Viidelle luonnontieteen ja tekniikan tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus Jyväskylän yliopistoon
7.5.2019 15:18:35 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Akatemia myönsi akatemiatutkijan rahoituksen apulaisprofessori Juha Muhoselle fysiikan laitokselle ja yliopistonlehtori Katrin Fässlerille matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. He saavat lähes 440 000 euron rahoituksen vuosina 2019-2025. Lisäksi he voivat hakea lisärahoitusta tutkimuskuluihin.
Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kolme uutta tutkijatohtorin rahoitusta. Sen saavat Kalle Auranen, Aapo Kauranen ja Ruben de Groote. Rahoituksen suuruus on noin 220 000-250 000 euroa vuosina 2019-2022.
Spin-tiloja, muovituikeilmiaisinlaitteisto ja säännöllisten homeomorfismien ominaisuudet
Juha Muhosen tutkimuksen tavoitteena on optisen mittausmenetelmän toteuttaminen spin-tiloille piissä. Piissä sijaitsevien epäpuhtauksien spin-tilat ovat yksi lupaavimmista alustoista toteuttaa kvanttilaskentaan ja -sensoreihin tarvittavia kubitteja eli kvanttitietokoneen bittejä. Käyttämällä piitä tulevaisuuden kvanttiteknologiat voitaisiin toteuttaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin nykyiset tietokoneprosessorit ja -muistit. Muhonen työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Katrin Fässlerin tutkimusaiheena ovat singulaari-integraalit, harmoniset funktiot ja reunojen säännöllisyys Heisenbergin ryhmissä. Projektin ensimmäinen tavoite on kehittää erästä matemaattisen analyysin haaraa, kvantitatiivisen suoristuvuuden teoriaa Heisenbergin ryhmässä, jossa täytyy ensin kehittää uusia työkaluja pintojen säännöllisyyden tutkimiseen.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä Connecticutin ja Padovan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Kalle Aurasen tutkimuksen tavoitteena on kehittää muovituikeilmaisinlaitteisto MARA- separaattorin fokustasolle. Tulokset auttavat selittämään protoni-neutroni -vuorovaikutuksen roolia hiukkasen muodostumisessa.
Aapo Kauranen tutkii heikosti säännöllisten homeomorfismien ominaisuuksia. Projektissa on tutkitaan optimaalisia ehtoja käänteiskuvausten säännöllisyydelle koreammissa ulottuvuuksissa sekä kehitetään tasokuvausten diffeomorfisen approksimaation teoriaa.
Ruben de Groote tutkii teknetiumin, ruteniumin, rodiumin ja palladiumin lyhytikäisiä isotooppeja käyttäen optisia tutkimusmenetelmiä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Projektissa yhdistetään kollineaarisessa geometriassa toimiva laserresonanssi-ionisaatiomenetelmä (CRIS) Penningin-loukku tarkkuus-massaspektrometriaan.
Haussa painotettiin myös tutkimuksen ja yhteiskunnan yhteistyötä
Kaikkiaan luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 43:lle tutkijatohtorille.
Akatemiatutkijan rahoituksesta päättäessään toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi päätöksenteossa painotettiin hakijan aiempaa ja tutkimushankkeen ajaksi suunniteltua liikkuvuutta sekä sen merkitystä tutkimussuunnitelman onnistumiselle ja tutkijanuran edistymiselle.
Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 10 prosenttia.
”Rahoitetut tutkijat ovat kansainvälisessä vertailussa uravaiheensa huomioon ottaen alansa parhaimmistoa. Naisten osuus rahoituksen saaneista oli tänä vuonna valitettavan matala verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, totesi toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino Suomen Akatemian tiedotteessa.
Tutkijatohtorien valinnassa toimikunta kertoo painottaneensa hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi kriteerinä on käytetty myös hakijan liikkuvuutta.
”Toimikunnan mielestä tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tässä haussa toimikunnalla olikin kokeilu, jossa osa tutkijatohtorirahoituksesta varattiin tällaisen yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää merkittävien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energian saannin ja tulevaisuuden terveydenhoidon ratkaisemisessa”, sanoi Reko Leino.
LIsätietoja:
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme