Jyväskylän yliopisto

Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta

Jaa

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksen tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta.

Niina Katajapuu. Kuva: Turun AMK.
Niina Katajapuu. Kuva: Turun AMK.

Keväällä 2020 Kuntoutuksen tietopohjahankkeen tuloksena julkaistiin suositus, jossa aikuisten toimintakyvyn itsearviointiin kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen vaikutusten arvioinnissa esitetään käytettäväksi Maailman terveysjärjestön 12-osaista WHODAS 2.0 toimintakykymittaria. Kyseisen mittarin toimivuutta ei ole aikaisemmin juurikaan tarkasteltu tuki- ja liikuntaelinkipupotilailla.

12-osion WHODAS 2.0 mittaria suositellaan kuntoutuksen vaikutusten arviointiin. Tästä syystä mittarille tulisi määritellä se kohderyhmäkohtainen pistemäärä, joka kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta, vai onko pistemäärän muutos mittavirhettä. Tätä arvoa ei ole määritelty aikaisemmin tälle mittarille.

- Tämän väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla yhdeksän pisteen muutos kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta. Tämä tieto on tärkeä, jotta esimerkiksi fysioterapiassa voidaan päättää, onko kuntoutusintervention sisältöä syytä muuttaa tai jatkaa valitulla tavalla, Katajapuu sanoo.    

Liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkimuksen mukaan kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipupotilaiden kohdalla voidaan lisäksi todeta, ettei mittari kykene erottelemaan toisistaan ihmisiä, joilla on lieviä toimintakyvyn rajoituksia.

- Esimerkiksi työkykyarvioinnin kannalta on tärkeää, että käytössä olevalla mittarilla pystytään erottelemaan toimintakyvyltään erilaiset ihmiset mittarin koko skaalalla, ei ainoastaan niitä henkilöitä toisistaan, joilla on joko lievä tai hyvin korkea toimintakyvyn rajoitus, Katajapuu kertoo.

Mittari toimii eri tavoin miehillä ja naisilla

Väitöskirjatutkimus ositti myös, että yli puolet mittarin osioista toimii eri tavoin miehillä ja naisilla.

- Se, miksi mittarin osiot toimivat eri tavoin eri ryhmillä, ei ole aina yksinkertainen kysymys. Asiaa olisi tärkeä tutkia useanlaisilla menetelmillä. Mittaria kehittäessä olisi tärkeä päästä varmuuteen siitä, mitä osa-aluetta mittarissa tulisi muuttaa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoiset eri ryhmien kohdalla, Katajapuu sanoo.

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa Clinical Rehabilitation, International Journal of Rehabilitation Research ja Disability and Rehabilitation.

Niina Katajapuun fysioterapian väitöskirjan ” Psychometric Properties of 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS 2.0) Amongst People with Chronic Musculoskeletal Pain” tarkastustilaisuus pidetään 16.04.2021 klo 12 Liikuntarakennuksen Auditoriossa 304 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä https://r.jyu.fi/dissertation-katajapuu-160421

Vastaväittäjänä toimii professori Anne Söderlund (Mälardalen University, Ruotsi) ja kustoksena professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 368, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8587-5 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56880 

Niina Katajapuu kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Normaalikoulun lukiosta vuonna 1990 ja on suorittanut fysioterapeutin tutkinnon Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa 1997. Hän on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 ja tämän jälkeen toiminut fysioterapian lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa vuodesta 2010. Katajapuu on ollut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana vuonna 2019-2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Niina Katajapuu, niina.katajapuu@turkuamk.fi

Kuvat

Niina Katajapuu. Kuva: Turun AMK.
Niina Katajapuu. Kuva: Turun AMK.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.5.2021: Musiikin ja liikunnan yhdistäminen tuo lisää terveyshyötyjä lapsille12.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.

Verkkopalvelut tuntevat sinut jo ja ennakoivat halusi ja motivaatiosi – tutkimus selvitti, miten digimarkkinoinnin ajoitus voisi olla vieläkin tarkempaa10.5.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Verkkopersonointi on digitaalisen markkinoinnin keskeisimpiä työkaluja, mutta onnistuakseen se vaatii osuvaa ajoittamista. Toisin sanoen, mitä oikeammalla hetkellä mainos tavoittaa kuluttajan, sitä todennäköisemmin tällä on motivaatiota klikata tuote tai palvelu ostoskoriin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan käyttäjän psykologisen profiloinnin painottaminen motivaatioon voisi tarkentaa personoinnin ajastusta entisestään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme