Virhekäsitys aivoista selittää suhtautumista mielenterveyteen
Uusi tutkimus selvitti ihmisten käsityksiä aivojen ja mielen suhteesta. Tutkimuksen mukaan sekä maallikoiden että koulutettujen psykoterapeuttien käsitys aivoista on yleisesti virheellinen. Ajatusvinouma voi tutkijoiden mukaan vaikuttaa siihen, millaista apua mielenterveysongelmiin haetaan ja tarjotaan.
Tutkimus tehtiin suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä New Yorkin ja Yalen yliopistoissa. Tutkijat selvittivät viiden kokeen sarjassa, millaisia päätelmiä ihmiset tekivät mielen ja aivojen yhteydestä erilaisissa tilanteissa. Koehenkilöt olivat sekä maallikkoja että ammatissa toimivia psykoterapeutteja.
Maallikkovastaajat uskoivat yleisesti kaikissa koetilanteissa, että mielensisäisiä muutoksia tapahtui ilman muutoksia aivotoiminnassa. Käsitys on ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan mielessä ei tapahdu mitään ilman aivotoimintoja.
Koehenkilöt myös esimerkiksi uskoivat, että psykoterapia ei vaikuttaisi aivoihin kuin vain osittain – siitä huolimatta, että psykoterapian ajateltiin aiheuttavan merkittäviä henkisiä muutoksia. Sama ajatusvinouma havaittiin myös koulutetuilla psykoterapeuteilla. Vinouma oli kuitenkin vahvempi maallikoilla.
– Vaikka ihmiset uskovat psykoterapian vaikuttavan ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen, sen ei ajatella vaikuttavan yhtäläisesti aivotoimintoihin, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori, psykologi Jussi Valtonen, joka työskenteli tutkimuksen aikana New Yorkin yliopistossa.
– Virhekäsitys voi vaikuttaa sekä siihen, millaiseen hoitoon ihmiset hakeutuvat, myös siihen, millaista hoitoa mielenterveysalan ammattilaiset suosittelevat, Valtonen sanoo.
Ajatusvinoumalla on vaikutuksia hoitopäätöksiin
Tutkijat arvioivat, että mieltä ja aivoja koskeva ajatusvinouma on voinut vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti siihen, miten mielenterveyskäytäntöjä on painotettu. Vinouma voi johtaa käsitykseen, jonka mukaan mielenterveysongelmiin kannattaisi aina vaikuttaa keskushermoston kautta.
– Ihmiset ajattelevat, että kausaalinen yhteys mielestä aivoihin on heikko, sanoo psykologian professori Andrei Cimpian New Yorkin yliopistosta.
– Yhteiskunnallisesti tämä käsitys saattaa osaltaan selittää sitä valtavaa intoa, jolla henkistä kärsimystä on ryhdytty hoitamaan psyykenlääkkeillä sekä sitä mittakaavaa, jolla lääkkeisiin on panostettu viime vuosikymmenet, Cimpian jatkaa.
On pitkään tiedetty, että ihmiset eivät miellä henkisiä tapahtumia aivotoiminnoiksi. Käsitys on yleinen myös länsimaiden ulkopuolella. Uusi tutkimus tarkensi tietoa ilmiöstä osoittamalla, että ihmiset ajattelevat aivojen ja mielen vaikuttavan toisiinsa epäsymmetrisesti. Ihmiset uskovat, että aivot vaikuttaisivat mieleen vahvemmin kuin mieli aivoihin. Kokeissa myös koulutetut psykoterapeutit uskoivat, että aivot vaikuttaisivat vahvemmin mieleen kuin mieli aivoihin.
Tutkimus julkaistiin Cognitive Science -tiedejulkaisussa.
Artikkeli: Jussi Valtonen, Woo-kyoung Ahn, Andrei Cimpian. Neurodualism: People Assume that the Brain Affects the Mind more than the Mind Affects the Brain. Cognitive Science, 45 (9), e13034, syyskuu 2021. DOI: 10.1111/cogs.13034
Lisätietoja:
Jussi Valtonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, jussi.valtonen@helsinki.fi
Andrei Cimpian, professori, New Yorkin yliopisto, andrei.cimpian@nyu.edu
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme