Viidelle luonnontieteen ja tekniikan tutkijalle Suomen Akatemian rahoitus Jyväskylän yliopistoon
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt viidelle tutkijalle merkittävän rahoituksen Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan.
Akatemia myönsi akatemiatutkijan rahoituksen apulaisprofessori Juha Muhoselle fysiikan laitokselle ja yliopistonlehtori Katrin Fässlerille matematiikan ja tilastotieteen laitokselle. He saavat lähes 440 000 euron rahoituksen vuosina 2019-2025. Lisäksi he voivat hakea lisärahoitusta tutkimuskuluihin.
Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kolme uutta tutkijatohtorin rahoitusta. Sen saavat Kalle Auranen, Aapo Kauranen ja Ruben de Groote. Rahoituksen suuruus on noin 220 000-250 000 euroa vuosina 2019-2022.
Spin-tiloja, muovituikeilmiaisinlaitteisto ja säännöllisten homeomorfismien ominaisuudet
Juha Muhosen tutkimuksen tavoitteena on optisen mittausmenetelmän toteuttaminen spin-tiloille piissä. Piissä sijaitsevien epäpuhtauksien spin-tilat ovat yksi lupaavimmista alustoista toteuttaa kvanttilaskentaan ja -sensoreihin tarvittavia kubitteja eli kvanttitietokoneen bittejä. Käyttämällä piitä tulevaisuuden kvanttiteknologiat voitaisiin toteuttaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin nykyiset tietokoneprosessorit ja -muistit. Muhonen työskentelee Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Katrin Fässlerin tutkimusaiheena ovat singulaari-integraalit, harmoniset funktiot ja reunojen säännöllisyys Heisenbergin ryhmissä. Projektin ensimmäinen tavoite on kehittää erästä matemaattisen analyysin haaraa, kvantitatiivisen suoristuvuuden teoriaa Heisenbergin ryhmässä, jossa täytyy ensin kehittää uusia työkaluja pintojen säännöllisyyden tutkimiseen.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä Connecticutin ja Padovan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Kalle Aurasen tutkimuksen tavoitteena on kehittää muovituikeilmaisinlaitteisto MARA- separaattorin fokustasolle. Tulokset auttavat selittämään protoni-neutroni -vuorovaikutuksen roolia hiukkasen muodostumisessa.
Aapo Kauranen tutkii heikosti säännöllisten homeomorfismien ominaisuuksia. Projektissa on tutkitaan optimaalisia ehtoja käänteiskuvausten säännöllisyydelle koreammissa ulottuvuuksissa sekä kehitetään tasokuvausten diffeomorfisen approksimaation teoriaa.
Ruben de Groote tutkii teknetiumin, ruteniumin, rodiumin ja palladiumin lyhytikäisiä isotooppeja käyttäen optisia tutkimusmenetelmiä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Projektissa yhdistetään kollineaarisessa geometriassa toimiva laserresonanssi-ionisaatiomenetelmä (CRIS) Penningin-loukku tarkkuus-massaspektrometriaan.
Haussa painotettiin myös tutkimuksen ja yhteiskunnan yhteistyötä
Kaikkiaan luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle ja 43:lle tutkijatohtorille.
Akatemiatutkijan rahoituksesta päättäessään toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi päätöksenteossa painotettiin hakijan aiempaa ja tutkimushankkeen ajaksi suunniteltua liikkuvuutta sekä sen merkitystä tutkimussuunnitelman onnistumiselle ja tutkijanuran edistymiselle.
Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 10 prosenttia.
”Rahoitetut tutkijat ovat kansainvälisessä vertailussa uravaiheensa huomioon ottaen alansa parhaimmistoa. Naisten osuus rahoituksen saaneista oli tänä vuonna valitettavan matala verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, totesi toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino Suomen Akatemian tiedotteessa.
Tutkijatohtorien valinnassa toimikunta kertoo painottaneensa hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi kriteerinä on käytetty myös hakijan liikkuvuutta.
”Toimikunnan mielestä tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tässä haussa toimikunnalla olikin kokeilu, jossa osa tutkijatohtorirahoituksesta varattiin tällaisen yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää merkittävien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energian saannin ja tulevaisuuden terveydenhoidon ratkaisemisessa”, sanoi Reko Leino.
LIsätietoja:
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusilla tekniikoilla parempia hakutuloksia ja suosituksia18.7.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Hakukoneet, erilaiset verkkopalvelut ja -kaupat pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman hyödyllisiä hakutuloksia ja suosituksia käyttäjilleen. Uusilla, soveltuvia ominaispiirteitä hakevilla ja niistä vektoreita muodostavilla, tekniikoilla haku- ja suosittelujärjestelmät voisivat päästä vielä parempiin tuloksiin.
Kuulohavaintojen aivovasteet kielestä riippumattomia, mutta vaihtelevia lukivaikeuslapsilla eri maissa17.7.2019 10:02:05 EEST | Tutkimus
Osa kognitiivisen neurotieteen ja psykologian alan löydöksistä eivät näytä olevan toistettavissa. Voiko näin olla myös yleisesti käytetyissä aivovastetutkimuksissa? Asiaa selvitettiin neljän maan tutkijaryhmien yhteistyönä.
Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla 17.7.2019 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia, mutta tilanteeseen on tulossa helpotusta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta. Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset jatkokasvatukseen tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin asemalle ”raakkujen lemmenlomalle” Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta syksyllä 2016.
Keskitetyillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä säästetään työaikaa ja luodaan entistä laadukkaampia palveluita15.7.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Pirstaleisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja on pitkään hyödynnetty vain yksilön akuutin ongelman ratkaisemiseen, mikä on hidastanut terveydenhuoltoa. Keskitetyillä tiedonhallinta-alustoilla voidaan kuitenkin luoda mahdollisuuksia tiedon tehokkaalle ja reaaliaikaiselle hyödyntämiselle. Keskitettyjen potilas- ja asiakastietojärjestelmien ansiota yksilön terveystiedot löytyvät samasta paikasta, mikä nopeuttaa terveydenhoitoa.
Professorina aloittava Anna Kuparinen tuo matemaattisia malleja biologiaan10.7.2019 13:35:14 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut FT Anna Kuparisen akvaattisten ympäristötieteiden professoriksi 1. elokuuta 2019 alkaen. Kuparinen työskentelee parhaillaan akvaattisten ympäristötieteiden apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.
Nanotutkijat löysivät optimaalisen reikärakenteen, joka estää lämmön johtumista8.7.2019 12:43:07 EEST | Tutkimus
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen professori Ilari Maasillan tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan, miten erilaisilla nanorakenteilla voidaan estää tai parantaa lämmön siirtymistä. Tuoreessa tutkimuksessa Maasillan tutkimusryhmä tarkensi tietoa siitä, miten lämmönsiirto estetään yli satakertaisesti reikärakenteissa hyödyntäen lämmön aaltoluonnetta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Physical Review Applied -lehdessä 3. heinäkuuta 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme