Vuoden 2022 toiminnan kehittämisessä huomioitiin erityisesti alaikäiset, nuoret sekä naisvangit

Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan 1.9.2022. Organisaatiorakenteiden lisäksi uudistettiin Rikosseuraamuslaitoksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on, että uudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tuloksellisuus, laatu ja tehokkuus sekä toiminnan yhdenmukaisuus paranevat.

Toukokuussa 2022 otettiin käyttöön Rikosseuraamuslaitoksen uusi asiakastietojärjestelmä Roti. Järjestelmän käyttöönotto on kuormittanut henkilöstöä, hidastanut asiakasprosesseja ja aiheuttanut haasteita tilastoinnille ja raportoinnille.

Koronapandemia vaikutti Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan ja tuloksellisuuteen erityisesti vuoden 2022 alkupuolella. Kaikkiaan 80–90 % kaikista epidemian aikaan tietoon tulleista vankien ja henkilöstön tartunnoista on tilastoitu vuodelle 2022. Vankiloissa järjestettävää toimintaa jouduttiin rajoittamaan laitosepidemioiden vuoksi. Kokonaisuutena tarkastellen koronapandemian hoidossa onnistuttiin erinomaisesti.

Vankien määrä kasvoi, asteittaisissa vapautumissa pientä laskua

Vuonna 2022 vankeja oli keskimäärin 3 056 (2021: 2 809). Vangeista naisia oli 7,7 prosenttia ja alle 21-vuotiaita 2,9 prosenttia. Ulkomaalaisvankien osuus kaikista vangeista oli keskimäärin 16 prosenttia. Vankeusrangaistukset ovat keskimäärin lyhyitä; yli puolet vankeusvangeista suoritti rangaistusta vankilassa enintään kuusi kuukautta.

Asiakasmäärien kasvuun vaikutti osaltaan koronapandemian vuoksi muodostuneiden jonojen purkaminen. Koronapandemian aikana täytäntöönpanon aloittamista rajoitettiin useaan otteeseen. Viimeisin sakonmuuntorangaistusta suorittavien täytäntöönpanon aloitusta koskeva rajoitus päättyi 31.5.2022.

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on siirtää täytäntöönpanon painopistettä turvallisesti kohti avoimempia olosuhteita. Vuonna 2022 tavoitteen toteutuminen ei edistynyt aiempien vuosien tapaan. Valvotun koevapauden kautta vapautui vain 22,7 prosenttia vankeusvangeista (2021: 24,5 %). Myös avolaitoksissa olevien vankien osuus laski hieman edellisestä vuodesta ja oli vuonna 2022 keskimäärin 42,7 prosenttia (2021: 45,6 %).

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia asiakkaita oli keskimäärin 3 502. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä oli noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaista alle 21-vuotiaita keskimäärin 12 prosenttia, naisia 12 prosenttia ja ulkomaalaisia noin kahdeksan prosenttia.

Vankien ja yhdyskuntapalvelun suorittaneiden uusintarikollisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuus laski hieman viiden vuoden seuranta-aikana. Vankilaan palasi puolet kaikista vuonna 2017 vapautuneista vangeista. Valvotun koevapauden kautta vapautuneiden vankien uusintarikollisuus laski sekä kolmen että viiden vuoden seuranta-ajalla. Yhdyskuntapalvelun suorittaneiden uusintarikollisuus on laskenut kaikilla seurantamittareilla.

Kehitystyössä painopisteinä alaikäiset ja nuoret vangit sekä naisvangit

Vuoden aikana toiminnan kehittämisessä huomioitiin erityisesti nuoret ja alaikäiset vangit sekä naisvangit. Heille kohdennettuja palveluita ja tukitoimia sekä heidän sijoittamistaan vankilaan kehitettiin muun muassa laatimalla valtakunnalliset, yksikkökohtaiset ja osastokohtaiset palvelukartat, kouluttamalla henkilöstöä, lisäämällä restoratiivista työotetta sekä kehittämällä Vankiterveydenhuollon ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä.

Alaikäisille pojille perustettiin Vantaan vankilaan kuusipaikkainen tutkintavankiosasto ja Helsingin vankilaan perustettiin alaikäisille pojille nelipaikkainen vankeusvankien osasto. Perustettujen osastojen alaikäisten tarpeet huomioidaan esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmassa ja kuntouttavassa toiminnassa.

Tehostetun valvonnan osastoilla rajoitetaan rikollisryhmien toimintamahdollisuuksia

Turvallisuustilanne vankiloissa säilyi hyvänä. Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin ja katujengeihin kuuluvien ja niiden vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on pysytellyt noin 200 henkilössä. Järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista tukevan Exit-toiminnan piiriin tulleiden vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on kasvanut koko ajan.

Rikosseuraamuslaitos on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin rikollisryhmien toimintamahdollisuuksien rajoittamiseksi sekä muun vankiyhteisön turvallisuuden ja henkilöstön työturvallisuuden takaamiseksi. Vuonna 2022 perustetuilla tehostetun valvonnan osastoilla on eriytetty järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia vankeja muusta vankiyhteisöstä Riihimäen, Sukevan, Mikkelin ja Turun vankiloissa. Osastoilla voidaan jo arvioida saavutetun tavoitellun suuntaisia tuloksia.

Henkilöstön kuormitus näkyi korkeina sairaspoissaolomäärinä

Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalliseen tuloksellisuuteen vaikuttivat tavoitteisiin ja toiminnan laajuuteen nähden liian pieni henkilöstömäärä, sairauspoissaolojen korkea määrä ja uuden asiakastietojärjestelmän Rotin käyttöönotto. Rotin käyttöönotto on muun muassa vienyt henkilöstön työaikaa ja hidastanut asiakasprosesseja.

Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät voimakkaasti. Sairauspoissaolot olivat 18,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden (2021: 15,5). Merkittävä sairauspoissaoloja lisännyt tekijä vuoden 2022 aikana oli korona. Mahdollisia muita sairauspoissaolojen lisääntymiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat henkilöstöresurssivaje sekä merkittävät toimintaan vaikuttaneet muutokset kuten Rotin käyttöönotto ja organisaatiouudistus.

Rikosseuraamusalan nettokustannukset olivat 248,9 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vuorokausi suljetussa vankilassa maksoi 233 euroa vankia kohden. Avolaitoksessa vastaava kustannus oli 181 euroa ja valvotussa koevapaudessa 58 euroa. Yhdyskuntaseuraamukset ovat huomattavasti edullisempia. Niistä kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee valvontarangaistus, jonka kustannus oli noin 44 euroa vuorokaudessa. Yleisimmän yhdyskuntaseuraamuksen, yhdyskuntapalvelun, vuorokausihinta oli vuonna 2022 vain 13 euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2022

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Pia Raassina-Terho, p. 029 56 88421, pia.raassina-terho@om.fi

erityisasiantuntija Mika Ulmanen, p. 029 56 88581, mika.ulmanen@om.fi