VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi
9.3.2023 07:00:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) nosti nämä kolme teemaa esille lausunnossaan valtiovarainministeriön asettamalle kasvutyöryhmälle. Työryhmän tarkoitus on tarjota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin eväitä vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta. VATT:n lausunnon laativat johtava tutkija Elias Einiö, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sekä johtava tutkija Hanna Pesola.
Yritystukien tehokkaampi käyttö
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatioiden julkiset tuet lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi talouskasvua ja hyvinvointia. Yritystukien vaikuttavuuden tutkimukseen erikoistunut VATT:n johtava tutkija Elias Einiö esittelee yritystukien vaikuttavuuden lähtökohdat.
”Yritysten innovaatiotuilla on oikein toteutettuina merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun. Tuet voivat olla suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja tai yleisiä verotukia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osa nykyisistä yritystuista ei kohdistu aidosti tuottavuutta lisäävään toimintaan vaan päinvastoin ne ovat tuottavuuskasvua hidastavia, niin sanottuja säilyttäviä tukia. Yritystukien onnistunut uudelleen kohdentaminen olisi budjettineutraali tapa lisätä tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia. Tarkastelussa olisi syytä katsoa samanaikaisesti sekä yritysten suoria tukien että verotusta ja muuttaa kokonaisuutta uudistumista kannustavampaan suuntaan”, erittelee johtava tutkija Elias Einiö.
Työvoiman laadun parantaminen
Ripeä talouskasvu edellyttää osaavan työvoiman kasvua. Suomessa työvoima vähenee vauhdilla väestön voimakkaan ikääntymisen takia. Siksi työvoiman tarjontaa pitäisi pyrkiä kasvattamaan kaikin mahdollisin eri keinoin.
”Talouskasvu edellyttää työvoiman laadun parantamista. Se tarkoittaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Opiskelupaikkoja tulisi lisätä aloille, joiden työllisyyden odotetaan kasvavan. Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kasvanut hitaammin kuin useimmissa muissa OECD-maissa”, toteaa tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Työvoiman määrän kasvattaminen
Koska syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisin keinoin, työikäisten määrää kannattaa pyrkiä kasvattamaan työperäisellä maahanmuutolla. Oleskelulupien saamista on jo sujuvoitettu, mutta erityisasiantuntijoita lukuun ottamatta oleskelulupien saaminen on vielä melko hidasta. Potentiaalista lisätyövoimaa ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat, joista tutkimusten mukaan Suomeen jää noin 60 prosenttia.
”Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyydessä on parantamisen varaa. Tutkimusten perusteella kotouttamistoimet ovat olleet kustannustehokkaita julkisia investointeja, joiden voi odottaa maksavan itsensä takaisin säästyneiden tukien ja lisääntyneiden verojen kautta. Ongelmana on, että käytettävissä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä kotoutumista edistävät toimenpiteet toimivat parhaiten kenellekin. Luotettavin tapa saada tällaista tietoa olisi verrata vaihtoehtoisia kotoutumistoimenpiteitä hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kokeiluiden avulla”, kertoo johtava tutkija Hanna Pesola.
Lausunto: https://vatt.fi/-/kasvutyoryhma-lausunto-valtiovarainministeriolle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elias EiniöJohtava tutkija
Puh:0295 519 408elias.einio@vatt.fiHanna PesolaJohtava tutkija
Puh:0295 519 438hanna.pesola@vatt.fiTomi KyyräTutkimusprofessori
Puh:0295 519 427tomi.kyyra@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme