Viro sai oman museokortin

Alun perin alankomaalainen keksintö Museokortti esiteltiin Suomessa 2015, ja siitä lähtien maan museoinnostus ja käyntimäärät ovat kasvaneet tasaista tahtia rikkoen edellisten vuosien kävijäennätyksiä. Virosta tulee nyt viides maa, jossa museokortin omistajat pääsevät nauttimaan rajoittamattomista kulttuurielämyksistä.

Viron kulttuuriministeri Piret Hartmanin mukaan museokortti on tärkeä aloite koko Viron kulttuurialalla: "Museot ovat virolaisen kulttuurin tukipylväitä. Museokortti auttaa paitsi lisäämään museokäyntien määrää entisestään, myös avaamaan maailmanluokan museoidemme ovet ihmisille, jotka eivät muuten niissä kävisi”, hän sanoi museokortin avajaistilaisuudessa, jossa ensimmäisen Muuseumikaartin hankki Viron tasavallan presidentin Alar Kariksen rouva Sirje Karis.

Suomen ja Alankomaiden esimerkki museokortista on kannustanut Viron museoliittoa ja virolaisia museoita helpottamaan pääsyä kulttuurin ja sivistyksen lähteille. Palvelu on ollut omiaan myös museoilmiöiden synnyttämisessä.

”Olemme todella iloisia, että museokorttiin on heti aloituksesta lähtenyt vetonauloiksi mukaan paitsi arvostettuja suursuosikkeja, myös persoonallisia ja toistaiseksi vielä vähemmän tunnettuja, mutta ehdottomasti löytämisen arvoisia museoita. Uskomme, että museokortti houkuttelee myös Viroon matkustavia suomalaisia nauttimaan runsaasta ja monipuolisesta tarjonnasta sekä löytämään uusia, yleistietoa kartuttavia elämyksiä”, kertoo Muuseumikaart-hankkeen projektipäällikkö Kert Kask.

Tiedettä, taidetta ja historian havinaa

Suomalainen Muuseumikaartin haltija voi helposti lisätä matkasuunnitelmaansa museovierailun tai pari. Suomalaisten suosituimmasta matkakohteesta Tallinnasta ja reittien varrelta esimerkiksi Pärnuun ja Tartoon löytyy runsaasti kiinnostavia kohteita, joiden ovet avautuvat digitaalisella museokortilla. Lisäksi yliopistokaupunki Tartosta löytyy oman matkansa arvoinen, upea Viron kansallismuseo ja 400 vuotta sivistyksen historiaa tarjoileva Tarton yliopiston museo.

“Museokortin valtti on tunnetusti sen helppous ja koukuttavuus. Pääkaupunkiseudulla asuvien on helppo tyydyttää kulttuurinnälkäänsä piipahtamalla Tallinnaan museoon tai näyttelyyn vaikka päiväksi. Edullisen vuosikortin haltija voi matalalla kynnyksellä pysähtyä myös maakuntamatkallaan missä päin Viroa liikkuukin tai vierailla lempinäyttelyssään useampia kertoja. Odotettu uutuus avaakin Viro-faneille vuoden mittaisen kulttuurimatkan, jonka varrelta löytyy historiaa, tiedettä, taidetta, entisajan elämää sekä erikoisuuksia”, kertoo Samuel Sorainen, Visit Estonian viestinnän asiantuntija Suomessa.

Valtaosa virolaisista käy museoissa

Pari vuotta sitten teetetyn tutkimuksen mukaan yli 60 % virolaisista oli vieraillut museossa viimeisen vuoden aikana. Lapsiperheet ovat ahkerimpien museokävijöiden joukossa, eikä ihme, sillä lapsille löytyy museoista paljon ihmeteltävää ja opittavaa.

”Lapsiperheiden vinkkejä Tallinnassa ovat muun muassa upea ja suosittu Proto-keskus sekä parhaaksi pysyväisnäyttelyksi vuonna 2019 valittu Arkkitehtuurimuseon tilan kokemista opettava Uuri ruumi. Näyttelyn nimi ei tarkoita ruumiiden etsimistä, mutta sitäkin pääsee tekemään Rakveren poliisimuseossa, joka tempaa mukaansa johtolankojen ja todisteiden jännittävään CSI-maailmaan”, vinkkaa Kask.

Muuseumikaartin hinta on 59 euroa. Viron museoiden yksittäisten sisäänpääsymaksujen ollessa keskimäärin 10–15 euroa, maksaa vuosikortti itsensä 4–6 museokäynnillä takaisin. Digitaalisen museokortin voi ostaa suomenkielisestä verkkokaupasta muuseumkaart.ee sekä Viking Linen ja Tallink Siljan verkkokaupoista. Kortti toimii ympäristöystävällisesti henkilökohtaisella QR-koodilla, jonka voi tallentaa älypuhelimen lompakkoon, näyttää sähköpostiviestistä tai tulostaa mukaan. Kortinomistajan ovet museoihin avautuvat myös suomalaisella henkilötodistuksella.

Lista Muuseumikaartiin liittyneistä museoista: https://muuseumikaart.ee/fi/museums/

Medialle museomatka Tallinnaan 4.5.

Suomalaisille median edustajille järjestetään tutustumismatka Muuseumikaartin tähtikohteisiin Tallinnaan ja sen lähiympäristöön torstaina 4. toukokuuta. Lisätiedot sini.sorainen@wolfcom.fi

Euroopan unionin rahoittama.