Tampereen yliopisto

Vauvana sairastettu bronkioliitti lisää riskiä keuhkojen toiminnan häiriöille nuoruusiässä

Jaa

Bronkioliitti on kaikista pienimpien keuhkoputkien haarojen (ilmatiehyiden) tulehdus imeväisikäisillä lapsilla ja yleinen syy sairaalahoitoon päätymiselle. LL Riikka Riikonen tutki väitöskirjassaan sairaalahoitoisen bronkioliitin sairastaneiden lasten keuhkojen toimintaa nuoruusiässä. Tutkimuksessa ilmeni, että osalla taudin sairastaneista nuorista keuhkot toimivat tavallista heikommin. Ylipaino, astma sekä tietyt yksilön vastustuskykyyn vaikuttavien geenien variaatiot olivat kytköksissä keuhkojen toimintaan.

Riikka Riikonen. Kuva: Tiina Laitinen
Riikka Riikonen. Kuva: Tiina Laitinen

Väitöskirja on osa pitkäaikaista kohorttitutkimusta, jossa on seurattu alle kuuden kuukauden ikäisenä bronkioliitin sairastaneiden lasten astmasairastavuutta ja keuhkojen toimintaa. Suurin osa seurantatutkimuksen potilaista oli sairastanut RS-viruksen aiheuttaman bronkioliitin. Aikaisempia bronkioliitin seurantatutkimuksia on tehty, mutta näissä lapset ovat sairastaneet bronkioliitin vanhempina, ensimmäisen tai toisen ikävuoden aikana, ja usein aiheuttajavirusten kirjo on ollut moninaisempi.

Väitöstutkimuksessa lasten keuhkojen toimintaa mitattiin 10-13 vuoden iässä spirometriatutkimuksella. Keuhkojen toiminta oli heikentynyt noin yhdellä neljästä bronkioliitin pienenä imeväisenä sairastaneista lapsista. Avaavalla lääkkeellä palautumattomia keuhkojen toiminnan häiriöitä esiintyi erityisesti RS-viruksen aiheuttaman bronkioliitin jälkeen.

— Löydös on varsin mielenkiintoinen siksi, että lähes kaikki keuhkojen toiminnan häiriöt tutkimusaineistossamme palautuivat avaavalla lääkkeellä esikouluiässä, jolloin keuhkojen toimintaa tutkittiin impulssioskillometrialla. Lisäksi, vaikka astman esiintyvyys on ollut tavanomaista suurempi aikaisemmissa bronkioliitin seurantatutkimuksissa, aineistossamme astman esiintyvyys oli maltillinen, eikä astma selittänyt kaikkia poikkeavuuksia keuhkojen toiminnassa, Riikonen kertoo.

Väitöskirjan löydösten mukaan tietyt riskitekijät voivat altistaa keuhkojen toiminnan häiriöille nuoruusiässä.

— Poikkeavuuksia keuhkojen toiminnassa todettiin jopa noin puolella ylipainoisista lapsista. Osuus on suuri ja viittaa keuhkojen toimintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutusten kasautuvan tietylle ryhmälle lapsia. Keuhkojen toiminnan palautumaton häiriö todettiin useammin niillä lapsilla, jotka olivat saaneet astmadiagnoosin jo ensimmäisenä elinvuotenaan.

Väitöstutkimuksessa tupakan savulle altistuminen varhaislapsuudessa ei vaikuttanut spirometriatuloksiin nuoruudessa. Vanhempien tupakointi näyttäisi kuitenkin lisäävän riskiä sairastua sairaalahoitoiseen bronkioliittiin.

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi yksilön vastustuskykyyn vaikuttavaa genetiikkaa. Havaintojen perusteella tietyt taudinaiheuttajia tunnistavien reseptorien geenivariaatiot voivat suojata yksilöä keuhkojen toiminnan heikentymiseltä ja toiset voivat altistaa sille.

Riikka Riikonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2012 ja toimii nykyään erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Riikosen lastentautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Post-Bronchiolitis Lung Function – Long-term outcome after hospitalisation in early infancy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.11.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Kuitunen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Matti Korppi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riikka Riikonen
riikka.riikonen@fimnet.fi

Kuvat

Riikka Riikonen. Kuva: Tiina Laitinen
Riikka Riikonen. Kuva: Tiina Laitinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lasten psykoosilääkehoidon seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen kannattaa7.12.2021 09:01:00 EET | Tiedote

Psykoosilääkkeiden käyttö lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lisääntynyt. Lastenpsykiatrisen hoidon osana toteutettu oikea-aikainen lääkehoito voi helpottaa lapsen oireilua. Lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöihin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimus osoittaa, että psykoosilääkehoidon haittavaikutukset, kuten painonnousu ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan epäedulliset muutokset, ovat varsin yleisiä myös suomalaisilla lapsilla. Lääkehoidon turvallisuutta voidaan kuitenkin edistää yhtenäisillä seurantakäytännöillä.

Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa1.12.2021 10:28:13 EET | Tiedote

Perusterveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmissä diagnoosien kirjaustaso on ollut vuosikausia riittämättömällä tasolla, mikä on rajoittanut tietojärjestelmien hyödyntämistä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuori keskittyy väitöstutkimuksessaan arvioimaan tietojärjestelmämuistutuksen ja ryhmätulospalkkauksen vaikutusta diagnoosien kirjaustasoon. Tutkimus osoitti molemmat menetelmät toimiviksi.

Väitös: Retriittimäinen työskentely rauhoittaa tietotyön sykettä ja tukee reflektiivistä työotetta30.11.2021 09:46:15 EET | Tiedote

Tietotyön pirstaleisuus ja rajojen hämärtyminen aiheuttavat haasteita työn ja uran hallinnalle. VTM Hanne Vesala tutki väitöskirjassaan, miten väliaikainen työympäristön vaihdos luonnonläheiseen ja maaseutumaiseen saaristoympäristöön yksin tai yhdessä kollegojen kanssa vaikutti tietotyöläisten työskentelyyn ja koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että epätavallinen työympäristö voi synnyttää luovan liminaalitilan, jossa työn ja uran kehittäminen saavat sysäyksen eteenpäin yhteisöllisessä ilmapiirissä.

Tampereen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja muutoskeskustelut käynnistyvät29.11.2021 13:08:24 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston keskitettyjä tukipalveluja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 16.11. Työnantaja on 29.11. antanut työntekijöiden edustajille selvityksen päätöksistä ja jatkavasta organisaatiosta. Työsuhteen päättämistä, uusien tehtävien tarjoamista tai eläkkeelle siirtymistä koskevien muutoskeskustelujen kutsut lähetetään 29.-30.11. niille työntekijöille, joita muutos koskee.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme