Tampereen yliopisto

Voiko keinonenä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista? Tulossa uutta teknologiaa tuoksujen analysointiin ja tuottamiseen

Jaa
Miltä keho tuoksuu ja voiko kehon tuoksuista päätellä jotain? Voiko teknologia sekä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista että tuottaa sairauden tuoksun aistittavaksi? Kysymyksiin etsii vastauksia uusi kansainvälinen tutkimus, jossa tutkitaan älykästä keinotekoista hajuaistia, keinonenää (eNose). Tampereen yliopiston tutkijat keskittyvät hankkeessa kehittämään itseoppivaa tuoksuntuottoteknologiaa.
Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto

Kehon tuoksuilla tiedetään olevan hienovarainen, mutta samalla merkittävä rooli monissa sosiaalisissa tilanteissa. Sen lisäksi, että tuoksuilla on yhteys muun muassa viehtymykseen toiseen ihmiseen ja tunteisiin, ne voivat antaa tietoa ihmisten terveydentilasta.

Tampereen yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa Smart Electronic Olfaction for Body Odor Diagnostics (SMELLODI), jolle Euroopan innovaationeuvosto on myöntänyt kolmevuotisen noin 3 miljoonan euron EIC Pathfinder -rahoituksen.

Tutkijat kehittävät hankkeessa muun muassa uudenlaista älykästä sähköistä keinotekoista hajuaistia (electronic nose, eNose), jota voitaisiin käyttää terveydenhuollossa esimerkiksi Parkinsonin ja Alzheimerin tautien diagnosointiin.

– Terveiden ja sairaiden ihmisten kehosta voidaan ottaa näytteitä ihmisaistimusten, kemiallisten analyysien ja eNose mittausten avulla. Näitä näytteitä analysoimalla saadaan tietoa siitä, millä tavalla ihmiset näitä tuoksuja kuvailevat, mikä on niiden kemiallinen koostumus ja miten ne eroavat toisistaan. Tieto auttaa kehittämään ja virittämään eNose teknologiaa tunnistamaan juuri näitä tuoksuja, selvittää Tampereen yliopiston osahanketta johtava professori Veikko Surakka.

Tuoksunäyttö etsii tuntemattoman tuoksun reseptiä

Tampereen yliopisto keskittyy kehittämään itseoppivaa tuoksuntuottoteknologiaa, jolla voidaan toisintaa keinonenällä mitattuja kehon tuoksuja.

– Selvitämme, onko mahdollista löytää eNose-mittausten, tuoksunäytön ja optimointialgoritmien avulla tuntemattoman tuoksun resepti tunnetuista tuoksukomponenteista rajatussa tuoksuympäristössä. Lisäksi testaamme ihmisten arvioita näistä tuoksuista, Surakka kertoo.

Surakan tutkimusryhmän lisäksi mukana ovat professorit Pasi Kallio ja Antti Vehkaoja ryhmineen. Nyt alkava tutkimus täydentää ja laajentaa tutkimusryhmien aiempaa työtä tuoksujen digitoinnissa, tuotossa ja yhdistämisessä virtuaalitodellisuuteen.

Tampereen yliopiston lisäksi konsortioon kuuluvat saksalaisyliopistot Technische Universitaet Dresden ja Friedrich-Schiller Universitaet JENA, sekä The Hebrew University of Jerusalem Israelista. Yrityksistä mukana on saksalainen SmartNanotubes Technologies.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Veikko Surakka, veikko.surakka@tuni.fi, +358 40 557 3265


Pasi Kallio, pasi.kallio@tuni.fi. +358 50 052 5546


Antti Vehkaoja, antti.vehkaoja@tuni.fi, +358 40 739 3181

Kuvat

Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Lataa
Tuoksut luodaan tuoksusyntetisaattorilla, josta ne kulkevat letkuja pitkin kantokaasun avulla hengitysmaskiin joko eNose mittauksia varten tai koehenkilön aistittaviksi. Kuvassa näkyvä kokonaisuus on nimeltään tuoksunäyttö (olfactory display). Kuva: Jarmo Verho / Tampereen yliopisto
Tuoksut luodaan tuoksusyntetisaattorilla, josta ne kulkevat letkuja pitkin kantokaasun avulla hengitysmaskiin joko eNose mittauksia varten tai koehenkilön aistittaviksi. Kuvassa näkyvä kokonaisuus on nimeltään tuoksunäyttö (olfactory display). Kuva: Jarmo Verho / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye