Turun kauppakamarin hyvinvointi- ja terveysalan jäsenet pitävät esityksen isoja tavoitteita ja päämääriä hyvinä ja perusteltuina. Erityisesti työterveyden irrottaminen uudistuksesta ja järjestämisvastuun keskittäminen yhteen paikkaan saavat kiitosta. Esitystä kehutaan aikaisempia selkeämmäksi, ja monen mielestä on myös hyvä, että tärkeä asia ylipäänsä etenee.

Suurena huolena toimijoilla kuitenkin on, päästäänkö esityksen keinoilla itse päämäärään eli hyvän ja tasalaatuisen hoidon turvaamiseen kustannustehokkaasti.

Yhtenä laajana kokonaisuutena esityksestä puuttuu valinnanvapauden toteuttaminen, joka ei nyt julkistetussa materiaalissa näy mitenkään. Esimerkiksi palveluseteli-sanaa ei löydy koko esityksestä. Vastaajat muistuttavat, että kolmatta sektoria ja yrityksiä ei voi unohtaa, sillä laaja yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on välttämätön uudistuksen onnistumiseksi ja hyvän tasalaatuisen hoidon järjestämiseksi kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

“Vahva julkisen terveydenhuollon monopoli. Valtio jättää piikin auki sote-alueille”, kuvailee esitystä eräs vastaaja.

Myös kustannustehokkuuden tavoittelu loistaa poissaolollaan. Hoitoon pääsyn lisäksi kustannusten laskeminen on ollut koko ajan uudistuksen keskeisenä tavoitteena, mutta nykyisessä esityksessä siihen ei oteta kantaa.

“Aito halu kehittää kustannustehokkaita tapoja vastata kasvavaan palvelutarpeeseen puuttuu. Kolmannen sektorin ja yksityisen puolen sotepalvelutuottajat ovat todella suuren haasteen edessä puntaroidessaan investointeja jatkossa”, toteaa Turun kauppakamarin asiantuntija Miro Laaksonen.

Esityksessä ei näy pyrkimystä toiminnan tehostamiseen ja sitä kautta säästöjen hakemiseen, mikä on alun perin ollut ollut yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista.

“Koska kannustimia julkisen toiminnan tehostamiseksi ei ainakaan vielä ole mainittu, ei näköpiirissä ole myöskään suuria jonotusaikojen lyhenemisiä tai muutakaan tehostumista”, sanoo eräs vastaaja.

Alueen sote-toimijat penäävät pitkäkestoista ja tarkoituksenmukaista ratkaisua, jolla uudistuksen tavoitteet voidaan toteuttaa. Nyt esitetyssä uudistuksessa on jopa uhka eriarvoisuuden kasvuun.

“Yksityisen sektorin palveluiden saatavuutta ollaan rajoittamassa merkittävästi esitetyillä keinoilla. Tämä aiheuttaa nähdäksemme kansalaisten merkittävää kahtiajakoa ja eriarvoisuutta, mikä voi johtaa kansalaisten terveyseroihin. Myös terveyspalveluiden työllistävä vaikutus laskisi. Kuitenkaan julkisen sektorin työvoimapula ei tulisi saamaan apua esitetyillä keinoilla”, summaa eräs vastaaja.

Alueen sote-yritysten ja -organisaatioiden muita kommentteja hallituksen linjauksista:

“Esityksestä ei saa selvyyttä, miten sote-uudistuksessa otetaan huomioon kolmannen sektorin toimijat. Kolmas sektori hoitaa jo nykyisellään mm. kuntouttavan työtoiminnan palvelut sekä muita sosiaalihuollon palveluita. Kolmannella sektorilla on suuri huoli siitä, että palveluiden kilpailutukset ja päätökset menevät maakuntatasolle, ja kaupunkien itsehallinto/itsemääräysoikeus jää pois tai vaillinaiseksi.”

“Miten kannustaa tehokkaampaan ja vähemmän kalliiseen terveydenhuoltoon, jos ainoa palkkio on saatavilla tehottomasta toiminnasta.”

“Valinnanvapaus ei nyt julkistetussa materiaalissa näy oikein mitenkään.”

“Kolmannen sektorin toimijoita on Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja painavin rooli on sosiaalipalveluiden tuottamisessa.”

“Rahaa tuntuu olevan, kun valtio/maakunnat maksaa, mutta kuka silloin lopulta maksaa?”

“Koronan yhteydessä on usein vedottu perustuslakiin ja yksilön vapauteen. Tässä herää kysymys elinkeinovapaudesta, jonka varpaille uudistus talloo vahvasti.”