Verenpaineeseen ja ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua pre-eklampsiaan
Lähes kolme prosenttia raskaana olevista suomalaisista naisista sairastuu raskausaikanaan pre-eklampsiaan eli niin sanottuun raskausmyrkytykseen. Pre-eklampsian tunnusmerkkejä ovat merkittävästi kohonnut verenpaine ja valkuaisen erittyminen virtsaan. Alttiuden pre-eklampsiaan tiedetään olevan osittain perinnöllistä, sillä sairastumisriskiä nostaa äidin suvussa aiemmin esiintynyt pre-eklampsia.
Kansainvälisen InterPregGen-tutkimushankkeen Nature Communications -tiedelehdessä julkaistut tulokset paljastivat useita pre-eklampsialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä.
Hankkeeseen osallistuneet tutkijat keräsivät DNA-näytteet yli 9 500 pre-eklampsiaan sairastuneelta äidiltä ja vertasivat tietoa yli 150 000 kontrollihenkilön perimään. Suomen lisäksi hankkeeseen on osallistunut tutkijoita Englannista, Islannista, Norjasta, Tanskasta, Kazakstanista ja Uzbekistanista.
Geenimuutokset lisäsivät pre-eklampsian riskiä 10–15 prosenttia
Tutkimuksessa vahvin yhteys nähtiin kahteen verenpaineeseen vaikuttavaan geeniin, jotka tunnetaan nimillä ZNF831 ja FTO. FTO-geeni on myös tunnettu lihavuuden riskitekijä. Lisäanalyysit nostivat esiin myös kolme muuta verenpaineeseen vaikuttavaa geeniä. Kukin tunnistetuista geenimuutoksista lisää pre-eklampsian riskiä noin 10–15 prosenttia.
Yksittäisten riskitekijöiden lisäksi tutkimusryhmä tarkasteli myös yleisempää geneettistä alttiutta muodostamalla jokaiselle osallistujalle verenpainealttiutta kuvaavan perimänlaajuisen riskipistemäärän. Myös tämä riskipistemäärä oli vahvasti yhteydessä pre-eklampsian riskiin.
Tutkimuksen tulokset täydentävät aiempia löydöksiä
Tutkimusryhmä on osoittanut aiemmissa löydöksissään sikiön perimän merkityksen pre-eklampsian riskiin sekä tunnistanut riskiin vaikuttavia geenimuutoksia läheltä sFIt-1-nimistä proteiinia tuottavaa geeniä.
Maailmanlaajuisesti jopa 50 000 odottavaa äitiä ja miljoona lasta menehtyy pre-eklampsian takia. Pre-eklampsialla on merkitystä myös raskauden jälkeiselle terveydelle, sillä se näyttää lisäävän sekä äidin että lapsen sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
– Uskomme, että tämä tutkimus luo perustan tehokkaammille keinoille pre-eklampsian ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi ja edistää näin sekä äidin että kehittyvän vauvan terveyttä, toteaa InterPregGen-tutkimusta Suomessa johtava Hannele Laivuori Helsingin ja Tampereen yliopistoista.
– Tunnistetut riskigeenit sopivat erinomaisesti yhteen sen kanssa, mitä pre-eklampsian biologisista syntymekanismeista tiedetään. Sekä kohonnut verenpaine että lihavuus ovat kliinisesti merkittäviä pre-eklampsian riskitekijöitä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että geneettinen alttius selittää tätä yhteyttä osittain. Merkittävä osa pre-eklampsian geneettisistä riskitekijöistä on kuitenkin edelleen tunnistamatta, Laivuori jatkaa.
Euroopan unioni on rahoittanut InterPreGen-hanketta kuudella miljoonalla eurolla. Tutkimusta koordinoi Nottinghamin yliopisto. InterPregGen-hankkeeseen osallistunutta FINNPEC (Finnish Genetics of Pre-eclampsia Consortium) -kohorttia ovat rahoittaneet Jane ja Aaton Erkon Säätiö, Suomen Akatemia ja useat muut kotimaiset rahoittajat.
Lisätietoja:
Hannele Laivuori
Dosentti, Helsingin yliopisto
Tenure track -professori, Tampereen yliopisto
hannele.laivuori@helsinki.fi, hannele.laivuori@tuni.fi
Puh. 050 415 48 71
Alkuperäinen julkaisu: Genetic predisposition to hypertension is associated with preeclampsia in European and Central Asian women. Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-020-19733-6
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme