Vasikassa on merkkejä bakteereista jo ennen syntymää
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet vastasyntyneiden vasikoiden suolesta bakteeri-DNA:ta, joka on peräisin varsin monipuolisesta lajistosta. Aiemmin sikiön on ajateltu kasvavan kohdussa steriileissä olosuhteissa ja saavan mikrobistonsa vasta syntymän jälkeen.
– Vasikat soveltuvat hyvin tutkimuksen kohteeksi, koska ne ovat jo syntyessään mukavan suuria. Pystymme noukkimaan mikrobinäytteen suoraan vastasyntyneen vasikan peräsuolen sisältä steriileillä välineillä, joissa on kaksinkertainen suojaus kontaminaatioita vastaan. Näin ulkomaailman mikrobit eivät pääse sotkemaan näytteitä. Ihmisvauvoja tutkittaessa joudutaan odottamaan, että vauva ulostaa, ja silloin näytteisiin pääsee helposti vauvan iholle ehtineitä bakteereita, dosentti Mikael Niku eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta vertaa.
Vastasyntyneen vasikan varhainen mikrobisto muistuttaa paremminkin aikuisen lehmän suun kuin ulosteen mikrobistoa.
– Vastaavia havaintoja on tehty myös ihmisvauvoista. Sikiön mikrobisto ei kuitenkaan välttämättä ole peräisin nimenomaan suusta, vaan kenties muualta ruoansulatuskanavan alkupäästä, kuten pötsistä tai ohutsuolesta. Niistä taas on vaikea saada näytteitä elävältä eläimeltä, Mikael Niku kertoo.
Märehtijöillä ohutsuoli on erityisen tärkeä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta, sillä vasta-aineita tuottavat B-solut kypsyvät suolen seinämässä. Ihmisellä tämä tapahtuu luuytimessä. Professori Antti Iivanaisen tutkimusryhmä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on havainnut, että naudan suoliston immuunijärjestelmä aktivoituu jo ennen syntymää.
Syntymän jälkeen bakteerien määrä vasikan suolistossa lisääntyi nopeasti. Jo vuorokauden kuluttua bakteereja oli runsaasti, mutta niistä suurin osa kuului kolibakteereihin. Ensimmäisen viikon kuluessa mikrobisto monipuolistui jälleen, ja se alkoi vähitellen kehittyä aikuisten ulosteen mikrobiston suuntaan. Nuoren vasikan mikrobistossa kuitenkin näkyi se, että ravintona on enimmäkseen maito.
Onko sikiössä eläviä mikrobeja?
Nykyaikainen DNA-tutkimus tuottaa kattavan kuvan mikrobiston koostumuksesta. Se ei kuitenkaan suoraan kerro, oliko näytteessä eläviä bakteereita, koska DNA voi säilyä pitkään myös mikrobin kuoleman jälkeen. Tutkimusryhmä selvittääkin parhaillaan perinteisen bakteeriviljelyn avulla, onko sikiössä eläviä mikrobeja.
– Immuunijärjestelmän kypsymiseen riittäisi sinänsä sekin, että emä ikään kuin tarjoaa sikiölle valmiiksi prosessoituja mikrobien kappaleita, Niku pohtii.
Ryhmä tutkii muidenkin kotieläinten varhaista mikrobistoa, koska pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiötä laajasti nisäkkäillä. Tavoitteena on myös selvittää, voidaanko vastasyntyneen mikrobistoon vaikuttaa emän ruokinnalla. Samalla tarkastellaan immuunijärjestelmän kehitystä.
– Me nisäkkäät tarvitsemme kukin omalle lajillemme tyypillisen suolistomikrobiston, jota saamme aluksi emältä tai äidiltä, ja myöhemmin muiltakin lajitovereilta. Kehitymme vuorovaikutuksessa näiden mikroskooppisten kumppaniemme kanssa. Siten immuunijärjestelmämme oppii tunnistamaan ystävät ja toisaalta torjumaan haitalliset tunkeilijat. Tämän vuoropuhelun selvittäminen on äärimmäisen kiehtovaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
yliopistonlehtori Mikael Niku
mikael.niku@helsinki.fi
puh. 050 571 9159
@MikaelNiku
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@ElinaRaukko
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme