SPR Veripalvelu

Veripalvelu täyttää 70 vuotta (aluetiedote, vko 5/2018)

Jaa
TIEDOTE 22.1.2018 Alueellanne järjestetään verenluovutustilaisuus viikolla 5 (29.1.-2.2.2018.) Lista tilaisuuksista löytyy tämän tiedotteen lopusta, Veripalvelun ajankohtaisaiheen jälkeen. Meddelanden på svenska: www.blodtjänst.fi.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Vuosien saatossa Veripalvelusta on kehittynyt verensiirtohoitojen tärkeä tukipilari ja arvostettu tutkimuslaitos. Toiminnan perusta on kuitenkin pysynyt entisellään: korkeatasoisen verensiirtohoidon mahdollistavat sadat tuhannet vapaaehtoiset verenluovuttajat.

Verensiirrot kehittyivät hoitokeinona 1900-luvun alussa kahden merkittävän keksinnön ansiosta: veriryhmät löydettiin  ja veren hyytyminen opittiin estämään.  Vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen nojautuva verenluovutustoiminta alkoi Suomessa 1935, kun partiolaiset alkoivat luovuttaa verta. Sotavuosina veripalvelutoiminnan hoiti Puolustusvoimain Veripalvelu. Sodan jälkeen toiminta keskitettiin 1948 perustettuun Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun.

Toiminta piti käynnistää nopeasti, koska veren tarve oli suurta. Veripalvelun ensimmäisenä toimintavuotena saatiin apua esimerkiksi Amerikan Punaiselta Ristiltä, joka lahjoitti Suomeen veriplasmaa. Toiminta organisoitiin aluksi SPR:n sairaalaan Helsinkiin ja pian veripalvelutoimistoja perustettiin eri puolille maata. Liikkuva veripalvelutoiminta ja joukkoluovutukset alkoivat 1950-luvun alussa.

Veren tutkimuksen huippuyksiköksi

Oma laboratorio 1960-luvulla paransi valmiuksia tutkimustoimintaan ja Veripalvelusta kehittyi veren tutkimuksen huippuyksikkö. Se on tuottanut vuosikymmenten aikana terveydenhuollolle tärkeitä palveluita ja innovaatioita erilaisten sairauksien, esimerkiksi hemofilian eli verenvuototaudin sekä vastasyntyneen hemolyyttisen anemian eli rhesus-taudin hoitoon. Veripalvelussa on tehty yli 60 tohtorinväitöskirjaa.

Veripalvelussa kehitettiin ja tuotettiin 1970-luvulta alkaen plasmalääkkeitä kuten albumiinia ja gammaglobuliinia, ja muita lääkevalmisteita. Yksi menestyneimmistä oli interferonivalmiste, jota käytettiin paljon myös kansainvälisesti. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Tultaessa 2000-luvulle olivat uudet geenitekniikat jo ohittaneet interferonin, ja sen valmistus lopetettiin. Plasmalääkkeiden valmistus tuli tiensä päähän Suomessa 2000-luvun alussa kansainvälisen kehityksen myötä.

Veripalvelun biopankki on uusin auttamisen ulottuvuus

Veripalvelulla on vahvaa tutkimus- ja laboratorio-osaamista, ja sille on annettu vuosien varrella erilaisia tärkeitä kansallisia palvelutehtäviä. Veripalvelussa tehdään esimerkiksi kaikkien Suomen elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudossopivuustutkimukset. Se huolehtii myös kantasolusiirteiden välitystoiminnasta sekä kantasoluluovuttajien rekisteröinnistä. Uusimpia toiminnan laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus.

Tultaessa 2010-luvulle verenluovutus on pysynyt suosittuna auttamisen tapana ja samat periaatteet kuin 70 vuotta sitten, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus, ovat edelleen toiminnan lähtökohta. Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta eli siitä, että kaikissa sairaaloissa on joka päivä potilaiden tarvitsemat tavanomaiset verivalmisteet sekä erikoisvalmisteet.

Kuvahistoriikki kattaa 70-vuotisen taipaleen

Veripalvelutoiminnan historia on tiivistetty runsaasti kuvitettuun kirjaan, joka on kaikkien vapaasti luettavissa verkkokirjana. Sitä tullaan jakamaan juhlavuonna verenluovutuspisteissä kaikille 70 vuotta täyttäville verenluovuttajille sekä niille, joille tulee täyteen 70. luovutuskerta. Kirjan voi myös hankkia Suomen Punaisen Ristin verkkokaupasta.

maanantai 29.1.

