Verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien ja heidän työyhteisöjensä hyvinvointiin
Tutkimus selvitti suomalaisten media-alan ammattilaisten kokemuksia heihin verkossa kohdistuneesta häirinnästä ja vihasta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat sitä, miltä verkossa häirittyjen henkilöiden kollegoista tuntuu seurata häirintätapauksia vierestä.
Tutkimustulosten mukaan yli 58 % tutkimukseen haastatelluista media-alan ammattilaisista oli kokenut verkkohäirintää edeltävän kuuden kuukauden aikana. Tutkijat havaitsivat uhrien vastaavan häirintään aktiivisesti ratkaisuilla, joilla he yrittivät pysäyttää häiritsijän. He esimerkiksi estivät häiritsijää lähettämästä uusia viestejä, ottivat häneen yhteyttä tai ilmoittivat tapauksesta poliisille. Passiivisena toimintamallina tutkimus osoittaa tunteiden käsittelyn tavan, jossa uhri ei suoraan pyri muuttamaan häirintätilannetta, vaan hän saattaa turvautua esimerkiksi neuvontaan tai itsesensuuriin.
Tutkimustulokset osoittavat uhrin läheisyyden olevan yhteydessä vierestä seuraavien kollegoiden lisääntyneeseen ahdistukseen. Media-alan ammattilaisten reaktioihin vaikutti myös se, miten usein he itse esiintyivät julkisuudessa. Häirinnän luonteella on merkitystä: vakavampi ja usein esiintyvä häirintä sai aikaan voimakkaampia reaktioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yleinen ja ammatillinen hyvinvointi olivat yhteydessä erilaisiin reaktioihin.
– Hyvinvoinnin ja verkkohäirintään reagoimisen välinen yhteys on tärkeä aihe, mutta sitä on toistaiseksi tutkittu vähän, sanoo väitöskirjatutkija Magdalena Celuch Tampereen yliopistosta.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että aktiivisilla ja kostoon liittyvillä reaktioilla verkkohäirintään on kaksijakoinen yhteys hyvinvointiin. Tarkempiin johtopäätöksiin tarvitaan lisätutkimusta, mutta nyt raportoidut tulokset antavat tärkeää tietoa kaikille verkkohäirinnän ennaltaehkäisyn parissa työskenteleville, Celuch jatkaa.
Nettihäirinnällä on laajoja kielteisiä seurauksia
Tutkimuksen mukaan vakava nettihäirintä voi aiheuttaa vierestä seuraavalle ahdistusta etenkin silloin, kun kohteena on kollega tai työyhteisön jäsen.
Tutkijat pohtivat häirinnän vaientavaa vaikutusta. Kiusaaminen voi johtaa jopa siihen, että ammattilaiset vaihtavat työpaikkaa, pidättäytyvät julkisesta keskustelusta tai ryhtyvät sensuroimaan toimintaansa.
– Verkkohäirinnän kielteiset vaikutukset eivät rajoitu vain sen kohteeksi joutuneisiin, vaan ne kohdistuvat laajemmin julkiseen keskusteluun. Hankkeemme tulosten mukaan liian moni asiantuntija kohtaa töidensä vuoksi häirintää internetissä, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen painottaa.
Tutkimukseen osallistui 695 media-ammattilaista, jotka vastasivat kyselyssä kokemuksistaan verkossa tapahtuneesta häirinnästä. Viha ja julkisuus -hankkeessa on tutkittu myös tutkijoiden, poliitikkojen ja suomalaisten työntekijöiden kohtaamaa vihaa ja häirintää. Tutkimushanketta on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö vuosina 2020–2022.
Tutkimusartikkeli
Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online Harassment and Hate Among Media Professionals: Reactions to One’s Own and Others’ Victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly. https://doi.org/10.1177/10776990221148987
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Tutkija Magdalena Celuch, magdalena.celuch@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme