Finanssiala ry

Varo, varmista, varoita -kampanja: Digihuijausten määrä kasvoi selvästi vuoden 2022 jälkipuoliskolla

29.3.2023 05:58:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Vuonna 2022 digihuijaukset yleistyivät edelleen ja suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että huijauksia voi ehkäistä myös itse.
Pankkien tietoon tulleet digihuijaukset 1-12/2022
Pankkien tietoon tulleet digihuijaukset 1-12/2022

Digihuijaukset ovat vitsaus, josta on varoiteltu jo pitkään. Siitä huolimatta netissä tapahtuvat huijaukset yleistyvät edelleen. Poliisi saa vuosittain useita tuhansia rikosilmoituksia erilaisista digitaalisista huijauksista. Pankkien mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2022 digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla paljon suurempi, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yhteensä 14,5 miljoonan euron siirtymisen huijareiden käsiin ja palauttamaan rahat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että jokainen suomalainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.

Suomalaiset menettivät vuonna 2022 niin sanotuissa dokumentti- ja rakkaushuijauksissa yhteensä 9 miljoonaa euroa, toimitusjohtajahuijauksissa 4,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 8,5 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurimmat huijaukset, yhteensä 10 miljoonaa euroa, olivat valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojen kalasteluja. Niissä suomalaisilta huijattiin rahaa vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana lähes neljä kertaa enemmän kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myös muissa huijauksissa rahaa menetettiin selvästi enemmän vuoden jälkipuoliskolla.

Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa

Pankkien tilastoimissa tapauksissa ei ole mukana kaikkia huijausmuotoja. Piiloon jäävät myös ne tapaukset, joista uhri ei ilmoita pankkiinsa tai tee rikosilmoitusta poliisille. Tällaisten tapausten lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Varo, varmista, varoita kampanjan osapuolet muistuttavat, että kuka tahansa meistä voi tulla huijatuksi. Huijatuksi tulemista ei kannata jäädä häpeämään, vaan on tärkeää toimia nopeasti. Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa omaan pankkiin ja poliisille.

Jos epäilet, että olet siirtänyt rahaa huijarin tilille tai luovuttanut pankkitunnuksesi vääriin käsiin, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja kerro asiasta. Jos pankki- tai luottokorttisi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, sulje kortit. Sen jälkeen tee rikosilmoitus poliisille.

Älä jää yksin

Huijatuksi joutuminen aiheuttaa uhrille muutakin kuin taloudellisia menetyksiä. Itsesyytökset ja avuttomuuden tunne saattavat aiheuttaa häpeää, jolloin uhri ei halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen.

Jos jouduit huijauksen uhriksi, älä jää yksin, vaan hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa. Muista, että uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.

Tunnista huijaus ja varoita muitakin

Huijauksilta on mahdollista suojautua, vaikka niitä tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat koko ajan muotoaan. Varo, varmista, varoita -kampanjan helppo muistisääntö on:

  • Varo viestejä ja muita yllättäviä yhteydenottoja, jotka kehottavat sinua toimimaan tai jotka sisältävät linkkejä.
  • Varmista, että yhteydenotot tulevat oikeasti sieltä, mistä ne vaikuttavat tulevan. Kirjaudu palveluihin turvallista reittiä pitkin: kirjoita palvelun suora osoite selaimen osoiteriville tai siirry palveluun tallentamasi kirjanmerkin kautta. Älä käytä hakukoneiden tarjoamia linkkejä. Jos palvelua voi käyttää sitä varten tehdyn sovelluksen avulla, käytä sitä.
  • Varoita huijauksista myös muita: läheisiä, tuttuja ja työkavereita. Tee rikosilmoitus poliisille ja ilmoita huijauksista myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen.

Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä, se on harvoin totta

Tärkein sääntö on, että suhtaudut saamiisi yhteydenottoihin terveen epäluuloisesti. Se, mikä kuulostaa liian hyvältä, on harvoin totta. Myös kiirettä kannattaa varoa. Usein huijarit esittävät, että loistava tarjous umpeutuu pian tai että jokin ehdottoman välttämätön toimenpide pitää tehdä kiireellisesti.

Huijarit haluavat aina rahaa tai sellaista tietoa, joka mahdollistaa taloudelliset väärinkäytökset. Muista, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain sinun omaan käyttöösi. Älä anna tietoja kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta et voi olla täysin varma. Huijarit kalastelevat tietoja esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, teksti- ja pikaviesteillä, sosiaalisen median palveluissa, puheluissa ja hakukoneiden kautta. Muista, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi tai maksukorttiesi tietoja, eivät edes kasvotusten.

Faktalaatikko

  • Varo, varmista ja varoita on viranomaisten ja yritysten yhteiskampanja, jossa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Danske Bank, DNA, Elisa, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankkiryhmä, Telia ja Microsoft.
  • Kampanjan tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta.
  • Kampanjan aihetunniste on #VaroVarmistaVaroita

Lisätietoa erilaisista huijauksista ja niiden torjunnasta löydät muun muassa täältä:

Poliisi – Petosrikokset 
Finanssiala – Petokset 
Kuluttajaliitto – Varo, varmista ja varoita 
Kuluttajaliitto – Nettihuijaukset ja muut huijaukset 
Kyberturvallisuuskeskus – Näin suojaudut nettihuijauksilta 
Rikosuhripäivystys – Nettihuijaus voi tapahtua kenelle tahansa 
Suomi.fi – Jouduitko tietovuoron tai tietomurron kohteeksi?

Lisätietoja ja asiantuntijoita haastateltaviksi
:
Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen, tuomas.poyhonen@poliisi.fi ja Pertti Sovelius, pertti.sovelius@poliisi.fi
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 535 120
Kuluttajaliitto: Jaana Savolainen, jaana.savolainen@kuluttajaliitto.fi ja Paula Pessi, paula.pessi@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Danske Bank: Sira Nieminen, sira.nieminen@danskebank.fi
DNA: Ilkka Tuominen, ilkka.tuominen@dna.fi, 044 044 8000
Elisa: Teemu Mäkelä, teemu.makela@elisa.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Microsoft: Juha Karppinen, juha.karppinen@microsoft.com, 050 379 9637
Nordea: Sara Helin, sara.helin@nordea.fi
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Jouni Määttä, jouni.maatta@s-pankki.fi
Säästöpankkiryhmä: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Telia: Kristian Westerstråhle, kristian.westerstrahle@teliacompany.com

Avainsanat

Kuvat

Pankkien tietoon tulleet digihuijaukset 1-12/2022
Pankkien tietoon tulleet digihuijaukset 1-12/2022
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j

Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää

Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote

Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye