Varoituslaitteettomat tasoristeykset ovat vaaran paikkoja

Tasoristeyksissä tapahtuneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli vuosina 2011–2020 yhteensä 40 moottoriajoneuvossa matkustanutta henkilöä, joista 31 oli kuljettajia ja yhdeksän matkustajia. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja oli aiheuttajana kaikissa onnettomuuksissa.​ Tasoristeysonnettomuuden aiheuttaneista moottoriajoneuvon kuljettajista 36 % oli vähintään 65-vuotiaita. Kuljettajista yksi ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena.

Onnettomuutta edelsi useimmiten moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirhe: kuljettaja ei havainnut saapuvaa junaa joko lainkaan tai vasta niin myöhään, ettei onnettomuuden välttämiseksi ollut mitään tehtävissä.​ Havainnointia vaikeuttivat muun muassa ympäristön, kuten puiden ja pensaiden, muodostamat näkemäesteet.

- Onnettomuuspaikka oli suurimmalle osalle kuljettajista tuttu. Tutkijalautakuntien mukaan tämä heikensi havainnointia onnettomuustilanteessa, sillä tutkijalautakunnat arvioivat osan kuljettajista ajaneen rutiininomaisesti vähäliikenteiseen risteykseen luottaen siihen, ettei junaa ole tulossa. Kuljettajia tulisikin opastaa oikeaoppiseen, turvalliseen ajotapaan tasoristeyksissä​, painottaa Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius.

Varoituslaitteet kaikkiin tasoristeyksiin

Suurin osa moottoriajoneuvojen tasoristeysonnettomuuksista tapahtui varoituslaitteettomissa junaradan ja yksityistien risteyksissä. Kaikista 33 onnettomuustasoristeyksestä neljässä oli varoituslaitteet: puolipuomi, varoitusvalo sekä äänimerkki. Näissä kaikissa kuljettaja ajoi päin alhaalla ollutta puomia ja päätyi raiteille. Lisäksi yhdessä tasoristeyksessä oli varoitusvalo ja äänimerkki, muttei puomia.​ Muista risteyksistä puuttuivat kaikki varoituslaitteet.

Tutkijalautakuntien mukaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi tasoristeykset tulisi poistaa kokonaan, tai jos se ei ole mahdollista, tulisi turvallisuutta parantaa asentamalla tasoristeyksiin valo- ja äänivaroituslaitteet sekä puomit.

Lisäksi osassa tapauksista lautakunnat ovat suositelleet risteyksen kunnostamista infrastruktuuriltaan määräystenmukaiseksi. Tällä tarkoitetaan muun muassa risteyskulmien suurentamista, odotustasanteiden rakentamista sekä näkemien parantamista.

- Tasoristeysonnettomuudet ovat suurin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ryhmä raideliikenteessä tahallisten allejääntien jälkeen. Tuoreessa liikenneturvallisuusstrategiassa todetaankin, että tasoristeysten turvallisuuden parantaminen on keskeistä raideliikenteen onnettomuuksien vähentämisessä. Tutkijalautakuntien tekemät parannusehdotukset tukevat liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita ja Väylävirastossa käynnissä olevan tasoristeysohjelman toteutusta, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tasoristeysonnettomuuksien tutkinta

Liikenneonnettomuuksien​ tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Vuosina 2011–2020 tapahtuneiden ja tutkijalautakuntien tutkimien tasoristeysonnettomuuksien onnettomuustiedot kattavat myös ne kuolemaan johtaneet tasoristeysonnettomuudet, jotka Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on tutkinut.​ Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtausonnettomuudet.​

Kymmenen vuoden ajanjaksolla tutkittiin myös kahdeksan jalankulkijan ja kaksi pyöräilijän kuolemaan johtanutta tasoristeysonnettomuutta. Koska etenkin jalankulkuonnettomuuksia tapahtuu rataverkolla paljon muuallakin kuin tasoristeyksissä, ja toimenpiteet näiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi poikkeavat moottoriajoneuvoille tapahtuvista tasoristeysonnettomuuksista, jätettiin nuo onnettomuudet pois tasoristeysonnettomuuksia koskevasta selvityksestä.

Onnettomuustietoa tiiviisti 3/2022: Tasoristeysonnettomuudet 

 

Lisätietoja: 

Erityisasiantuntija Salla Salenius, p. 040 922 0804 

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884 

etunimi.sukunimi(at)oti.fi