12.00-16.00, NIVALA, nuorisoseurantalo, Olkkosentie 12, 85500 Nivala  
13.00-17.30, PIETARSAARI, seurakuntakeskus, Ebba Brahen puistikko 2, 68600 Pietarsaari 
13.00-18.00, HUITTINEN, seurakuntatalo, Papintie 1, 32700 Huittinen    
14.00-18.00, PERNIÖ, seurakuntatalo, Lupajantie 9 a, 25500 Perniö    
14.00-18.00, MYLLYKOSKI, Myllykosken yhteiskoulu, Länsiasemantie 1-3 D, 46800 Myllykoski


tiistai 30.1.
    
11.30-16.00, KAJAANI, Linnantauksen seurakuntakeskus, Kaplastie 2, 87100 Kajaani  
14.00-18.00, KOSKI, seurakuntatalo, Maijankuja 5, 32500 Koski    
14.00-18.00, SASTAMALA, seurakuntatalo, Asemakatu 6, 38210 Sastamala  
14.00-19.00, KLAUKKALA, kirkko, Ylitilantie 6, 01800 Klaukkala


keskiviikko 31.1.
    
13.00-18.00, LAITILA, urheilutalo, Urheilutie 9, 23800 Laitila    
13.00-18.00, TAMMISAARI, entinen Axxell, Raaseporintie 5, 10600 Tammisaari  
15.00-19.00, ESPOON KESKUS, Espoon VPK, Itäinen Jokitie 1, 02770 Espoo  
12.00-17.00, KOKKOLA, Kaarlelan seurakuntakoti, Anders-sali, Kruunupyyntie 3, 67700 Kokkola 
12.30-17.30, ÄÄNEKOSKI, seurakuntatalo, Vellamontie 1 A, 44120 Äänekoski


torstai 1.2.
    
12.00-17.00, KOKKOLA, Kaarlelan seurakuntakoti, Anders-Sali, Kruunupyyntie 3, 67700 Kokkola
12.30-17.30, ÄÄNEKOSKI, seurakuntatalo, Vellamontie 1 A, 44120 Äänekoski
13.00-18.00, KUUSANKOSKI, seurakuntakeskus, Maunukselantie 3, 45700 Kuusankoski 
15.00-19.00, MÄNTSÄLÄ, Kirkonkylän koulu, Koulutie 3, 04600 Mäntsälä    


perjantai 2.2.

11.00-16.00, KOKKOLA, Kaarlelan seurakuntakoti, Anders-Sali, Kruunupyyntie 3, 67700 Kokkola 
12.00-17.00, RAUMA, Poselli, Nortamonkatu 12, 26100 Rauma    
14.00-18.00, HYVINKÄÄ, Järjestötalo, Munckinkatu 49, 05820 Hyvinkää  
14.00-18.00, ITÄKESKUS, Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki    

Kuka voi luovuttaa?

Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein.

Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.


Veripalvelutoimistot: Espoo Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, p. 029 300 1040 • Helsinki Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, p. 029 300 1030 • Helsinki Kivihaka, Kivihaantie 7, p. 029 300 1020 • Jyväskylä Kalevankatu 8, p. 029 300 1220 • Kuopio Sektori, Puijonkatu 23, p. 029 300 1170 • Lahti Trio, Kauppakatu 10, p. 029 300 1240 • Oulu Isokatu 32 C, p. 029 300 1110 • Seinäjoki Kauppakatu 26, p. 029 300 1190 • Tampere Rautatienkatu 21 B, p. 029 300 1130 • Turku Yliopistonkatu 16 C, p. 029 300 1140

Tiedottaja Iira Hartikainen p. 029 300 1042

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SPR Veripalvelu
SPR Veripalvelu
Härkälenkki 13
01730 VANTAA

029 300 1010https://www.veripalvelu.fi
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Huolehdimme veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme sairaaloille myös kantasolu- ja elinten siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 66 milj. euroa ja palveluksessamme on noin 500 henkilöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SPR Veripalvelu

5 kysymystä verenluovutuksesta ja terveydestä – lääkäri vastaa26.4.2024 11:24:19 EEST | Tiedote

Pressmeddelanden på svenska: www.blodtjanst.fi. Uusia verenluovuttajia tarvitaan lisää, jotta Suomessa pysyy nyt ja tulevaisuudessa riittävä luovuttajakunta turvaamaan potilaiden hoitoa. Moni verenluovutusta harkitseva kaipaa tietoa siitä, miten verenluovutus vaikuttaa terveyteen ja voiko itse luovuttaa. Veripalvelun lääkäri Janina Forstén vastaa yleisimpiin verenluovutusta koskeviin kysymyksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye