Virukset ehkä maapallolla ennen soluja
3.6.2013 22:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Virukset voivat tartuttaa kaikkia maapallolla eläviä solullisia eliöitä. Virusten joukosta löytyy uusien tekniikoiden avulla seikkoja, jotka järjestävät uudelleen virusten taustaa.
Esimerkiksi tietyt ihmisen, bakteerien ja yksisoluisten, vaativissa oloissa elävien arkkien virusten rakenteet antavat viitteitä yhteisestä alkuperästä. Suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että korkeassa suolapitoisuudessa viihtyvän arkin HSTV1-viruksen kuoriproteiini laskostuu samalla tavalla kuin esimerkiksi ihmisen herpesviruksen ja kolibakteerin viruksen.
Samanlaiset rakenteet eri eliökunnan osia tartuttavissa viruksissa merkitsevät, että ensimmäiset virukset saattoivat olla olemassa jo ennen kuin solullisten eliöiden esi-isä erilaistui bakteereiksi, kasveiksi tai eläimiksi.
Viruksilla ei kuitenkaan solullisesta elämästä poiketen ole yhtä ainoaa esivanhempaa.
– Virukset ovat erittäin vanhoja, ja viruslinjoja on useita. Kullakin linjalla näyttäisi olevan sille tyypillinen kuoriproteiinin laskostumistapa, sanoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja biotieteiden laitoksella työskentelevä tutkija Maija Pietilä.
Lisätietoja:
Maija Pietilä, Biotekniikan instituutti ja biotieteiden laitos, puh. 191 59559
Sarah Butcher, Biotekniikan instituutti, puh. 050 415 5492
Linkit:
Maija K. Pietilä, Pasi Laurinmäki, Daniel A. Russell, Ching-Chung Ko, Deborah Jacobs-Sera, Roger W. Hendrix, Dennis H. Bamford, Sarah J. Butcher. Structure of the archaeal head-tailed virus HSTV-1 completes the HK97-fold story. PNAS Early Edition 3.6.
_____________________
Työssä on hyödynnetty kolmen tutkimusryhmän osaamista. Virusten eristämisestä vastasi akatemiaprofessori Dennis Bamfordin ryhmä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja biotieteiden laitokselta, virusten rakenteiden ratkaisemisesta tutkimusjohtaja Sarah Butcherin ryhmä samoin Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. Virusten perimää selvitti professori Roger Hendrixin ryhmä Pittsburghin yliopistosta USA:sta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
