Varo, varmista, varoita -kampanja: Digihuijausten määrä kasvoi selvästi vuoden 2022 jälkipuoliskolla
29.3.2023 05:58:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Digihuijaukset ovat vitsaus, josta on varoiteltu jo pitkään. Siitä huolimatta netissä tapahtuvat huijaukset yleistyvät edelleen. Poliisi saa vuosittain useita tuhansia rikosilmoituksia erilaisista digitaalisista huijauksista. Pankkien mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2022 digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla paljon suurempi, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yhteensä 14,5 miljoonan euron siirtymisen huijareiden käsiin ja palauttamaan rahat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että jokainen suomalainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.
Suomalaiset menettivät vuonna 2022 niin sanotuissa dokumentti- ja rakkaushuijauksissa yhteensä 9 miljoonaa euroa, toimitusjohtajahuijauksissa 4,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 8,5 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurimmat huijaukset, yhteensä 10 miljoonaa euroa, olivat valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojen kalasteluja. Niissä suomalaisilta huijattiin rahaa vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana lähes neljä kertaa enemmän kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myös muissa huijauksissa rahaa menetettiin selvästi enemmän vuoden jälkipuoliskolla.
Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa
Pankkien tilastoimissa tapauksissa ei ole mukana kaikkia huijausmuotoja. Piiloon jäävät myös ne tapaukset, joista uhri ei ilmoita pankkiinsa tai tee rikosilmoitusta poliisille. Tällaisten tapausten lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Varo, varmista, varoita kampanjan osapuolet muistuttavat, että kuka tahansa meistä voi tulla huijatuksi. Huijatuksi tulemista ei kannata jäädä häpeämään, vaan on tärkeää toimia nopeasti. Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa omaan pankkiin ja poliisille.
Jos epäilet, että olet siirtänyt rahaa huijarin tilille tai luovuttanut pankkitunnuksesi vääriin käsiin, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja kerro asiasta. Jos pankki- tai luottokorttisi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, sulje kortit. Sen jälkeen tee rikosilmoitus poliisille.
Älä jää yksin
Huijatuksi joutuminen aiheuttaa uhrille muutakin kuin taloudellisia menetyksiä. Itsesyytökset ja avuttomuuden tunne saattavat aiheuttaa häpeää, jolloin uhri ei halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen.
Jos jouduit huijauksen uhriksi, älä jää yksin, vaan hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa. Muista, että uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.
Tunnista huijaus ja varoita muitakin
Huijauksilta on mahdollista suojautua, vaikka niitä tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat koko ajan muotoaan. Varo, varmista, varoita -kampanjan helppo muistisääntö on:
- Varo viestejä ja muita yllättäviä yhteydenottoja, jotka kehottavat sinua toimimaan tai jotka sisältävät linkkejä.
- Varmista, että yhteydenotot tulevat oikeasti sieltä, mistä ne vaikuttavat tulevan. Kirjaudu palveluihin turvallista reittiä pitkin: kirjoita palvelun suora osoite selaimen osoiteriville tai siirry palveluun tallentamasi kirjanmerkin kautta. Älä käytä hakukoneiden tarjoamia linkkejä. Jos palvelua voi käyttää sitä varten tehdyn sovelluksen avulla, käytä sitä.
- Varoita huijauksista myös muita: läheisiä, tuttuja ja työkavereita. Tee rikosilmoitus poliisille ja ilmoita huijauksista myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen.
Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä, se on harvoin totta
Tärkein sääntö on, että suhtaudut saamiisi yhteydenottoihin terveen epäluuloisesti. Se, mikä kuulostaa liian hyvältä, on harvoin totta. Myös kiirettä kannattaa varoa. Usein huijarit esittävät, että loistava tarjous umpeutuu pian tai että jokin ehdottoman välttämätön toimenpide pitää tehdä kiireellisesti.
Huijarit haluavat aina rahaa tai sellaista tietoa, joka mahdollistaa taloudelliset väärinkäytökset. Muista, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain sinun omaan käyttöösi. Älä anna tietoja kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta et voi olla täysin varma. Huijarit kalastelevat tietoja esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, teksti- ja pikaviesteillä, sosiaalisen median palveluissa, puheluissa ja hakukoneiden kautta. Muista, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi tai maksukorttiesi tietoja, eivät edes kasvotusten.
Faktalaatikko
- Varo, varmista ja varoita on viranomaisten ja yritysten yhteiskampanja, jossa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Danske Bank, DNA, Elisa, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankkiryhmä, Telia ja Microsoft.
- Kampanjan tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta.
- Kampanjan aihetunniste on #VaroVarmistaVaroita
Lisätietoa erilaisista huijauksista ja niiden torjunnasta löydät muun muassa täältä:
Poliisi – Petosrikokset
Finanssiala – Petokset
Kuluttajaliitto – Varo, varmista ja varoita
Kuluttajaliitto – Nettihuijaukset ja muut huijaukset
Kyberturvallisuuskeskus – Näin suojaudut nettihuijauksilta
Rikosuhripäivystys – Nettihuijaus voi tapahtua kenelle tahansa
Suomi.fi – Jouduitko tietovuoron tai tietomurron kohteeksi?
Lisätietoja ja asiantuntijoita haastateltaviksi
:
Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen, tuomas.poyhonen@poliisi.fi ja Pertti Sovelius, pertti.sovelius@poliisi.fi
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 535 120
Kuluttajaliitto: Jaana Savolainen, jaana.savolainen@kuluttajaliitto.fi ja Paula Pessi, paula.pessi@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Danske Bank: Sira Nieminen, sira.nieminen@danskebank.fi
DNA: Ilkka Tuominen, ilkka.tuominen@dna.fi, 044 044 8000
Elisa: Teemu Mäkelä, teemu.makela@elisa.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Microsoft: Juha Karppinen, juha.karppinen@microsoft.com, 050 379 9637
Nordea: Sara Helin, sara.helin@nordea.fi
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Jouni Määttä, jouni.maatta@s-pankki.fi
Säästöpankkiryhmä: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Telia: Kristian Westerstråhle, kristian.westerstrahle@teliacompany.com
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet: Finanssivalvojien kilpailukykymandaatista sähköpotkulautojen kypäräpakkoon26.5.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitepaketin otsikkona on Suomi – parempi kuin Ruotsi. Isompi kuin eilen.
Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
