Verokiilalaskuri paljastaa työllistämisen korkeat kustannukset – sadan euron palkankorotuksessa alle puolet käteen
31.3.2023 07:00:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3520 euroa vuonna 2021. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.
”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vaativammat tehtävät ja lisääntyvä vastuu välttämättä aina houkuta. Oman osaamisen kehittäminen ja yritteliäisyys olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Korkea verokiila on rakenteellinen ongelma, jota tulisi pyrkiä lieventämään seuraavalla hallituskaudella ansiotuloverotusta keventämällä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää
Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työnantajayritykselle on lähes 4500 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen noin 2440–2700 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen.
Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee yli 5300 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät.
“Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Viitala.
Tutustu verokiilalaskuriin ja selvitä oma verokiilasi täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomi ViitalaJohtava veroasiantuntija
Puh:045 7731 2025tomi.viitala@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Yhä harvempi yritys rekrytoi kansainvälisiä osaajia: ”Ongelmana ei ole halu tai asenne, vaan käytännön esteet”31.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Vain noin joka neljäs yritys on rekrytoinut kansainvälisiä osaajia viiden viime vuoden aikana, mutta niitä tehneet yritykset arvioivat kokemuksensa pääosin myönteisiksi, käy ilmi kauppakamarien osaajakyselystä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Tuoreet bruttokansantuotteen luvut ovat “karvas pettymys” – tuotannon elpyminen etenee silti28.8.2026 08:56:44 EEST | Tiedote
Tarkistetut bkt-lukemat eivät ole yhtä hohdokkaita kuin runsaasti hehkutetut ennakolliset arviot, sanoo Keskuskauppakamarin Jukka Appelqvist. Arvio bkt:n kasvusta romahti 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin.
Keskuskauppakamari: Suomen veropolitiikkaan tarvitaan ennakoitavuutta – ”Verosinkojen tai temppudroonien esittely ei edistä Suomen tilannetta”27.8.2026 15:24:47 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari muistuttaa, että julkisen talouden sopeutustarpeesta käytävässä keskustelussa on huolehdittava verotuksen ennakoitavuudesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Talouden kasvu ei näy vielä työmarkkinatilastoissa: “Toistaiseksi keräillään rohkeutta rekrytointien kanssa”25.8.2026 09:04:22 EEST | Tiedote
Heinäkuun työmarkkinatilastot maalaavat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kuvaa vakaasta kehityksestä, mutta nousuvaihdetta joudutaan vielä odottamaan.
Keskuskauppakamari: Liikuntaedun käyttö laajenee ainakin kuntosaliohjelmiin ja välinevuokraukseen – mutta mikä lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi?21.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työnantajien tarjoaman liikuntaedun käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävästi. Sääntelyyn jää edelleen tulkinnanvaraisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia, huomauttaa Keskuskauppakamari. Esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen sekä monien luontoharrastusten kohtelu joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme