Vientiasiakirjat kertovat idänkaupan vähentyneen selvästi

Ajalla 24.2.−30.4.2022 Venäjälle myönnettiin 483 kappaletta ja Ukrainaan 147 alkuperätodistusta, kun vastaavana aikana vuonna 2021 alkuperätodistuksia myönnettiin Venäjälle 1840 ja Ukrainaan 712. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pudotusta odotettuna.   

Ulkomaankaupan asiakirjojen asiantuntija Satu Lehenbergin mukaan muutos näkyy selvästi myös Turun kauppakamarissa aikavälillä 24.2.2022−30.4.2022.

”Ukrainaan menevien asiakirjojen vahvistaminen väheni täällä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 145:stä 20:een. Venäjälle kauttamme kulki vuosi sitten 72 asiakirjaa, nyt niitä tehtiin 27”, toteaa Lehenberg Turun kauppakamarista.

Kaikkiaan alkuperätodistuksia vahvistettiin Turun kauppakamarissa huhtikuussa 169, kun vastaava luku viime vuonna oli 301. Määrä on historiallisesti katsoen poikkeuksellisen vähäinen.

Euroopan unionin yleinen alkuperätodistus (Certificate of Origin) osoittaa ensisijaisesti tavaran alkuperän, jotta kohdemaassa voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten määräysten mukaisesti.  

”Yritykset toimivat kovassa paineessa koronan, sodan, raaka-aine- ja komponenttipulan ja logistiikkahaasteiden keskellä. Nopea reagoiminen epävakaassa tilanteessa on vaatinut yrityksiltä paljon, mutta se on ollut välttämätöntä. Pakotteiden myötä Venäjän kauppa on käynyt vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi”, Toivakka sanoo. 
 
Toivakka arvioi Ukrainan kaupan elpyvän sodan loppuessa, mutta Venäjän kaupan elpymistä hän pitää epätodennäköisenä. Venäjältä suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet nopeasti julkisen paineen, mutta myös liiketoimintaansa ohjaavien arvojen vuoksi. Moni uskoo, että paluuta Venäjälle ei tapahdu vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Venäjä on aggressiivisen sodan vuoksi saanut vahvan tahran maineeseensa myös kauppakumppanina.