Jyväskylän yliopisto

Viidelle luonnontieteen ja tekniikan tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus Jyväskylän yliopistoon

Jaa

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt viidelle tutkijalle merkittävän rahoituksen Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan.

Apulaisprofessori Juha Muhonen sai akatemiatutkijan rahoituksen toteuttaakseen optisen mittausmenetelmän spin-tiloille piissä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Apulaisprofessori Juha Muhonen sai akatemiatutkijan rahoituksen toteuttaakseen optisen mittausmenetelmän spin-tiloille piissä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.

Akatemia myönsi akatemiatutkijan rahoituksen apulaisprofessori Juha Muhoselle fysiikan laitokselle ja yliopistonlehtori Katrin Fässlerille matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. He saavat lähes 440 000 euron rahoituksen vuosina 2019-2025. Lisäksi he voivat hakea lisärahoitusta tutkimuskuluihin.

Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kolme uutta tutkijatohtorin rahoitusta. Sen saavat Kalle Auranen, Aapo Kauranen ja Ruben de Groote. Rahoituksen suuruus on noin 220 000-250 000 euroa vuosina 2019-2022.

Spin-tiloja, muovituikeilmiaisinlaitteisto ja säännöllisten homeomorfismien ominaisuudet

Juha Muhosen tutkimuksen tavoitteena on optisen mittausmenetelmän toteuttaminen spin-tiloille piissä. Piissä sijaitsevien epäpuhtauksien spin-tilat ovat yksi lupaavimmista alustoista toteuttaa kvanttilaskentaan ja -sensoreihin tarvittavia kubitteja eli kvanttitietokoneen bittejä. Käyttämällä piitä tulevaisuuden kvanttiteknologiat voitaisiin toteuttaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin nykyiset tietokoneprosessorit ja -muistit. Muhonen työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.

Katrin Fässlerin tutkimusaiheena ovat singulaari-integraalit, harmoniset funktiot ja reunojen säännöllisyys Heisenbergin ryhmissä. Projektin ensimmäinen tavoite on kehittää erästä matemaattisen analyysin haaraa, kvantitatiivisen suoristuvuuden teoriaa Heisenbergin ryhmässä, jossa täytyy ensin kehittää uusia työkaluja pintojen säännöllisyyden tutkimiseen.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Connecticutin ja Padovan yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kalle Aurasen tutkimuksen tavoitteena on kehittää muovituikeilmaisinlaitteisto MARA- separaattorin fokustasolle. Tulokset auttavat selittämään protoni-neutroni -vuorovaikutuksen roolia hiukkasen muodostumisessa.

Aapo Kauranen tutkii heikosti säännöllisten homeomorfismien ominaisuuksia. Projektissa on tutkitaan optimaalisia ehtoja käänteiskuvausten säännöllisyydelle koreammissa ulottuvuuksissa sekä kehitetään tasokuvausten diffeomorfisen approksimaation teoriaa.

Ruben de Groote tutkii teknetiumin, ruteniumin, rodiumin ja palladiumin lyhytikäisiä isotooppeja käyttäen optisia tutkimusmenetelmiä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Projektissa yhdistetään kollineaarisessa geometriassa toimiva laserresonanssi-ionisaatiomenetelmä (CRIS) Penningin-loukku tarkkuus-massaspektrometriaan.

Haussa painotettiin myös tutkimuksen ja yhteiskunnan yhteistyötä

Kaikkiaan luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 43:lle tutkijatohtorille.

Akatemiatutkijan rahoituksesta päättäessään toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi päätöksenteossa painotettiin hakijan aiempaa ja tutkimushankkeen ajaksi suunniteltua liikkuvuutta sekä sen merkitystä tutkimussuunnitelman onnistumiselle ja tutkijanuran edistymiselle.

Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 10 prosenttia.

”Rahoitetut tutkijat ovat kansainvälisessä vertailussa uravaiheensa huomioon ottaen alansa parhaimmistoa. Naisten osuus rahoituksen saaneista oli tänä vuonna valitettavan matala verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, totesi toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino Suomen Akatemian tiedotteessa.

Tutkijatohtorien valinnassa toimikunta kertoo painottaneensa hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi kriteerinä on käytetty myös hakijan liikkuvuutta.

”Toimikunnan mielestä tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tässä haussa toimikunnalla olikin kokeilu, jossa osa tutkijatohtorirahoituksesta varattiin tällaisen yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää merkittävien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energian saannin ja tulevaisuuden terveydenhoidon ratkaisemisessa”, sanoi Reko Leino.

LIsätietoja:

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

https://www.jyu.fi/science/fi

Facebook: jyuscience Twitter: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Apulaisprofessori Juha Muhonen sai akatemiatutkijan rahoituksen toteuttaakseen optisen mittausmenetelmän spin-tiloille piissä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Apulaisprofessori Juha Muhonen sai akatemiatutkijan rahoituksen toteuttaakseen optisen mittausmenetelmän spin-tiloille piissä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme