Vesistökunnostuksia vahvistetaan Kainuussa pilottinäytöksillä - haku uusiin hankkeisiin avautuu

Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää neuvontaa ja koulutuksia vesienhoidon toimenpiteisiin ja rahoituksiin yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. KAIPO-verkko-hanke on käynnistynyt vuonna 2020, jolloin hankkeen toteuttajaksi valikoitui Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/Pro Agria Itä-Suomi ry. KAIPO-verkkoa hallinnoi Kainuun ELY-keskus

KAIPO-verkkoa rahoitetaan ympäristöministeriön käynnistämän vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta. Ohjelmasta rahoitettavilla hankkeilla halutaan parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistaa vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Hallitus on linjannut (2018) vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitukseksi 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Pilottinäytöksillä esitellään erilaisia kunnostusmenetelmiä

KAIPO-verkon toimintaan kuuluu myös kunnostuskohteiden kartoitus Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kunnostuskohteissa järjestetään myös näytöksiä, joissa esitellään erilaisia kunnostusmenetelmiä, kertoo Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää.

Vuonna 2020 KAIPO-verkon verkkosivuilla haettiin vesistökunnostuskohteita Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Näistä ilmoitetuista vesistökunnostuskohteista on valittu vuosittain toteutettavaksi maakunnittain kaksi pienimuotoista kohdetta. Vuonna 2021 KAIPO-verkon pilottikohteiksi valikoituivat Ukkohallan Syväjärvi Hyrynsalmella ja Melalahden Varissalmi Paltamossa.

"Näissä kohteissa vesikasvillisuuden niitosta ja raivausnuottauksesta järjestettiin yleisölle avoin näytös.Kunnostuskohteiden edellytyksenä on, että ne ovat yhteisön hakemia ja näytös suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, esimerkiksi talkootyöllä", Vainionpää kertoo.

Kainuussa valittujen kohteiden vesikasvillisuuden niitto- ja nuottausnäytökset järjestettiin syyskuussa. Syväjärvellä niittonäytös oli kaksipäiväinen 14.–15.9. Näytös järjestettiin yhteistyössä Hyrynsalmen kunnan ja paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Melalahdella niittonäytös järjestettiin 16.9. yhteistyössä Melalahden kyläyhdistyksen ja Melalahden kunnostusselvityshankkeen kanssa. Molemmissa kohteissa työn toteuttivat ProAgria Oulu ry ja Net-Veke.

"Niittonäytöksissä iso kiitos kuuluu myös korvaamattomille talkoolaisille", Katja Vainionpää kiittää.

Syväjärvellä ja Melalahdella vesikasvillisuuden poiston tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa vähentämällä umpeenkasvua, lisäämällä veden vaihtuvuutta ja poistamalla ravinteita. Samalla parannetaan järvien virkistys- ja maisema-arvoja. Näytöksissä vesikasvillisuus ensin niitettiin veneen keulaan viritetyllä niittokoneella, jonka jälkeen seurasi niitettyjen kasvien nuottaaminen rantaan. Kasvimassa kerättiin kuorma-auton ja traktorin sekä kahmarin avustuksella pois ja kuljetettiin lähellä olevilla läjityspaikoille.

"Kasvillisuuden pois kerääminen on tärkeää, ettei se jää rehevöittämään järveä", Vainionpää korostaa.

Tärkeintä KAIPO-verkon järjestämissä pilottinäytöksissä on Katja Vainionpään mukaan erilaisten vesistökunnostustapojen esittely ja tietoisuuden lisääminen ympäri maakuntaa. "Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Virtavesissä kunnostustarve johtuu usein ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tai patojen ja perkauksen haitoista. Pilottinäytöksissä hyödynnetty vesikasvien vähentäminen on yksi käytetyimpiä vesistöjen kunnostustapoja."

Vesikasvien poisto vaatii kuitenkin toistoa useamman vuoden ajan. Lisäksi vesien tilan parantaminen vaatii toimenpiteitä valuma-alueilla, kuten ravinnekuormituksen vähentämistä.

Vesistökunnostuksen sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushaku aukeaa 18.10.

Vesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla varmistetaan, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. "Pienilläkin paikallisella hankkeella voi olla suuret ja kauaskantoiset vaikutukset", Katja Vainionpää sanoo.

Vesistökunnostushankkeisiin voi hakea vuosittain valtionavustusta ELY-keskuksista ja haku on avoinna 18.10.-30.11.2021. Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki.

Lisätietoa vesistökunnostuksen sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushauista löytyy ym.fi/virtaavesienhoitoon -sivustolta.