Vasikassa on merkkejä bakteereista jo ennen syntymää
Vastasyntyneiden vasikoiden suolisto ei olekaan steriili, vaan siellä on monenlaisten bakteerien DNA:ta. Emästä peräisin olevat bakteerit tai niiden osaset saattavat olla tärkeitä märehtijöiden suoliston immuunijärjestelmän kehityksen kannalta.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet vastasyntyneiden vasikoiden suolesta bakteeri-DNA:ta, joka on peräisin varsin monipuolisesta lajistosta. Aiemmin sikiön on ajateltu kasvavan kohdussa steriileissä olosuhteissa ja saavan mikrobistonsa vasta syntymän jälkeen.
– Vasikat soveltuvat hyvin tutkimuksen kohteeksi, koska ne ovat jo syntyessään mukavan suuria. Pystymme noukkimaan mikrobinäytteen suoraan vastasyntyneen vasikan peräsuolen sisältä steriileillä välineillä, joissa on kaksinkertainen suojaus kontaminaatioita vastaan. Näin ulkomaailman mikrobit eivät pääse sotkemaan näytteitä. Ihmisvauvoja tutkittaessa joudutaan odottamaan, että vauva ulostaa, ja silloin näytteisiin pääsee helposti vauvan iholle ehtineitä bakteereita, dosentti Mikael Niku eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta vertaa.
Vastasyntyneen vasikan varhainen mikrobisto muistuttaa paremminkin aikuisen lehmän suun kuin ulosteen mikrobistoa.
– Vastaavia havaintoja on tehty myös ihmisvauvoista. Sikiön mikrobisto ei kuitenkaan välttämättä ole peräisin nimenomaan suusta, vaan kenties muualta ruoansulatuskanavan alkupäästä, kuten pötsistä tai ohutsuolesta. Niistä taas on vaikea saada näytteitä elävältä eläimeltä, Mikael Niku kertoo.
Märehtijöillä ohutsuoli on erityisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta, sillä vasta-aineita tuottavat B-solut kypsyvät suolen seinämässä. Ihmisellä tämä tapahtuu luuytimessä. Professori Antti Iivanaisen tutkimusryhmä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on havainnut, että naudan suoliston immuunijärjestelmä aktivoituu jo ennen syntymää.
Syntymän jälkeen bakteerien määrä vasikan suolistossa lisääntyi nopeasti. Jo vuorokauden kuluttua bakteereja oli runsaasti, mutta niistä suurin osa kuului kolibakteereihin. Ensimmäisen viikon kuluessa mikrobisto monipuolistui jälleen, ja se alkoi vähitellen kehittyä aikuisten ulosteen mikrobiston suuntaan. Nuoren vasikan mikrobistossa kuitenkin näkyi se, että ravintona on enimmäkseen maito.
Onko sikiössä eläviä mikrobeja?
Nykyaikainen DNA-tutkimus tuottaa kattavan kuvan mikrobiston koostumuksesta. Se ei kuitenkaan suoraan kerro, oliko näytteessä eläviä bakteereita, koska DNA voi säilyä pitkään myös mikrobin kuoleman jälkeen. Tutkimusryhmä selvittääkin parhaillaan perinteisen bakteeriviljelyn avulla, onko sikiössä eläviä mikrobeja.
– Immuunijärjestelmän kypsymiseen riittäisi sinänsä sekin, että emä ikään kuin tarjoaa sikiölle valmiiksi prosessoituja mikrobien kappaleita, Niku pohtii.
Ryhmä tutkii muidenkin kotieläinten varhaista mikrobistoa, koska pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiötä laajasti nisäkkäillä. Tavoitteena on myös selvittää, voidaanko vastasyntyneen mikrobistoon vaikuttaa emän ruokinnalla. Samalla tarkastellaan immuunijärjestelmän kehitystä.
– Me nisäkkäät tarvitsemme kukin omalle lajillemme tyypillisen suolistomikrobiston, jota saamme aluksi emältä tai äidiltä, ja myöhemmin muiltakin lajitovereilta. Kehitymme vuorovaikutuksessa näiden mikroskooppisten kumppaniemme kanssa. Siten immuunijärjestelmämme oppii tunnistamaan ystävät ja toisaalta torjumaan haitalliset tunkeilijat. Tämän vuoropuhelun selvittäminen on äärimmäisen kiehtovaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
yliopistonlehtori Mikael Niku
mikael.niku@helsinki.fi
puh. 050 571 9159
@MikaelNiku
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@ElinaRaukko
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston tutkija kehitti fosfolipidien transitiolämpötilan määrittämiseen uuden menetelmän14.2.2019 10:55:06 | Tiedote
Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori Susanne Wiedmerin tutkimusryhmän fosfolipidien transitiolämpötiloja käsittelevä artikkeli julkaistiin vuoden 2018 lopulla Nature-lehden arvostetussa Scientific Reports -julkaisussa.
Suomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaa12.2.2019 10:45:06 | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia.
Teologia.fi: Taloudesta pitää puhua ihmisen kokoisella otteella11.2.2019 16:35:29 | Tiedote
Suomalaista yliopistoteologiaa esittelevän Teologia.fi-verkkojulkaisun uudessa numerossa käsitellään taloutta, työelämää ja ihmisen asemaa siinä.
Kutsu: Solving global challenges with science 20.2. Tiedekulmassa11.2.2019 11:41:49 | Kutsu
Korkeatasoinen perustutkimus on tieteen ja soveltavan tutkimuksen perusta ja avain ihmiskunnan kestävään hyvinvointiin.
Immuunisolujen somaattiset mutaatiot yhteydessä autoimmuunisairauksien kehittymiseen?11.2.2019 08:00:00 | Tiedote
Nivelreumaa ja immuunipuutosta sairastavien potilaiden immuunisoluissa esiintyy yleisesti somaattisia mutaatioita, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kuka syö kenet? DNA-menetelmät paljastavat ravintoverkkojen salat7.2.2019 13:25:05 | Tiedote
Monista aikaisemmin vaikeasti havaittavista eliöistä kuten lepakoista, kasvien pölyttäjistä ja sienistä on saatu täysin uutta tietoa uusien DNA-pohjaisten menetelmien myötä. Tämä mullistaa maailmankuvaamme, koska suurin osa planeettamme lajeista ovat pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, eikä niiden roolia ekosysteemissä ole aiemmin pystytty selvittämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme