Voiko keinonenä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista? Tulossa uutta teknologiaa tuoksujen analysointiin ja tuottamiseen
Kehon tuoksuilla tiedetään olevan hienovarainen, mutta samalla merkittävä rooli monissa sosiaalisissa tilanteissa. Sen lisäksi, että tuoksuilla on yhteys muun muassa viehtymykseen toiseen ihmiseen ja tunteisiin, ne voivat antaa tietoa ihmisten terveydentilasta.
Tampereen yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa Smart Electronic Olfaction for Body Odor Diagnostics (SMELLODI), jolle Euroopan innovaationeuvosto on myöntänyt kolmevuotisen noin 3 miljoonan euron EIC Pathfinder -rahoituksen.
Tutkijat kehittävät hankkeessa muun muassa uudenlaista älykästä sähköistä keinotekoista hajuaistia (electronic nose, eNose), jota voitaisiin käyttää terveydenhuollossa esimerkiksi Parkinsonin ja Alzheimerin tautien diagnosointiin.
– Terveiden ja sairaiden ihmisten kehosta voidaan ottaa näytteitä ihmisaistimusten, kemiallisten analyysien ja eNose mittausten avulla. Näitä näytteitä analysoimalla saadaan tietoa siitä, millä tavalla ihmiset näitä tuoksuja kuvailevat, mikä on niiden kemiallinen koostumus ja miten ne eroavat toisistaan. Tieto auttaa kehittämään ja virittämään eNose teknologiaa tunnistamaan juuri näitä tuoksuja, selvittää Tampereen yliopiston osahanketta johtava professori Veikko Surakka.
Tuoksunäyttö etsii tuntemattoman tuoksun reseptiä
Tampereen yliopisto keskittyy kehittämään itseoppivaa tuoksuntuottoteknologiaa, jolla voidaan toisintaa keinonenällä mitattuja kehon tuoksuja.
– Selvitämme, onko mahdollista löytää eNose-mittausten, tuoksunäytön ja optimointialgoritmien avulla tuntemattoman tuoksun resepti tunnetuista tuoksukomponenteista rajatussa tuoksuympäristössä. Lisäksi testaamme ihmisten arvioita näistä tuoksuista, Surakka kertoo.
Surakan tutkimusryhmän lisäksi mukana ovat professorit Pasi Kallio ja Antti Vehkaoja ryhmineen. Nyt alkava tutkimus täydentää ja laajentaa tutkimusryhmien aiempaa työtä tuoksujen digitoinnissa, tuotossa ja yhdistämisessä virtuaalitodellisuuteen.
Tampereen yliopiston lisäksi konsortioon kuuluvat saksalaisyliopistot Technische Universitaet Dresden ja Friedrich-Schiller Universitaet JENA, sekä The Hebrew University of Jerusalem Israelista. Yrityksistä mukana on saksalainen SmartNanotubes Technologies.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veikko Surakka, veikko.surakka@tuni.fi, +358 40 557 3265
Pasi Kallio, pasi.kallio@tuni.fi. +358 50 052 5546
Antti Vehkaoja, antti.vehkaoja@tuni.fi, +358 40 739 3181
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme