Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin

Vasemmistoliiton ja SDP:n talousohjelmiin sisältyvät ehdotukset rahoitustoimintaveroista heikentäisivät entisestään Suomen talouden tilaa ja kasvuedellytyksiä. Myös vihreän siirtymän rahoitus vaikeutuisi. Jos veroehdotus kohdistuisi työeläkevakuuttajiin, eläkejärjestelmän rahoitusnäkymät heikentyisivät. Tämä lisäisi paineita eläkemaksujen korotuksiin tai etuuksien leikkauksiin.

”Verotuksella on rajansa. On selvää, että finanssialan mahdollisuudet tukea talouskasvua heikkenevät, mikäli alan verotusta lisätään. Uudet verot heikentäisivät alan yritysten kannattavuutta ja kilpailumahdollisuuksia. Markkinatilanteen mukaan ne myös todennäköisesti lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila korostaa.

”Kohtuuttomalla verotuksella poliittiset päättäjät ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja ja tase-eriä pois Suomesta. Esimerkiksi palkkasummaan perustuva rahoitustoimintavero kohdistuisi suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin. Se loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää niitä pois Suomesta. Tällä olisi suora vaikutus myös yhteisöverotuottoihin”, toteaa Mattila.

Vuonna 2021 finanssialan maksama yhteisöveropotti oli noin 920 miljoonaa euroa, mikä on noin 12,6 prosenttia veron koko tuotosta. Yhteisöverotilaston kärjessä oli usea finanssialan yritys: OP Ryhmä sijalla 2, Nordea sijalla 5, Sampo-konserni sijalla 9 ja LähiTapiola sijalla 11.

Poliittiset päättäjätkään eivät lämpene finanssialan lisäveroille. 72 prosenttia Aula Researchin viime syksynä tekemään kyselyyn vastanneista päättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. Kyselyyn vastanneista SDP:n päättäjistä 65 prosenttia ei kannattanut kansallisia veroja finanssiyrityksiin.

Vakuutusmaksuverolla kerätään reilut 900 miljoonaa euroa - piilevästä arvonlisäverosta arviolta 450 miljoonan euron lasku alalle

Vakuutusyhtiöt keräävät ja tilittävät tänä vuonna arvioiden mukaan reilut 900 miljoonaa vakuutusmaksuveroa. Se peritään tietyissä vakuutuksissa osana vakuutusmaksua. Käytännössä vakuutusmaksuvero on samansuuruinen kuin arvonlisävero. ”Vuonna 1982 väliaikaiseksi veroksi kaavailtu vakuutusmaksuvero on jäänyt pysyväksi ja kuormittaa siten niitä asiakkaita, jotka haluavat varautua esimerkiksi omaisuusvahinkoja vastaan omaehtoisesti”, Mattila toteaa. 

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu. Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA laski vuonna 2020, että alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021.

”Piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja erityisesti yritysasiakkaille, sillä ne eivät voi vähentää finanssipalveluihin sisältyvää arvonlisäveroa omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hintoja käytäntö laskee. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu”, Mattila huomauttaa.

Lue lisää finanssialan vuoden 2021 verokädenjäljestä