VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi
VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) nosti nämä kolme teemaa esille lausunnossaan valtiovarainministeriön asettamalle kasvutyöryhmälle. Työryhmän tarkoitus on tarjota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin eväitä vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta. VATT:n lausunnon laativat johtava tutkija Elias Einiö, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sekä johtava tutkija Hanna Pesola.
Yritystukien tehokkaampi käyttö
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatioiden julkiset tuet lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi talouskasvua ja hyvinvointia. Yritystukien vaikuttavuuden tutkimukseen erikoistunut VATT:n johtava tutkija Elias Einiö esittelee yritystukien vaikuttavuuden lähtökohdat.
”Yritysten innovaatiotuilla on oikein toteutettuina merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun. Tuet voivat olla suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja tai yleisiä verotukia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osa nykyisistä yritystuista ei kohdistu aidosti tuottavuutta lisäävään toimintaan vaan päinvastoin ne ovat tuottavuuskasvua hidastavia, niin sanottuja säilyttäviä tukia. Yritystukien onnistunut uudelleen kohdentaminen olisi budjettineutraali tapa lisätä tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia. Tarkastelussa olisi syytä katsoa samanaikaisesti sekä yritysten suoria tukien että verotusta ja muuttaa kokonaisuutta uudistumista kannustavampaan suuntaan”, erittelee johtava tutkija Elias Einiö.
Työvoiman laadun parantaminen
Ripeä talouskasvu edellyttää osaavan työvoiman kasvua. Suomessa työvoima vähenee vauhdilla väestön voimakkaan ikääntymisen takia. Siksi työvoiman tarjontaa pitäisi pyrkiä kasvattamaan kaikin mahdollisin eri keinoin.
”Talouskasvu edellyttää työvoiman laadun parantamista. Se tarkoittaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Opiskelupaikkoja tulisi lisätä aloille, joiden työllisyyden odotetaan kasvavan. Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kasvanut hitaammin kuin useimmissa muissa OECD-maissa”, toteaa tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Työvoiman määrän kasvattaminen
Koska syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisin keinoin, työikäisten määrää kannattaa pyrkiä kasvattamaan työperäisellä maahanmuutolla. Oleskelulupien saamista on jo sujuvoitettu, mutta erityisasiantuntijoita lukuun ottamatta oleskelulupien saaminen on vielä melko hidasta. Potentiaalista lisätyövoimaa ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat, joista tutkimusten mukaan Suomeen jää noin 60 prosenttia.
”Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyydessä on parantamisen varaa. Tutkimusten perusteella kotouttamistoimet ovat olleet kustannustehokkaita julkisia investointeja, joiden voi odottaa maksavan itsensä takaisin säästyneiden tukien ja lisääntyneiden verojen kautta. Ongelmana on, että käytettävissä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä kotoutumista edistävät toimenpiteet toimivat parhaiten kenellekin. Luotettavin tapa saada tällaista tietoa olisi verrata vaihtoehtoisia kotoutumistoimenpiteitä hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kokeiluiden avulla”, kertoo johtava tutkija Hanna Pesola.
Lausunto: https://vatt.fi/-/kasvutyoryhma-lausunto-valtiovarainministeriolle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elias EiniöJohtava tutkija
Puh:0295 519 408elias.einio@vatt.fiHanna PesolaJohtava tutkija
Puh:0295 519 438hanna.pesola@vatt.fiTomi KyyräTutkimusprofessori
Puh:0295 519 427tomi.kyyra@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tulanet: Kehysriihen T&K-rahoituksen lisäykset tulevat tarpeeseen – tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan tulossa 40 miljoonaa euroa17.4.2024 16:16:13 EEST | Tiedote
Hallitus päätti eilen 16. huhtikuuta päättyneessä kehysriihessä muun muassa valtion tutkimuslaitosten post doc -ohjelmasta, jonka rahoituksella palkattaisiin yhteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. ”Olemme tyytyväisiä päätökseen”, sanoo Mikael Collan, VATT:n ylijohtaja ja valtion tutkimuslaitoksia edustavan Tulanetin puheenjohtaja.
VATT: Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimusraportti. ”Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki lisäsi osatyökykyisten työntekoa hieman21.2.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki, eli mahdollisuus lisätä työntekoa väliaikaisesti menettämättä oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, lisäsi osatyökykyisten ansioita etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Kokonaisvaikutus oli kuitenkin maltillinen, käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton7.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme