Vuoden nimeksi valittiin Koronavilkku
Koronavilkku on valittu Vuoden nimeksi 2021. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.

Vuoden nimeksi on valittu Koronavilkku, ruotsiksi Coronablinkern. Koronavirustartuntojen jäljittämisen avuksi elokuussa 2020 julkaistu Koronavilkku-mobiilisovellus on tullut suomalaisille hyvin tutuksi – alkuvuodesta 2021 sillä oli peräti noin 2,4 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Sovelluksen tarkoituksen kompaktisti ilmaiseva nimi on helppo oppia ja muistaa, mikä on epäilemättä edesauttanut sovelluksen saamisessa nopeasti ja kattavasti kansalaisten käyttöön.
Jaetulle toiselle sijalle Vuoden nimi -äänestyksessä tulivat Kääkle ja Nuohtti. 70 vuotta täyttävä Aku Ankka -lehti tunnetaan nokkelista nimiväännöksistään, joita kuluvan vuoden numeroissa on muodostettu useiden tunnettujen verkkopalvelujen nimistä. Google-nimestä väännetty Kääkle sopii erityisen hyvin lehden tyyliin, sillä kääk-huudahdus on yksi Ankkalinnan asukkaiden kielen tunnetuimmista piirteistä. Nuohtti puolestaan on pian ilmestyvä verkkopalvelu, johon kootaan saamelaiset arkistoaineistot pohjoismaisessa yhteishankkeessa. Pohjoissaamen kielen nuottaa tarkoittava sana on sopiva vertauskuva palvelulle, ja se lienee varsin helppo lausua ja kirjoittaa myös suomenkielisille käyttäjille.
Muut finaaliin päässeet nimet olivat Kuuloliike Korvabuusti Oy, Leikkala, Lähde ja Ruisperkele. Ehdokkaat perusteluineen ovat nähtävillä Nimistöntutkimuksen päivien verkkosivuilla.
Valintaan osallistui 37 nimistöntutkimuksen asiantuntijaa
Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, joka annetaan kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinnon saaja voi edustaa mitä tahansa erisnimikategoriaa, kuten paikan-, henkilön-, yritys- tai tuotenimiä. Palkinnolla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimenannon merkitykseen yhteiskunnassa.
Vuoden nimi valittiin Nimistöntutkimuksen päivillä 4. marraskuuta järjestetyssä äänestyksessä, johon osallistui 37 nimistöntutkimuksen, -huollon ja -suunnittelun asiantuntijaa. Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 palkinnon voitti Tampereen yliopisto, vuonna 2018 Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik sekä Pealinnaleht, vuonna 2019 Liisankatu ja vuonna 2020 Tikkurilan kirkko.
Nimistöntutkimuksen päivät on Helsingin yliopistolla vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa esitellään erisnimiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. Tapahtuma järjestettiin nyt 24. kerran.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Tutkija Taarna Valtonen
taarna.valtonen@helsinki.fi
Tutkijatohtori Lasse Hämäläinen
lasse.hamalainen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui5.7.2022 07:50:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.
Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella4.7.2022 11:40:19 EEST | Tiedote
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä. Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Mediakutsu: Kansallisen syöpästrategian aika on nyt! Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreenassa 13.7.2022 klo 144.7.2022 09:00:23 EEST | Tiedote
Miksi tarvitsemme syöpästrategian myös Suomessa? Kansallisella syöpästrategialla varmistamme syövänhoidon korkean laadun ja potilaiden tasavertaiset palvelut koko Suomessa. Useimmilla muilla Euroopan mailla on kansalliset syöpästrategiat, ja myös EU on laatinut oman syöpäsuunnitelmansa.
Yli 11 miljoonaa euroa Helsingin yliopistolle vastinrahakampanjassa – lahjoitusten vaikutus kestää vuosikymmeniä30.6.2022 08:23:26 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on saanut tänään päättyvällä vastinrahakaudella 2020–2022 yli 11 miljoonaa euroa lahjoituksia. Valtion vastinraha lisää yliopistolle tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle lahjoitetulle eurolle.
Hedelmöityshoidoilla syntyneillä on kohonnut riski mielenterveysongelmille teini-iässä28.6.2022 10:16:40 EEST | Tiedote
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme