vuonna 2021.   

Luontokadon lisäksi seurannan kohteena ovat mm. maankäytön muutokset, lajien uhanalaisuuksien seuraaminen, luonnonvarojen ehtyminen ja erilaiset vaikutukset sään ilmiöihin. Lisääntyvä sääntely, teknologian kehittyminen ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset muodostavat niin kutsuttuja transitioriskejä. Alueellinen ekosysteemin romahtaminen on riskeistä äärimmäisin.

Varman biodiversiteetin tiekartta linjaa periaatteita, kuinka luontokatoa voidaan ehkäistä. Tavoitteena on, että vuonna 2023 luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on integroitu osaksi sijoitusprosessia tietyissä osakelajeissa. Kiinteistösalkkua koskeva biodiversiteetin ohjeistus jalkautetaan vaiheittain vuosien 2023-2025 aikana.

– Ilmastotyön ohella haluamme jalkauttaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisen kiinteäksi osaksi vastuullisuustyötämme. Tavoitteenamme on, että lähitulevaisuudessa biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteet ovat tasavertaisia ja edistävät yhdessä ympäristövastuullisuuttamme, Kaskela sanoo.

– Suosittelemme yrityksiä raportoimaan läpinäkyvästi luontokadon nykyisistä ja tulevista vaikutuksista yhtiön liiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Kannustamme myös sijoituskohteemme laatimaan biodiversiteettiä koskevia linjauksia vuoteen 2024 mennessä, Kaskela sanoo.

Sijoitustoiminnassa luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ulotetaan Varmassa poissulkemisiin, normirikkomusseurantaan, sijoituspäätösten valintakriteereihin ja aktiivisen omistajuuteen liittyviin periaatteisiin. Biodiversiteettityötä ohjaava, Varman toimintaa koskeva politiikka on tarkoitus laatia vuoden 2023 aikana.

Varma mukana sijoittajien yhteisvetoomuksessa

Sijoittajan tehokkain keino hallita luontokadon aiheuttamia riskejä on liiketoiminnan ekologisen jalanjäljen pienentäminen sijoituskohteisiin vaikuttamalla.

Varma vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisissä sijoittajien yhteistyöaloitteissa, josta yksi esimerkki on finanssitoimijoiden Finance for Biodiversity - sitoumus. Montrealin YK:n luontokokouksessa julkaistussa vetoomuksessa on mukana 126 sijoittajaa 21 eri maasta, ja näiden hallinnoimat varat ovat yhteensä 18,8 biljoonaa euroa.

Varma liittyy myös mukaan Nature Action 100 -yhteistyöaloitteeseen. Aloitteen tarkoitus on lisätä yritysten kunnianhimoa toimissaan luontokadon ehkäisemiseksi. Sijoittajat keskittyvät saamaan liikkeelle erityisesti yrityksiä, joiden rooli luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa on keskeinen.

Vuonna 2022 Varma oli mukana vaikuttamassa yhdessä muiden sijoittajien kanssa yhteensä 41 ympäristöön liittyvässä mahdollisessa tai todennäköisessä rikkomuksessa.

Lisätietoja: 

Vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskela, Varma, puh. 040 584 5045, hanna.kaskela(at)varma.fi  

Oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen, WWF Suomi, puh. 050 599 0232, raija-leena.ojanen(at)wwf.fi

Viestintäpäällikkö Marjut Tervola, Varma, puh. 045 673 0120, marjut.tervola(at)varma.fi