Verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien ja heidän työyhteisöjensä hyvinvointiin

Tutkimus selvitti suomalaisten media-alan ammattilaisten kokemuksia heihin verkossa kohdistuneesta häirinnästä ja vihasta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat sitä, miltä verkossa häirittyjen henkilöiden kollegoista tuntuu seurata häirintätapauksia vierestä.
Tutkimustulosten mukaan yli 58 % tutkimukseen haastatelluista media-alan ammattilaisista oli kokenut verkkohäirintää edeltävän kuuden kuukauden aikana. Tutkijat havaitsivat uhrien vastaavan häirintään aktiivisesti ratkaisuilla, joilla he yrittivät pysäyttää häiritsijän. He esimerkiksi estivät häiritsijää lähettämästä uusia viestejä, ottivat häneen yhteyttä tai ilmoittivat tapauksesta poliisille. Passiivisena toimintamallina tutkimus osoittaa tunteiden käsittelyn tavan, jossa uhri ei suoraan pyri muuttamaan häirintätilannetta, vaan hän saattaa turvautua esimerkiksi neuvontaan tai itsesensuuriin.
Tutkimustulokset osoittavat uhrin läheisyyden olevan yhteydessä vierestä seuraavien kollegoiden lisääntyneeseen ahdistukseen. Media-alan ammattilaisten reaktioihin vaikutti myös se, miten usein he itse esiintyivät julkisuudessa. Häirinnän luonteella on merkitystä: vakavampi ja usein esiintyvä häirintä sai aikaan voimakkaampia reaktioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yleinen ja ammatillinen hyvinvointi olivat yhteydessä erilaisiin reaktioihin.
– Hyvinvoinnin ja verkkohäirintään reagoimisen välinen yhteys on tärkeä aihe, mutta sitä on toistaiseksi tutkittu vähän, sanoo väitöskirjatutkija Magdalena Celuch Tampereen yliopistosta.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että aktiivisilla ja kostoon liittyvillä reaktioilla verkkohäirintään on kaksijakoinen yhteys hyvinvointiin. Tarkempiin johtopäätöksiin tarvitaan lisätutkimusta, mutta nyt raportoidut tulokset antavat tärkeää tietoa kaikille verkkohäirinnän ennaltaehkäisyn parissa työskenteleville, Celuch jatkaa.
Nettihäirinnällä on laajoja kielteisiä seurauksia
Tutkimuksen mukaan vakava nettihäirintä voi aiheuttaa vierestä seuraavalle ahdistusta etenkin silloin, kun kohteena on kollega tai työyhteisön jäsen.
Tutkijat pohtivat häirinnän vaientavaa vaikutusta. Kiusaaminen voi johtaa jopa siihen, että ammattilaiset vaihtavat työpaikkaa, pidättäytyvät julkisesta keskustelusta tai ryhtyvät sensuroimaan toimintaansa.
– Verkkohäirinnän kielteiset vaikutukset eivät rajoitu vain sen kohteeksi joutuneisiin, vaan ne kohdistuvat laajemmin julkiseen keskusteluun. Hankkeemme tulosten mukaan liian moni asiantuntija kohtaa töidensä vuoksi häirintää internetissä, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen painottaa.
Tutkimukseen osallistui 695 media-ammattilaista, jotka vastasivat kyselyssä kokemuksistaan verkossa tapahtuneesta häirinnästä. Viha ja julkisuus -hankkeessa on tutkittu myös tutkijoiden, poliitikkojen ja suomalaisten työntekijöiden kohtaamaa vihaa ja häirintää. Tutkimushanketta on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö vuosina 2020–2022.
Tutkimusartikkeli
Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online Harassment and Hate Among Media Professionals: Reactions to One’s Own and Others’ Victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly. https://doi.org/10.1177/10776990221148987
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Tutkija Magdalena Celuch, magdalena.celuch@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Tampereen yliopisto, THL ja Suomen Akatemia ovat mukana uudistamassa eurooppalaisia sote-järjestelmiä14.3.2023 13:54:32 EET | Tiedote
Osana Horizon Europe -puiteohjelmaa käynnistetty Transforming Health and Care Systems -kumppanuusohjelma tukee kansallisten sotejärjestelmien uudistumista ihmislähtöisemmiksi, vaikuttavammiksi ja tasa-arvoisemmiksi. Suomesta ohjelmassa ovat mukana Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Akatemia. Kumppanuusohjelma kestää seitsemän vuotta ja sen kautta ohjataan runsaat 300 miljoonaa euroa tutkimukseen, innovaatioihin ja niiden toimeenpanoon.
Yhteishaku ja avoimen väylän haku alkavat: Tampereen yliopisto tarjoaa uudet robotiikan ja energiamurroksen koulutukset13.3.2023 11:31:42 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on tarjolla yli 3 500 opiskelupaikkaa kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän haussa. Haettavana on yliopiston suomenkielisiä kandidaatti-, kandidaatti- ja maisteri- sekä maisterikoulutuksia yhteensä 182 hakukohteessa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestetään yliopistojen avoimen väylän haku. Molemmat haut alkavat keskiviikkona 15.3.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme