Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt
Tutkimuksessa havaittiin ajankäyttöaineistoihin perustuen, että vuodesta 1988 vuoteen 2010, yksin – ilman toisten kasvokkaista seuraa – vietetty aika lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä. Yksin vietetyn ajan kasvu on nähtävissä sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä. Vuosina 2009–2010 koko väestön tasolla valveillaoloajasta vietettiin yksin yli seitsemän tuntia vuorokaudessa. Sosiaalinen eristyneisyys vaihtelee ikäryhmittäin. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä vietetään aikaa yksin noin 10 tuntia päivässä.
Tulosten mukaan yksin asumisen lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja uudet teknologiat ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Vuorovaikutus on muuttunut kasvokkaisesta yhdessäolosta teknologiavälitteiseksi. Uusi, vuoden 2020 syksyllä käynnistyvä ajankäyttötutkimus tuottaa tutkijoiden käyttöön ajantasaista dataa sosiaalisen kanssakäymisen muutoksesta.
Eri maissa kerättyihin ajankäyttöpäiväkirjoihin perustuva tutkimus osoitti, että suomalaiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän aikaa yksin kuin nuoret vertailumaissa. Keskimääräinen yksin vietetty aika oli suomalaisnuorilla lähes neljä tuntia päivässä, noin tunnin enemmän verrattuna nuoriin Espanjassa ja Englannissa. Nuorten ajankäytön eroja selittivät erityisesti kulttuurierot. Esimerkiksi Espanjassa perheen yhteinen ruokailu lisää perheenjäsenten yhdessä viettämää aikaa. Sen sijaan esimerkiksi vanhempien työajat selittivät lasten yksin viettämää aikaa yllättävän vähän.
Sosiaaliset kontaktit kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Vuorovaikutuksen ja verkostojen kautta yksilö ylläpitää ja kehittää sosiaalista identiteettiään, saa sosiaalista ja aineellista tukea, tietoa ja uusia sosiaalisia kontakteja. Näiden kontaktien puute ennustaa monia yksilön kannalta negatiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä hyvinvointivaikutuksia. Myös tätä tarkastellaan tutkimushankkeessa.
Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Koneen säätiön rahoittamassa Yksin yhteiskunnassa -hankkeessa.
Tiedot perustuvat artikkeleihin:
Anttila, T., Selander, K. & Oinas, T.: (2020). Disconnected lives – trends in time spent alone in Finland. Social Indicators Research. https://doi.org/10.1007/s11205-020-02304-z
Gracia, P., Garcia-Roman, J., Oinas, T., & Anttila, T. (2019). Children’s Daily Activities and National Context: Structural Opportunities or Cross-Cultural Factors? Journal of Marriage and Family.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Timo Anttila, +358408054125, timo.e.e.anttila@jyu.fi
Yliopistotutkija Tomi Oinas, +358408054176, tomi.s.oinas@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme