Keskuskauppakamari

Verokiilalaskuri paljastaa työllistämisen korkeat kustannukset – sadan euron palkankorotuksessa alle puolet käteen

31.3.2023 07:00:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Jaa
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3520 euroa vuonna 2021. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa. 

”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vaativammat tehtävät ja lisääntyvä vastuu välttämättä aina houkuta. Oman osaamisen kehittäminen ja yritteliäisyys olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Korkea verokiila on rakenteellinen ongelma, jota tulisi pyrkiä lieventämään seuraavalla hallituskaudella ansiotuloverotusta keventämällä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. 

Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää 

Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työnantajayritykselle on lähes 4500 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen noin 2440–2700 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen. 

Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee yli 5300 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät. 

“Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Viitala.  

Tutustu verokiilalaskuriin ja selvitä oma verokiilasi täällä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote

Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote

Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye