Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: Hallituksen exit-veroluonnos – hallinnoinnin kustannukset suuret ja verotuotot pienet

Jaa

Hallitus valmistelee esitystä, jolla myös Suomessa otettaisiin käyttöön ns. exit-vero maastamuuton seurauksena verottamatta jäävästä arvonnoususta. VATT:n tuoreen lausunnon mukaan uusi exit-vero koskettaisi vain pientä määrää verovelvollisia, sen tuotto jäisi vähäiseksi ja vaihtelisi voimakkaasti eri vuosien välillä. VATT:n mukaan uuden veron hallinnolliset kustannukset olisivat verotuottoihin nähden todennäköisesti suuret.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) lausunnon laatinut erikoistutkija Ilpo Kauppinen on perehtynyt verotuksen vaikutukseen suomalaisten maastamuuttoon ulkomaille. VATT:ssa tekeillä olevan tutkimuksen perusteella tiedetään ylipäätään, ettei suomalaisten maastamuutto väestötasolla juurikaan riipu maiden välisistä eroista tuloverotuksessa. Siitä, kuinka yksityishenkilöiden muuttoliike reagoi exit-veron kaltaiseen arvonnousuveroon, ei ole tutkimustietoa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan exit-veroa ei sovellettaisi, mikäli verotettavan omaisuuden käypä arvo olisi alle 500 000 euroa, tai jos laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi alle 100 000 euroa. VATT arvioi lausunnossaan, että luonnoksessa esitetty sääntely olisi pääpiirteissään toimivaa, koska sen käyttöönotto heikentäisi verosuunnittelun mahdollisuuksia, eikä se rajoittaisi merkittävästi muuta kuin verovälttelyyn pyrkivää muuttoliikettä.

”On olennaista arvioida uudesta verosta saatavaa taloudellista hyötyä ja sen aiheuttamia hallinnollisia kustannuksia. Näitä kustannuksia ja haitallisia vaikutuksia tulisi sekä verovelvollisille, että veroviranomaiselle. Valtiovarainministeriö on tehnyt vuonna 2020 selvityksen veron toteuttamisesta ja havainnut, että exit-veroon liittyy lukuisia ongelmia. Hallituksen esitysluonnos ja ministeriön kahden vuoden takainen selvitys ovat kuitenkin sangen ylimalkaisia”, kritisoi VATT lausunnossaan.

”Exit-veron toteuttamisen kustannusten suuruusluokkaa ja koko veron tarkoituksenmukaisuutta olisi syytä punnita lain jatkovalmistelussa. Esitystä pitää jatkovalmistelussa merkittävästi tarkentaa, mikäli exit-vero halutaan ottaa käyttöön”, arvioidaan VATT:n lausunnossa.

VATT toteaa, että exit-veron säätämisen aiheuttama olennaisin haitta saattaisi olla uudesta verosta aiheutuva hallinnollinen taakka ja verojärjestelmän monimutkaistuminen.

VATT:n mukaan veromalli ei heikentäisi merkittävästi Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman, yrittäjien ja sijoittajien silmissä. Valtiovarainministeriön vuoden 2020 tekemässä selvityksessä tehdyn kansainvälisen oikeusvertailun perusteella vastaava sääntely on voimassa suuressa osassa Suomen keskeisiä verrokkimaita.

”Nykytilanne eli exit-veron puuttuminen voidaan nähdä veroetuna ulkomaisen työvoiman houkuttelemisessa,” toteaa Kauppinen.

Hallituksen esitys exit-verosta pohjautuu vuoden 2022 budjettivalmisteluun ja valtiovarainministeriön vuonna 2020 tekemään selvitykseen. Esitysluonnos on valmistelussa valtiovarainministeriössä ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuun puolivälissä. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alusta.

Lisätietoja:

Ilpo Kauppinen (puh. +358 295 519 503 ja sähköposti ilpo.kauppinen@vatt.fi)

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia1.12.2022 13:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme