Tampereen yliopisto

Voiko keinonenä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista? Tulossa uutta teknologiaa tuoksujen analysointiin ja tuottamiseen

Jaa

Miltä keho tuoksuu ja voiko kehon tuoksuista päätellä jotain? Voiko teknologia sekä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista että tuottaa sairauden tuoksun aistittavaksi? Kysymyksiin etsii vastauksia uusi kansainvälinen tutkimus, jossa tutkitaan älykästä keinotekoista hajuaistia, keinonenää (eNose). Tampereen yliopiston tutkijat keskittyvät hankkeessa kehittämään itseoppivaa tuoksuntuottoteknologiaa.

Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto

Kehon tuoksuilla tiedetään olevan hienovarainen, mutta samalla merkittävä rooli monissa sosiaalisissa tilanteissa. Sen lisäksi, että tuoksuilla on yhteys muun muassa viehtymykseen toiseen ihmiseen ja tunteisiin, ne voivat antaa tietoa ihmisten terveydentilasta.

Tampereen yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa Smart Electronic Olfaction for Body Odor Diagnostics (SMELLODI), jolle Euroopan innovaationeuvosto on myöntänyt kolmevuotisen noin 3 miljoonan euron EIC Pathfinder -rahoituksen.

Tutkijat kehittävät hankkeessa muun muassa uudenlaista älykästä sähköistä keinotekoista hajuaistia (electronic nose, eNose), jota voitaisiin käyttää terveydenhuollossa esimerkiksi Parkinsonin ja Alzheimerin tautien diagnosointiin.

– Terveiden ja sairaiden ihmisten kehosta voidaan ottaa näytteitä ihmisaistimusten, kemiallisten analyysien ja eNose mittausten avulla. Näitä näytteitä analysoimalla saadaan tietoa siitä, millä tavalla ihmiset näitä tuoksuja kuvailevat, mikä on niiden kemiallinen koostumus ja miten ne eroavat toisistaan. Tieto auttaa kehittämään ja virittämään eNose teknologiaa tunnistamaan juuri näitä tuoksuja, selvittää Tampereen yliopiston osahanketta johtava professori Veikko Surakka.

Tuoksunäyttö etsii tuntemattoman tuoksun reseptiä

Tampereen yliopisto keskittyy kehittämään itseoppivaa tuoksuntuottoteknologiaa, jolla voidaan toisintaa keinonenällä mitattuja kehon tuoksuja.

– Selvitämme, onko mahdollista löytää eNose-mittausten, tuoksunäytön ja optimointialgoritmien avulla tuntemattoman tuoksun resepti tunnetuista tuoksukomponenteista rajatussa tuoksuympäristössä. Lisäksi testaamme ihmisten arvioita näistä tuoksuista, Surakka kertoo.

Surakan tutkimusryhmän lisäksi mukana ovat professorit Pasi Kallio ja Antti Vehkaoja ryhmineen. Nyt alkava tutkimus täydentää ja laajentaa tutkimusryhmien aiempaa työtä tuoksujen digitoinnissa, tuotossa ja yhdistämisessä virtuaalitodellisuuteen.

Tampereen yliopiston lisäksi konsortioon kuuluvat saksalaisyliopistot Technische Universitaet Dresden ja Friedrich-Schiller Universitaet JENA, sekä The Hebrew University of Jerusalem Israelista. Yrityksistä mukana on saksalainen SmartNanotubes Technologies.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Veikko Surakka, veikko.surakka@tuni.fi, +358 40 557 3265

Pasi Kallio, pasi.kallio@tuni.fi. +358 50 052 5546

Antti Vehkaoja, antti.vehkaoja@tuni.fi, +358 40 739 3181

Kuvat

Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Koehenkilöllä on VR-lasit ja hänet on kytketty tuoksunäyttöön. Kun hän koskettaa virtuaaliympäristössä sitruunaa, hän saa samanaikaisesti sähköisesti ohjatun tuoksukokemuksen sitruunasta. Tuoksuja voidaan näin integroida moniaistiseen VR-ympäristöön. Kuva: Toni Pakkanen / Tampereen yliopisto
Lataa
Tuoksut luodaan tuoksusyntetisaattorilla, josta ne kulkevat letkuja pitkin kantokaasun avulla hengitysmaskiin joko eNose mittauksia varten tai koehenkilön aistittaviksi. Kuvassa näkyvä kokonaisuus on nimeltään tuoksunäyttö (olfactory display). Kuva: Jarmo Verho / Tampereen yliopisto
Tuoksut luodaan tuoksusyntetisaattorilla, josta ne kulkevat letkuja pitkin kantokaasun avulla hengitysmaskiin joko eNose mittauksia varten tai koehenkilön aistittaviksi. Kuvassa näkyvä kokonaisuus on nimeltään tuoksunäyttö (olfactory display). Kuva: Jarmo Verho / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme