Jotkut virukset jättävät tartunnan jälkeen perintöaineksensa eli genominsa pysyvästi isännän kudoksiin. Tätä ilmiötä kutsutaan persistenssiksi, ja se on usein elinikäistä. Persistenssin mekanismit ovat monien virusten osalta vielä tuntemattomia.

FM Mari Toppinen on väitöskirjassaan tutkinut parvorokkoviruksen perimän säilymistä ihmisen pehmytkudoksissa ja luissa sekä muiden virusten perintöaineksen esiintyvyyttä ihmisluissa. Tutkimuksessa selvisi, että sekä tuoreet että ikivanhat ihmisluut soveltuvat erinomaisesti virusten esiintyvyyden ja evoluution tutkimiseen.

Tutkimuksessa löydettiin ensin parvorokkoviruksen perintöainesta toisen maailmansodan aikaisten vainajien luista.

– Löydöstä seuranneissa tutkimuksissa löysimme ennennäkemättömän suuren määrän ihmisvirusten perintöainesta oman aikamme luista. Näihin kuuluivat herpes-, papillooma- ja polyoomaviruksia, hepatiitti B -virus, sekä TT-virus, Toppinen kertoo.

Arkeovirologia - avain menneiden pandemioiden aiheuttajiin  

Löydös aloitti käytännössä kokonaan uuden tutkimussuuntauksen, arkeovirologian, jossa virusten ja infektiotautien alkuperää voidaan selvittää tutkimalla muinaisia ihmisjäänteitä. Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita ja pandemioita aiheuttaneista virustyypeistä.

– Ensimmäisen tutkimuksemme jälkeen on viime aikoina julkaistu viruslöydöksiä, mukaan lukien historiallisia isorokkovirustyyppejä ja hepatiitti B -viruksen tyyppejä, jopa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten hampaista ja luista, Toppinen huomauttaa.

Lisäksi virusten luissa säilyneen perimän avulla saatetaan arkeovirologiaa tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi ihmisten tunnistuksessa tai historiallisten muuttoliikkeiden selvittämisessä. Virusperimän säilyvyydestä ihmiskudoksissa voivatkin hyötyä virologien ja epidemiologien lisäksi mm. antropologit, arkeologit ja oikeuslääkärit.

Lisätietoja

FM Mari Toppinen
sähköposti: mari.toppinen@helsinki.fi

FM Mari Toppinen väittelee 19.2.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Parvoviral genomes in human soft tissues and bones over decades". Vastaväittäjänä on professori Anna Maria Eis-Hübinger, University of Bonn, ja kustoksena on professori Klaus Hedman.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Katso tilaisuuden lisätiedot ja linkki suoraan verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.

Lue lisää tutkimuksesta Yliopistolehden artikkelista ”Virukset kirjoittavat ihmisen historiaa”.