Helsingin yliopisto

Viruslöydökset ihmisluista voivat mullistaa virusten ja infektiotautien historian tutkimuksen

Jaa

Helsingin yliopiston tutkimuksessa on ensimmäisenä maailmassa osoitettu, että virusten perimä säilyy ihmisluissa. Havainnon perusteella on syntynyt kokonaan uusi tutkimussuuntaus arkeovirologia.

Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita aiheuttaneista virustyypeistä tai selvittää esimerkiksi historiallisia muuttoliikkeitä. Kuvassa Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdomo. Kuva: Veikko Somerpuro
Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita aiheuttaneista virustyypeistä tai selvittää esimerkiksi historiallisia muuttoliikkeitä. Kuvassa Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdomo. Kuva: Veikko Somerpuro

Jotkut virukset jättävät tartunnan jälkeen perintöaineksensa eli genominsa pysyvästi isännän kudoksiin. Tätä ilmiötä kutsutaan persistenssiksi, ja se on usein elinikäistä. Persistenssin mekanismit ovat monien virusten osalta vielä tuntemattomia.

FM Mari Toppinen on väitöskirjassaan tutkinut parvorokkoviruksen perimän säilymistä ihmisen pehmytkudoksissa ja luissa sekä muiden virusten perintöaineksen esiintyvyyttä ihmisluissa. Tutkimuksessa selvisi, että sekä tuoreet että ikivanhat ihmisluut soveltuvat erinomaisesti virusten esiintyvyyden ja evoluution tutkimiseen.

Tutkimuksessa löydettiin ensin parvorokkoviruksen perintöainesta toisen maailmansodan aikaisten vainajien luista.

– Löydöstä seuranneissa tutkimuksissa löysimme ennennäkemättömän suuren määrän ihmisvirusten perintöainesta oman aikamme luista. Näihin kuuluivat herpes-, papillooma- ja polyoomaviruksia, hepatiitti B -virus, sekä TT-virus, Toppinen kertoo.

Arkeovirologia - avain menneiden pandemioiden aiheuttajiin  

Löydös aloitti käytännössä kokonaan uuden tutkimussuuntauksen, arkeovirologian, jossa virusten ja infektiotautien alkuperää voidaan selvittää tutkimalla muinaisia ihmisjäänteitä. Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita ja pandemioita aiheuttaneista virustyypeistä.

– Ensimmäisen tutkimuksemme jälkeen on viime aikoina julkaistu viruslöydöksiä, mukaan lukien historiallisia isorokkovirustyyppejä ja hepatiitti B -viruksen tyyppejä, jopa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten hampaista ja luista, Toppinen huomauttaa.

Lisäksi virusten luissa säilyneen perimän avulla saatetaan arkeovirologiaa tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi ihmisten tunnistuksessa tai historiallisten muuttoliikkeiden selvittämisessä. Virusperimän säilyvyydestä ihmiskudoksissa voivatkin hyötyä virologien ja epidemiologien lisäksi mm. antropologit, arkeologit ja oikeuslääkärit.

Lisätietoja

FM Mari Toppinen
sähköposti: mari.toppinen@helsinki.fi

FM Mari Toppinen väittelee 19.2.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Parvoviral genomes in human soft tissues and bones over decades". Vastaväittäjänä on professori Anna Maria Eis-Hübinger, University of Bonn, ja kustoksena on professori Klaus Hedman.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Katso tilaisuuden lisätiedot ja linkki suoraan verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.

Lue lisää tutkimuksesta Yliopistolehden artikkelista ”Virukset kirjoittavat ihmisen historiaa”.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita aiheuttaneista virustyypeistä tai selvittää esimerkiksi historiallisia muuttoliikkeitä. Kuvassa Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdomo. Kuva: Veikko Somerpuro
Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa menneitä epidemioita aiheuttaneista virustyypeistä tai selvittää esimerkiksi historiallisia muuttoliikkeitä. Kuvassa Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdomo. Kuva: Veikko Somerpuro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme