Viruslöydökset ihmisluista voivat mullistaa virusten ja infektiotautien historian tutkimuksen
Helsingin yliopiston tutkimuksessa on ensimmäisenä maailmassa osoitettu, että virusten perimä säilyy ihmisluissa. Havainnon perusteella on syntynyt kokonaan uusi tutkimussuuntaus arkeovirologia.

Jotkut virukset jättävät tartunnan jälkeen perintöaineksensa eli genominsa pysyvästi isännän kudoksiin. Tätä ilmiötä kutsutaan persistenssiksi, ja se on usein elinikäistä. Persistenssin mekanismit ovat monien virusten osalta vielä tuntemattomia.
FM Mari Toppinen on väitöskirjassaan tutkinut parvorokkoviruksen perimän säilymistä ihmisen pehmytkudoksissa ja luissa sekä muiden virusten perintöaineksen esiintyvyyttä ihmisluissa. Tutkimuksessa selvisi, että sekä tuoreet että ikivanhat ihmisluut soveltuvat erinomaisesti virusten esiintyvyyden ja evoluution tutkimiseen.
Tutkimuksessa löydettiin ensin parvorokkoviruksen perintöainesta toisen maailmansodan aikaisten vainajien luista.
– Löydöstä seuranneissa tutkimuksissa löysimme ennennäkemättömän suuren määrän ihmisvirusten perintöainesta oman aikamme luista. Näihin kuuluivat herpes-, papillooma- ja polyoomaviruksia, hepatiitti B -virus, sekä TT-virus, Toppinen kertoo.
Arkeovirologia - avain menneiden pandemioiden aiheuttajiin
Löydös aloitti käytännössä kokonaan uuden tutkimussuuntauksen, arkeovirologian, jossa virusten ja infektiotautien alkuperää voidaan selvittää tutkimalla muinaisia ihmisjäänteitä. Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita ja pandemioita aiheuttaneista virustyypeistä.
– Ensimmäisen tutkimuksemme jälkeen on viime aikoina julkaistu viruslöydöksiä, mukaan lukien historiallisia isorokkovirustyyppejä ja hepatiitti B -viruksen tyyppejä, jopa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten hampaista ja luista, Toppinen huomauttaa.
Lisäksi virusten luissa säilyneen perimän avulla saatetaan arkeovirologiaa tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi ihmisten tunnistuksessa tai historiallisten muuttoliikkeiden selvittämisessä. Virusperimän säilyvyydestä ihmiskudoksissa voivatkin hyötyä virologien ja epidemiologien lisäksi mm. antropologit, arkeologit ja oikeuslääkärit.
Lisätietoja
FM Mari Toppinen
sähköposti: mari.toppinen@helsinki.fi
FM Mari Toppinen väittelee 19.2.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Parvoviral genomes in human soft tissues and bones over decades". Vastaväittäjänä on professori Anna Maria Eis-Hübinger, University of Bonn, ja kustoksena on professori Klaus Hedman.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Katso tilaisuuden lisätiedot ja linkki suoraan verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Lue lisää tutkimuksesta Yliopistolehden artikkelista ”Virukset kirjoittavat ihmisen historiaa”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kauneus on katsojan aivoissa – tekoäly lukee aivotoimintaa ja luo yksilöllisesti viehättäviä kuvia5.3.2021 08:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat saivat tekoälyohjelman ymmärtämään, millaisia kasvoja eri ihmiset pitävät viehättävinä. Kone pystyi myös luomaan uusia, eri yksilöiden viehättävinä pitämiä kasvokuvia. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi mieltymysten ja päätöksenteon mallintamisessa ja piiloasenteiden tunnistamisessa.
Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.
Opettajien yhteistyöllä voidaan parantaa inklusiivisia opetuskäytänteitä4.3.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Birgit Paju tuo väitöskirjassaan inkluusioon opetuksessa ja opetuskäytänteisiin uudenlaisen mallin.
Räävitön fyysikkorap voitti Science-lehden Dance your Ph.D. -kisan3.3.2021 17:05:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijät Jakub Kubečka, Ivo Neefjes ja Vitus Besel voittivat Dance your Ph.D. -kisan ilmakehän molekyyliklustereita käsittelevällä musiikkivideollaan.
Onnistunut vuosi sijoitustoiminnassa: erinomainen tuotto, alemmat kustannukset ja sijoitukset fossiilisiin nollaan3.3.2021 08:55:33 EET | Tiedote
Helsingin yliopistokonsernin sijoitukset tuottivat yli 19 prosenttia vuonna 2020. Spinout-yhtiö Nanoformin listautuminen toi yli 20 miljoonan euron tuoton.
Uusilla metodeilla voi analysoida tekstin tunnelatauksia entistä paremmin3.3.2021 08:35:01 EET | Tiedote
Sentimentti- eli tunneanalyysilla tutkitaan erilaisissa teksteissä esiintyviä tunteita. Tutkija Emily Öhman vertailee väitöstutkimuksessaan sentimenttianalyysin eri metodeja ja luo uusia työkaluja sen käyttöön. Hän kehitti olemassa olevien analyysivälineiden luotettavuutta ja mahdollisti niiden käytön suomen kielellä.
Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme